Sunday, December 31, 2006
Luontopäiväkirjan vuosi - Year of the Nature Diary
Vuonna 2006 Värriön luontopäiväkirjalla oli yhteensä 20,802 lukukertaa (sivuja ladattu). Huippukuukausi oli marraskuu, jolloin lukukertoja oli 2709. Kiitokset kaikille lukijoille.
In 2006 Varrio Nature Diary had altogether 20,802 page loads. The top month was November with 2709 page loads. Best thanks for all the readers.
In 2006 Varrio Nature Diary had altogether 20,802 page loads. The top month was November with 2709 page loads. Best thanks for all the readers.
Saturday, December 30, 2006
Värriön luonnonpuiston lintuvuosi 2006 - Birds in Varrio Nature Reserve in 2006
Värriön luonnonpuistossa havaittiin vuonna 2006 kaikkiaan 79 lintulajia. Klikkaa oheista taulua suuremmaksi. Taulua voi myös tarkastella nopeasti täällä, tai sen voi ladata edelleen suurennettavaksi.
Pääosa Värriön vuoden 2006 lintuja oli tuiki tavallisia Itä-Lapin metsän lintuja, kuten kuvassa tutkimusaseman ikkunaan törmännyt, pihalta hoipertelevana kiinniotettu ja tovin hoivattu pikkukäpylintu.
Osa vuoden 2006 lintuja on harvinaisia; joukon kirkkaimpana helmenä luonnonpuiston alueelle ensimmäistä kertaa havaittu harmaapäätikka, jonka Teuvo Hietajärvi löysi 17. marraskuuta Rakitsan itärinteeltä. Se nosti Värriön luonnonpuiston rajojen sisällä kautta aikojen havaittujen lintulajien lukumäärän 138:aan. Ehkä toiseksi mielenkiintoisin, mutta odotettu vierailija oli lapinuunilintu, joka tuli päiväksi laulamaan Kuutsjärven luusuaan 20. kesäkuuta (paikkojen linkit avautuvat Google Earth -ohjelmalla).
Vuonna 2006 jäimme kaipaamaan muun muassa kiirunaa. Sillä sekä myös riekolla viime vuosi oli katovuosi. Harvinaisuuksista yritimme löytää myös sinipyrstön, mutta vuonna 2006 tuloksetta.
Altogether 70 bird species were observed inside the boundaries of Varrio Nature Reserve in 2006 (click here for quick English review of the species table above). Most of them were common forest birds of Eastern Lapland, like the Red Crossbil (Loxia curvirostra) which flew towards the window of Research station and needed some care before flying back to forest.
Some of 2006 birds were rarities. The absolute jewel was Grey-headed woodpecked (Picus canus) which Teuvo Hietajarvi found on the eastern slope of Rakitsa hill on xx yyyy. Another interesting, but a visitor that were longing for, was Arctic warbler, that came to sing at Kuutsjarvi lake on 21 June.
Pääosa Värriön vuoden 2006 lintuja oli tuiki tavallisia Itä-Lapin metsän lintuja, kuten kuvassa tutkimusaseman ikkunaan törmännyt, pihalta hoipertelevana kiinniotettu ja tovin hoivattu pikkukäpylintu.
Osa vuoden 2006 lintuja on harvinaisia; joukon kirkkaimpana helmenä luonnonpuiston alueelle ensimmäistä kertaa havaittu harmaapäätikka, jonka Teuvo Hietajärvi löysi 17. marraskuuta Rakitsan itärinteeltä. Se nosti Värriön luonnonpuiston rajojen sisällä kautta aikojen havaittujen lintulajien lukumäärän 138:aan. Ehkä toiseksi mielenkiintoisin, mutta odotettu vierailija oli lapinuunilintu, joka tuli päiväksi laulamaan Kuutsjärven luusuaan 20. kesäkuuta (paikkojen linkit avautuvat Google Earth -ohjelmalla).
Vuonna 2006 jäimme kaipaamaan muun muassa kiirunaa. Sillä sekä myös riekolla viime vuosi oli katovuosi. Harvinaisuuksista yritimme löytää myös sinipyrstön, mutta vuonna 2006 tuloksetta.
Altogether 70 bird species were observed inside the boundaries of Varrio Nature Reserve in 2006 (click here for quick English review of the species table above). Most of them were common forest birds of Eastern Lapland, like the Red Crossbil (Loxia curvirostra) which flew towards the window of Research station and needed some care before flying back to forest.
Some of 2006 birds were rarities. The absolute jewel was Grey-headed woodpecked (Picus canus) which Teuvo Hietajarvi found on the eastern slope of Rakitsa hill on xx yyyy. Another interesting, but a visitor that were longing for, was Arctic warbler, that came to sing at Kuutsjarvi lake on 21 June.
Friday, December 29, 2006
Valoja Sauoivan takana - Lights behind Sauoiva fell
Thursday, December 28, 2006
Nuorttiaapa joulukuun vähillä lumilla - Nuorttiaapa mire
Vuodenajan kuvia: Nuorttiaapa joulukuun vähillä lumilla.
Photos of the season: Nuorttiaapa mire with little snow in December
Wednesday, December 27, 2006
Siemenpuita Pultoseljässä - Seed trees in Pultoselka
Tuesday, December 26, 2006
Tornadoja Pulkkatunturissa - Tornados above Pulkkatunturi fell
Vuodenajan kuvia: Tornadoja Pulkkatunturissa
Photos of the season: Tornados above Pulkkatunturi fell.
Photos of the season: Tornados above Pulkkatunturi fell.
Monday, December 25, 2006
Joko valo syntyy - Is the light coming back?
Joko valo syntyy Joulupäivänä? Vuoden lyhin päivä päivä on jo ohitettu. Kuvassa Värriö kolmonen.
Is thye light coming back on Christmas day. The shortest day of 2006 is already behind. In the phot Varrio peak three.
Is thye light coming back on Christmas day. The shortest day of 2006 is already behind. In the phot Varrio peak three.
Sunday, December 24, 2006
Joulupukin maa - Land of Santa Claus
Värriön tutkimusaseman väki toivottaa kaikille Luontopäiväkirjan lukijoille Rauhallista Joulua.
*****
Juuri ennen Joulua Korvatunturi vetäytyi satumaiseen usvaan; kuva Rakitsalta pohjoiseen, totta on se satua ja unta ...
Joulupukin maa | |
Säv: Kari Tuomisaari | |
Sanat: Kari Tuomisaari | |
Joulupukin maa, totta on se, satua ja unta. Joulupukin maa, mutta missä on se valtakunta? Kun tulet vain tuntureiden taa, totta toki täältä löytyy Joulupukin maa. |
******
The staff of Varrio Research Station wishes Merry Christmas to all Nature Diary readers.
Just before Christmas the Land of Santa Claus (in the photo) was covered by mystical mist.
Saturday, December 23, 2006
Paluureitti Värriöstä - Return track from Varrio Research Station
Talvinen paluureitti Värriöstä vie jänkien läpi tunturista Ylinuortin laaksoon, sen jälkeen Ainikuusikkoon ja Ainijärvelle. - Paluumatkallaan Teuvo Hietajärvi havaitsi tänään Ainikuusikossa hiiripöllön.
The winterly return track from Varrio Research Station takes you from the Varrio foothills through aapa mires to Ylinuortti river valley, then to Ainikuusikko spruce forest and finally to Ainijarvi lake. - On his return travel Teuvo Hietajarvi observed today a Northern hawk-owl (Surnia ulula).
Friday, December 22, 2006
Talvipäivänseisaus ja sorsia / Winter solstice and ducks
Vasemmalla talvipäivänseisausmaisema Värriötunturista itään, taustalla Sauoiva. "Sauoiva on pelkkää vaivaa, ei näy sinne Arkangeli, eikä länteen kurkoitteleva punaveli", runoili Mikko Keränen Hirvasjoen kämpän vieraskirjaan kesällä -80.
Kuvan vasemman laidan seudulla oli kolme heinäsorsaa Tuntsajoen latvan sulapaikassa (kuva oik.) klo 15. Lähes pimeässä lentoon ponnahtaneet sorsat tunnistin kelkan valoissa. Linnuista oli ainakin 1 koiras ja yksi naaras.
Janne ja Juha näkivät 2 hirveä Nuorttiaavan S-puolella klo 10.45. TH
On the left landscape of winter solsctice from Värriötunturi fells to the E, on the background Sauoiva.
On the left side of the photo there were 3 Mallards on the high flow of the river Tuntsajoki on open water (the right photo). It was almost dark, when they jumped to the air at 15. I identified them in the light of snow-scooter, at least 1 male and 1 female).
Janne and Juha saw 2 mooses on the S-side of Nuorttiaapa at 10.45.
Слева ландшафт дня зимнего солнцестояния с Вярриётунтури на восток, на фоне Сауоива.
На левой стороне фотографии место где я видел 3 кряквы на верховье реки Тунтсайоки в незамерзшей воде (фото справа). Тогда было почти темно в 15 ч., но в свете фар мотосаней я определил вид (по крайней мере 1 самец и 1 самка), когда они вспорхнули в воздух из воды.
Янне и Юха видели 2 лося на южной стороне Нуорттиаапа в 10.45.
Thursday, December 21, 2006
Kaamos syvimmillään / Polar night as deepest
Aamupäivällä klo 10.50 (oik.) ja 11.20 (vas.) otetut kuvat Värriö 1:ltä NW ja S päin kertovat, minkä värisessä maisemassa täällä eletään vuoden lyhyimpinä päivinä. Jos nyt päivistä voidaan puhua, kun aurinko ei jaksa nousta. Levähtää, koska kesällä pitää paistaa pitkää päivää. Pilvet kuvissa ennustavat tulevaa vesisadetta, joka alkoi jo puolenpäivän maissa.
Kettulainen oli taas käynyt yöllä varkaissa. Korkealla tikkailla oleva läski oli lähtenyt, mutta töitä oli teettänyt. Toista nurkalla olevaa palasta kettu ei ollut aivan saanut matkaansa.
Nuorttiaavan S-puolella kuusen latvassa istui hiiripöllö-pissihaukka klo 13. Ei se kauaa malttanut istuskelemaan, kun jo joutui matkoihinsa. Janne ja Juha näkivät Väliojan E-puolella petolinnun, jota eivät saaneet tunnistettua (kanahaukka-hiiripöllö...?). Metsoja näkivät pari-kolme. TH
These photos, which I photographed in the morning at 10.50 (right to the NW)) and 11.20 (left to the S) on Värriö 1., show us, in which kind of landscape we live here on the shortest days of the year. If we can speak about days, because the sun can't rise. He rests, because in summer he has to shine long days. The clouds in photos prognosticate the rain, which became in the middle of the day.
Fox the Robber was making his job again at night. The pork high on the stairs had to leave, but it implied hard work. There was another piece of cake on the corner, but this job was too hard.
On the S-side of Nuorttiaapa I saw a Hawk Owl sitting on the top of spruce at 13. He was busy, and flied away to his hunting trips. To the E from Välioja Janne and Juha saw a bird of prey, which they couldn't recognise (Goshawk-Hawk Owl...?). They also saw 2-3 Capercaillies there.
На фотографиях, которые я снял в первой половине дня в 10.50 (справа на северо-запад) и 11.20 (слева на юг) видно, как выглядят у нас самые короткие дни года. Если мы можем говорить о днях, потому что солнышко восходить сил не имеет. Надо ему сейчас отдыхать, потому что летом надо светить длинные дни. Тучи на фотографиях предсказывают о будущем дожде, который пришел уже в полдень.
Лиса-негодяйка опять ночью сало украла. Кусок сала высоко на лестнице достался ей, хотя надо было ей работать за него. Другой кусок на углу еще остался, был слишком трудный случай.
На южной стороне Нуорттиаапа сидела ястребиная сова на ели в 13., но она сразу улетела по своим делам, которых наверно много. На восток от Вялиоя Янне и Юха видели хищную птицу, но не определили ее (тетеревятник-ястребиная сова...?). Определили 2-3 глухаря все-таки там.
Wednesday, December 20, 2006
Matalapainetta lounaasta / Low pressure from SW
Tuulee lounaasta voimalla, sumua ja sadetta, tunturissa jo myrskyää. Taas kelit muuttumassa.
Aamulla tullessani töihin oli kettu pellon laidalla Savukosken kirkolta pohjoiseen. Laukkoi komeasti pellon yli klo 9.50. Klo 10.30 hiiripöllö istui puun latvassa Ruuvaojan S-puolella. Itse Ruuvaojalla n. 30 yks. teeriparvi istuskeli Pussilan talon pihapuissa, vaikka väki oli talossa ja koira pihalla. E-Sallassa on muuten ollut isoja teeriparvia järven jäällä vielä viime päiviin asti (Paloperä, Hirvasvaara). TH
The wind blows strongly from the SW, fog and snowfall, on fells already storm. The weather is changing again.
When I came to work in the morning, I saw a fox by the field to the N from the village of Savukoski at 9.50. He ran mightly over the field. At 10.30 there was a Hawk Owl on the top of tree to the S from Ruuvaoja-village. In the village there was a flock of Black Grouses about 30 birds in the yard trees of Pussila, although there were people in the house and dog on the yard. By the way, in southern Salla there have been big flocks of Black Grouses on ice of lakes to the last days (Paloperä, Hirvasvaara).
Ветер дует сильно из юго-запада, туман и снегопад, в тундрe уже буря. Погода опять стала меняться.
Когда я утром ехал на работу, я видел лису на окраине поля несколько км на север от Савукоски. Она красиво бежала через поле в 9.50. В 10.30 сидела на вершине дерева ястребиная сова на южной стороне деревни Рууваоя. В самой деревне сидела стая тетеревов ок. 30 птиц на деревьях двора дома Пуссила, хотя люди были дома и собака на дворе. Кстати, в южной Салле (Палоперя, Хирвасваара) были крупные стаи тетеревов на льду озер до последних дней.
Tuesday, December 19, 2006
Kaamoksen valoja ja koskikara - Midwinter lights and Dipper
Vuoden pimein hetki (päivä) lähestyy, mutta ei pakkaspäivinä toivottoman pimeää ole. Huurre antaa valkoista valoaan ja taivas punaistaan ja sinistään.
Ylinuortin latva virtaa osittain sulana huurteisten pajujen keskellä (vasemmalla). Piirtävä lämpömittari näyttää 18 pakkasastetta (keskellä, Tapani Tuohimaa tarkistaa lämpötilaa).
Kovempi lienee ollut pakkanen hieman alempana, Sotajoen latvoilla (oikealla), koska joki oli jo kauttaaltaan jäässä, ainakin jänkäpaikoilla. Pakkasesta huolimatta yksinäinen koskikara lensi jokea alavirtaan, hätäisen vauhdikasta lentoaan. - Katso Sotajoen karttapaikka.
The shortest day of the year is approching, but the clear days are not hopelessly dark. Frozen dew in the trees and bushes gives white light. The sky shines red and blue tones.
River Ylinuortti is still partly open inside the willow bushes (left). Thermograph showed -18 degrees Celcius (Mr. Tapani Tuohimaa checking the temperature in the middle).
The temperature was somewhat lower at Sotajoki river (right), at least the river in the middle of the aapa mire was fully frozen. Despite the harsh conditions a lonesome Dipper (Cinclus cinclus) was flying downstream the river, hastily though. - Look at the geoposition of Sotajoki bridge.
Ylinuortin latva virtaa osittain sulana huurteisten pajujen keskellä (vasemmalla). Piirtävä lämpömittari näyttää 18 pakkasastetta (keskellä, Tapani Tuohimaa tarkistaa lämpötilaa).
Kovempi lienee ollut pakkanen hieman alempana, Sotajoen latvoilla (oikealla), koska joki oli jo kauttaaltaan jäässä, ainakin jänkäpaikoilla. Pakkasesta huolimatta yksinäinen koskikara lensi jokea alavirtaan, hätäisen vauhdikasta lentoaan. - Katso Sotajoen karttapaikka.
The shortest day of the year is approching, but the clear days are not hopelessly dark. Frozen dew in the trees and bushes gives white light. The sky shines red and blue tones.
River Ylinuortti is still partly open inside the willow bushes (left). Thermograph showed -18 degrees Celcius (Mr. Tapani Tuohimaa checking the temperature in the middle).
The temperature was somewhat lower at Sotajoki river (right), at least the river in the middle of the aapa mire was fully frozen. Despite the harsh conditions a lonesome Dipper (Cinclus cinclus) was flying downstream the river, hastily though. - Look at the geoposition of Sotajoki bridge.
Monday, December 18, 2006
Hirvi pyörinyt Kotovaarassa - Signs of moose in Kotovaara
Hirvi on Värriön luonnonpuiston vakituinen asukas. Kuvassa yksinäinen eläin oli pistellyt suihinsa aluspuumännyn Kotovaarassa, ja jättänyt käyntikorttinsa paikalle.
Paikallisten metsästäjien keskuudessa liikkuu arveluja, että metsästykseltä täysrauhoitettu luonnonpuisto vetää hirviä puoleensa magneetin tavoin, turvaan hirvijahdeilta. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut Värriössä. Tarkkailemalla jälkiä pitkällä lumilinjalla (graafi) Värriön hirvien määrän voi päätellä pysyneen kutakuinkin tasaisena vuodesta 1968, vaikkakin vuosien välillä on vaihtelua.
Moose (Alces alces) belongs to the permanent fauna of Varrio Nature Reserve. In the photo a lonesome moose had eaten a young Scots pine sapling more or less all by its needles and smaller branches.
Now and then there are beliefs among the local hunters that the strict nature reserves collect mooses like magnet, away from licenced moose huntings areas. This is not the case with Varrio mooses. Based on the winter track observations since 1968 from long snowline (graph), there is no change in the stock of mooses.
Paikallisten metsästäjien keskuudessa liikkuu arveluja, että metsästykseltä täysrauhoitettu luonnonpuisto vetää hirviä puoleensa magneetin tavoin, turvaan hirvijahdeilta. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut Värriössä. Tarkkailemalla jälkiä pitkällä lumilinjalla (graafi) Värriön hirvien määrän voi päätellä pysyneen kutakuinkin tasaisena vuodesta 1968, vaikkakin vuosien välillä on vaihtelua.
Moose (Alces alces) belongs to the permanent fauna of Varrio Nature Reserve. In the photo a lonesome moose had eaten a young Scots pine sapling more or less all by its needles and smaller branches.
Now and then there are beliefs among the local hunters that the strict nature reserves collect mooses like magnet, away from licenced moose huntings areas. This is not the case with Varrio mooses. Based on the winter track observations since 1968 from long snowline (graph), there is no change in the stock of mooses.
Sunday, December 17, 2006
Kuparia taivaalla - Copper on the sky
Viimeinen joulunalusen sunnuntai oli vaihteeksi pilvetön pakkaspäivä.
Koska aurinko ei enää nouse, taivaan pakkasvalo on vain sekoitus kuparia, punaista ja sinistä.
Rakitsan jängän kuusikossa oli punertavampi hetki. Nuorttitunturin yläpuolella oli taas kuparinen vyö.
The last Sunday before Christmas was clear and cold December day.
As the sun does not rise any more the lights of the sky in cold, clear weather show up only as various copper and bluish colors (left Norway spruce behind Rakitsanjanka mire; right Nuorttitunturi fell from Varrio fells).
Koska aurinko ei enää nouse, taivaan pakkasvalo on vain sekoitus kuparia, punaista ja sinistä.
Rakitsan jängän kuusikossa oli punertavampi hetki. Nuorttitunturin yläpuolella oli taas kuparinen vyö.
The last Sunday before Christmas was clear and cold December day.
As the sun does not rise any more the lights of the sky in cold, clear weather show up only as various copper and bluish colors (left Norway spruce behind Rakitsanjanka mire; right Nuorttitunturi fell from Varrio fells).
Saturday, December 16, 2006
Sininen hetki Nuorttitunturissa - Blue moment above Nuorttitunturi fell
Joulukuun loppupuolella aurinko ei enää nouse Värriötunturissa. Se ei edes valaise tunturien lakia, kuten kuvan Nuorttitunturia. Lauhalla säällä päivänvalo tekee vain sinisen hetken.
In the latter half of December the sun does not rise any more in Varrio Nature Reserve. Neither does it illuminate the tops of the fells. On mild days only blue moment is left in the middle of the day. The photo has been taken north of Varrio peak one towards Nuorttitunturi fell.
In the latter half of December the sun does not rise any more in Varrio Nature Reserve. Neither does it illuminate the tops of the fells. On mild days only blue moment is left in the middle of the day. The photo has been taken north of Varrio peak one towards Nuorttitunturi fell.
Friday, December 15, 2006
Mitä talville tapahtuu - What is happening to the winters
Suomessa on ollut poikkeuksellisen lauha loppusyksy. Aiheesta on ihmetelty mitä talville tapahtuu ilmaston muutoksen myötä. Alkaako talven lumikausi esimerkiksi myöhemmin.
Värriön tutkimusaseman lumilinjan hiihto antaa tähänkin pitkän ajanjaksin tietoa. Lumilinjalle lähdetään syksyllä ensimmäisen kerran silloin, kun lunta on linjalla niin paljon, että mittakepeissä on luettavaa ja että eläinten jäljet näkyvät.
Näin määriteltynä lumikausi alkaa keskimäärin 22. lokakuuta. Alkupäivämäärä on pysynyt vuodesta toiseen keskimäärin samana. Syksyllä 2006 lumilinjan havainnointi alkoi 1. marraskuuta.
Värriön vedenjakajaseudulla lumikauden alku ei ole siis myöhästymään päin. Pirunkurun kalliot voinevat odottaa lumia tavalliseen aikaan tulevinakin vuosina.
Late autumn 2006 has been exceptionally warm in Finland. It has been frequently asked what is happening to the the winters along with the climate change. Is the beginning of the snow season happening later now than in earlier years.
Observations from snowlines give light to this question also. The beginning of the snow season by these observations starts when there is enough snow in the measurement poles for readings and there is enough snow to observe the animal tracks.
By these means the snow season starts on average on 22 October. There has been no change in that average date. In 2006 the observations started on 1 November.
In the highlands of Varrio the onset of winter has been rather constant during the past almost 40 years. This might be the case in the coming years as wells. - The cliffs of Devil's gorge can wait for the coming snows as usual.
Värriön tutkimusaseman lumilinjan hiihto antaa tähänkin pitkän ajanjaksin tietoa. Lumilinjalle lähdetään syksyllä ensimmäisen kerran silloin, kun lunta on linjalla niin paljon, että mittakepeissä on luettavaa ja että eläinten jäljet näkyvät.
Näin määriteltynä lumikausi alkaa keskimäärin 22. lokakuuta. Alkupäivämäärä on pysynyt vuodesta toiseen keskimäärin samana. Syksyllä 2006 lumilinjan havainnointi alkoi 1. marraskuuta.
Värriön vedenjakajaseudulla lumikauden alku ei ole siis myöhästymään päin. Pirunkurun kalliot voinevat odottaa lumia tavalliseen aikaan tulevinakin vuosina.
Late autumn 2006 has been exceptionally warm in Finland. It has been frequently asked what is happening to the the winters along with the climate change. Is the beginning of the snow season happening later now than in earlier years.
Observations from snowlines give light to this question also. The beginning of the snow season by these observations starts when there is enough snow in the measurement poles for readings and there is enough snow to observe the animal tracks.
By these means the snow season starts on average on 22 October. There has been no change in that average date. In 2006 the observations started on 1 November.
In the highlands of Varrio the onset of winter has been rather constant during the past almost 40 years. This might be the case in the coming years as wells. - The cliffs of Devil's gorge can wait for the coming snows as usual.
Thursday, December 14, 2006
Lakimailla / On higher woods
Sää hieman pakastui, niin että lumeen teki hankikuoren. Päälle satoi pikkuisen lunta ja näädän ja jäniksen jäljet näkyivät paikoin hyvin. Näätä juoksee kovalla pinnalla neliloikkaa mikä joskus muistuttaa hieman jäniksenjälkeä. Kuvassa vasemmalla näädän- ja
oikealla jäniksenjäljet.
Toisessa kuvassa metso kaamosmaisemassa Väliojan E-puolella, taustalla Värriötunturit. Metsoja näkyi siellä lakimaissa hakomassa 5 yksilöä. TH
The weather got a little bit colder, and snow got crust. Fell a little of snow, and tracks of marten and hare can be seen well in places. Marten runs on heavy snow so, that all four paws make a track, and these tracks may sometimes remind a little of tracks of hare. In picture on the left tracks of marten, on the right tracks of hare.
In other photo capercaillie in Polar night landscape on the E-side of Välioja, on the background fells of Värriötunturi. There were 5 birds eating on pines on higher woods.
Погода стала чуть-чуть холоднее, и на снегу образовалась корка. Выпало немного снега, и следы куницы и зайца по местам хорошо видны. Куница бегает на твердом снегу прыжками так, что все четыре лапы оставляют следы. Такие следы могут иногда напоминать следы зайца. На фото следы куницы слева, а следы зайца справа.
На другом фото глухарь в ландшафте полярной ночи на восток от Вялиоя, на фоне хребет Вярриётунтурит. Там видны были всего 5 особей, которые кормились на соснах высоких лесных территорий.
Wednesday, December 13, 2006
Tunturissa ja outamailla / On fells and woodlands
ь
Tunturissa pyrytti aamupäivällä. Voimakas lounaistuuli on jatkunut pari päivää. Iltapäivällä sade loppui ja tuulikin vähän hellitti.
Ainikuusikossa on käpyjä runsaasti. Kuvassa oravan karistamia käpysuomuja. Käpylintuja on edelleen jonkin verran. Hiiripöllö istui jonkin aikaa kuusenlatvassa Nuortinahossa klo 13. aikaan. Olenkin jo ehtinyt kaivata niitä. Koskikaran ääntä kuului Yli-Nuortilla. Joki on melko sula. TH
On fells there was a little blizzard in the morning. Strong wind from SW blows already two days. In the afternoon snowfall stopped and wind a little bit calmed.
In Ainikuusikko there are a lot of spruce cones. In the picture scales of cones, dropped by squirrel. There are still some crossbills. Hawk Owl sat a while on top of spruce at 13. on Nuortinaho. I already wondered, where they disappeared. I also heard voice of Dipper on the Yli-Nuortti. The river is quite free from ice.
На тундре была метель утром. Сильный ветер из юго-запада дует уже пару дней. Во второй половине дня снегопад кончился и ветер немного стих.
В Аиникуусикко еще много шишек на елях. На фото чешуи шишек, которые белка уронила. Клестов еще немного есть. На холме Нуортинахо ястребиная сова сидела минутку на вершине ели в 13. ч. Я уже успел соскучиться по ним. Тоже слышал звук оляпки у реки Юли-Нуортти. Река почти свободна ото льда.
Tunturissa pyrytti aamupäivällä. Voimakas lounaistuuli on jatkunut pari päivää. Iltapäivällä sade loppui ja tuulikin vähän hellitti.
Ainikuusikossa on käpyjä runsaasti. Kuvassa oravan karistamia käpysuomuja. Käpylintuja on edelleen jonkin verran. Hiiripöllö istui jonkin aikaa kuusenlatvassa Nuortinahossa klo 13. aikaan. Olenkin jo ehtinyt kaivata niitä. Koskikaran ääntä kuului Yli-Nuortilla. Joki on melko sula. TH
On fells there was a little blizzard in the morning. Strong wind from SW blows already two days. In the afternoon snowfall stopped and wind a little bit calmed.
In Ainikuusikko there are a lot of spruce cones. In the picture scales of cones, dropped by squirrel. There are still some crossbills. Hawk Owl sat a while on top of spruce at 13. on Nuortinaho. I already wondered, where they disappeared. I also heard voice of Dipper on the Yli-Nuortti. The river is quite free from ice.
На тундре была метель утром. Сильный ветер из юго-запада дует уже пару дней. Во второй половине дня снегопад кончился и ветер немного стих.
В Аиникуусикко еще много шишек на елях. На фото чешуи шишек, которые белка уронила. Клестов еще немного есть. На холме Нуортинахо ястребиная сова сидела минутку на вершине ели в 13. ч. Я уже успел соскучиться по ним. Тоже слышал звук оляпки у реки Юли-Нуортти. Река почти свободна ото льда.
Tuesday, December 12, 2006
Talvi vai ei / To ski or not to ski
Lunta on tunturimaissa 30-40 cm, kuten kuvan Saumuristassa, mutta alamaissa puolet vähempi. Puolivälinjängällä mättäiden laet olivat jopa niin sulana, että pääsi karpaloita maistamaan.
Kuivahaaran S-puolella oli 2 ukkomettoa maassa lähes samassa paikassa kuin 27.11. TH
There is snow 30-40 cm on higher areas, like on Saumurista-fell (photo), but down there is only half of that amount. On Puolivälinjänkä tops of hummocks were so bare, that I could taste cranberries.
On the S-side of Kuivahaara there were 2 male capercaillies almost on the same place on the earth as 27.11.
На горных территориях снега 30-40 см, как на сопке Саумуриста (фото), но на нижних территориях только половина этого. На Пуоливалинянка вершины кочек были такие нагие, что я мог попробовать вкус клюквы.
На южной стороне реки Куивахаара были 2 глухаря почти на том же месте на земле, где я видел их 27.11.
Kettu Pitkäkyntinen / Fox the Robber
Kettu ketale vohki yön aikana tintin eväät. Reilun puolentoista metrin korkeudella olleet läskit olivat hieman teettäneet töitä, mutta paha sai palkkansa. TH
Fox stole the food of Tit at night. The porks in height of over 1.5 m provided a little work, but the evil got his reward.
Лиса-сволочь украла еду гаички ночью. Достать сало на высоте 1.5 м требовалось труда, но негодяйка получила свою зарплату.
Monday, December 11, 2006
Erämaassa ja kaupungissa / In wilderness and in town
Hömötiainenko (kuva) perii maan, jos lapintiainen joutuu luovuttamaan ilmaston lämpiämisen takia? Lämpötilat vain pysyttelevät nollan vaiheilla sitkeästi.
Ikkunasta katsellen ja pihalla käyden näkee ja kuulee puolenkymmentä kuukkelia, 2-3 lapintiaista, yhden hömötiaisen, käpylintuja pari lajia, ehkä vielä korpin ja pyyn tähän aikaan. Riekon jälki, ketun ja oravan jäljet silloin tällöin, myyriä myös aseman nurkissa ja poroja ulkona.
Viikko sitten katselin ikkunasta ja kävin ulkonakin kävelemässä 150 km itään päin Montsegorskin kaupungissa. Siellä oli aivan toisenlainen eläinlajisto. Tilhiparvi n. 50 yks. lenteli
pihlajien välillä, kauempana puissa oli pienempiä parvia. Puluja näkyi kymmeniä, jopa satoja, kuten varpusiakin. Ihmisen ruokkivat niitä lähinnä vanhoilla leivänmuruilla. Talitiainen nokki jotain pihlajassa, varis lepatti kerrostalon katolle. Paikalla oli myös korppi ja kauempana harakoita. Murmanskissa kuulin myös punatulkun ääntä. Nisäkkäitä edustivat irtokoirat. TH
Will the Willow Tit (photo) occupy the land; if the Siberian Tit has to move because of the warming of climate? Temperature stays near the zero persistently.
Watching out of the window at this time you can see about 5 Siberian Jays, 2-3 Siberian Tits, 1 Willow Tit, crossbills 2 species. Perhaps a Raven and Hazel Hen. Tracks of Willow Grouse, Squirrel or Fox may be seen. Voles are rustling on the corners of the station, and reindeers outside, of course.
A week earlier I looked trough the window and walked in Monchegorsk, 150 km to the E from here. There were very different kinds of animals. I saw a flock of Waxwings 50 birds flying from rowan tree to another, also smaller flocks were seen. There were also Rock (domestic) Doves and House Sparrows, dozens or hundreds of both. Great Tit was pecking at something in rowan tree, Crow flew to the roof of house and Raven was seen more far. There were Magpies, too. People feed the birds mostly with pieces of bread. In Murmansk I heard also Bullfinch. As representatives of mammals there were free dogs.
Будет ли буроголовая гаичка (фото) овладевать землей, если сероголовой гаичке надо переселиться из-за потепления воздуха. Температуры упорно держатся на нуле.
Если смотришь в окно или ходишь на улице, можешь встретить около пяти кукш, 2-3 сероголоых гаички, 1 буроголовую, клестов 2 вида, и может быть ворона и рябчика. Следы белой куропатки, белки и лисы тоже можно видеть. Не считая оленей и полевок в углах станций.
Неделю назад я смотрел через окно и ходил по улицам 150 км на восток отсюда, в г. Мончегорске. Там были совсем другие виды животных. Стая свиристелей 50 штук летала между рябинами, там дальше были и стаи поменьше. Сизых голубей были десятки или сотни, так же и воробьев. Люди кормят их вообще крошками хлеба. Большая синица клевала что-то на рябине, ворона села на крышу дома, дальше были ворон и сороки. В Мурманске услышал и снегиря. Представителями млекопитающих были свободные собаки.
Sunday, December 10, 2006
Laitapuolen kulkijoita / By the side
Nuorttiaavan S-laitapuolella kuusikkomaissa pörräsi pyitä näädänjälkien ympärillä ainakin puolenkymmentä kappaletta. Värriöojalla oli myös saukko tehnyt jälkiä nousten ylävirtaan viime yönä tai aamulla.
Kaamos vallitsee, luksimittari ei jaksa näyttää lukemia. TH
By the S-side of Nuorttiaapa in spruce forests were Hazel Hens making their short flies also over the tracks of Marten. There were at least 5 birds. On the ice of Värriöoja-creek Otter had left his tracks going upwards last night or in the morning.
The polar night is here, meter of lucidness can't show readings.
На южной стороне болота Нуорттиаапа в ельниках порхали рябчики вокруг следов куницы, по крайней мере штук пять. На ручее Вярриёоя и выдра оставила свои следы, поднимаясь вверх по ручью ночью или утром.
Это полярная ночь, счетчик света луксов не хочет показывать.
Saturday, December 09, 2006
Riistaeläimiä / Game
Vesisateinen, sumuinen, pimeä päivä. Luulisi, ettei luonnossa näe mitään. Mitä vielä, mettän väki on täydessä touhussa, kun tarkemmin perehtyy. Riistassakin löytyy. Kuutsjärven E-puolella pyy pörähti puusta maahan. Hirvasjoen kämpän N-puolella näätä oli yöllä hässäköinyt oravanjäljillä. Haaskaojan varrella oli riekonjalat jättäneet merkkejä, ja ojan E-puolella jänis jätti makuupaikkansa valokuvattavaksi. Väliojan E-puolella lähti 3 urosteertä kiepeistä ja kaikkiaan 4 urosmetsoa oli nuorissa männyissä hakomassa vanhoilla paikoilla (kuvat). Topi ja Matti näkivät 2 metsoa ja muutamia teeriä Puolivälinjängän W-puolella.
Lunta on yli 30 cm, mutta lauhat säät ovat vapauttaneet joet. Ankara talvi odotuttaa vielä itseään. TH
Rainy, foggy, dark day. You could think, that you can't see nothing in nature. Wait a minute, citizens of forest are in hard work, when you watch more carefully. More species of game today. On the E-side of Kuutsjärvi Hazel Hen (Tetrastes bonasia) took a flight from tree to earth. On the N-side of the hut of Hirvasjoki-river Pine Marten had been cruising by the tracks of Squirrel (Sciurus vulgaris) last night. On the Haaskaoja-creek Willow Grouse had leaved his tracks on the snow, and on the eastern side Hare (Lepus timidus) left his sleeping place for me to photograph. To the E from Välioja-creek 3 Black Grouses flew away from snow pits, and 4 male Capercaillies were eating on young pines, like earlier (photos). Topi and Matti saw 2 Capercaillies and a few Black Grouses to the W from Puolivälinjänkä.
There is snow over 30 cm on the country, but rivers are almost free from ice. Severe winter makes us to wait himself.
Дождливый, туманный, темный день. Можно преставить себе, что ничего не видишь в природе. Ничего, жители леса прилежно работают, если внимательнее смотришь. Представителей дичи много. На восточной стороне Куутсярви рябчик спустился с дерева на землю. На север от избы Хирвасйоки куница крутилась по следам белки ночью. На ручье Хааскаоя белая куропатка оставила свои следы и на восточной стороне ручья заяц-беляк оставил свою постель, чтобы я смог сфотографировать. На восток от ручья Вялиоя 3 косача улетели из лунок и, как обычно, глухари 4 штуки кормились на молодых соснах на радость фотографа. Топи и Матти видели 2 глухаря и некоторые тетерева на запад от Пуоливалинянка.
Покров снега повышает 30 см, но реки освободились из-за теплих погод. Лютая зима позволит нам еще ждать себя.
Friday, December 08, 2006
Näätä näyttäytyy usein, ainakin jäljillään - Pine marten tracks are frequently seen
Näädän parijäljet Värriön luonnonpuiston talvihangella tapaa usein. Näädän jälkien talviseuranta on Värriön tutkimusaseman pitkäaikaisimpia tutkimuksia. Ja näädän jäljet lasketaan kymmeniä kertoja pitkän lumilinjan hiihdossa, parhaimmillaan 150 kertaa vuodessa.
Näädän kanta on Värriössä verraten vakaa, vaikka jälkien vuotuisessa määrässä on suuria vaihteluja. Kannan hienoisella nousu on näköharhaa; sillä ei ole tilastotieteellistä varmuutta.
Double track of Pine marten (Martes martes) is frequently seen on the snows of Varrio Nature Reserve. Pine marten monitoring is also one of the oldest research topics in our station. Pine tracks are also counted tens of times in the winterly snowline skiing, in the best years even 150 times.
The population of Pine marten is relatively stabile, although there is a considerable fluctuation in the data. It may be tempting to imagine a slight rise in the population (track records). This rise, however, is far from being statistically significant.
Näädän kanta on Värriössä verraten vakaa, vaikka jälkien vuotuisessa määrässä on suuria vaihteluja. Kannan hienoisella nousu on näköharhaa; sillä ei ole tilastotieteellistä varmuutta.
Double track of Pine marten (Martes martes) is frequently seen on the snows of Varrio Nature Reserve. Pine marten monitoring is also one of the oldest research topics in our station. Pine tracks are also counted tens of times in the winterly snowline skiing, in the best years even 150 times.
The population of Pine marten is relatively stabile, although there is a considerable fluctuation in the data. It may be tempting to imagine a slight rise in the population (track records). This rise, however, is far from being statistically significant.
Thursday, December 07, 2006
Lumikko lisääntyy Värriössä - Least weasel population is growing in Varrio
Vähäisimpiä talvijäljen jättäjiä on havainnoitavistamme eläimistä lumikko. Vaikka sen jäljet näkee hangella usein, sitä pääsee harvoin näkemään, ja kesällä tuskin ollenkaan.
Lumikon jäljet ovat hitaassa, mutta varmassa nousussa Värriön luonnonpuistossa. Nousulla on myös tilastotieteen antama varmuus, siitä huolimtatta että lumikon kantaa vaihtelee melko voimakkaasti.
Least weasel (Mustela nivalis) is also least by size of the winter animals, the tracks of which we are constantly monitoring. Weasel is regular and common in Varrio Nature Reserve, and its population is in steady rise. The rising trend is also statistically significant, even if there is a lot of fluctuation in the annual weasel track observations.
Lumikon jäljet ovat hitaassa, mutta varmassa nousussa Värriön luonnonpuistossa. Nousulla on myös tilastotieteen antama varmuus, siitä huolimtatta että lumikon kantaa vaihtelee melko voimakkaasti.
Least weasel (Mustela nivalis) is also least by size of the winter animals, the tracks of which we are constantly monitoring. Weasel is regular and common in Varrio Nature Reserve, and its population is in steady rise. The rising trend is also statistically significant, even if there is a lot of fluctuation in the annual weasel track observations.
Wednesday, December 06, 2006
Saukolla menee Värriössä hyvin - Otter (Lutra lutra) is doing fine in Varrio Nature Reserve
Saukko voi Värriön luonnonpuistossa hyvin.
Vaikka saukko ei kuulukaan varsinaisiin outamaan lajeihin - sehän kalastaa ja vaeltelee pitkin puroja ja pikku jokia, kuten kuvan Ylinuorttia - se ylittää matkoillaan purolta toiselle myös talvisin hiihdettävän lumilinjan. Kesällä saukkoa ei juuri näe.
Vuosina 1968-2006 saukko ylitti pitkän lumilinjan yhteensä 49 kertaa, ei kuitenkaan joka vuosi. Saukon liikkeistä päätellen sen kanta näyttäisi olevan hienoisessa nousussa. Nousun suunnalla ei ole kuitenkaan (vielä) tilastotieteen antamaa varmuutta.
Mutta eipä tällä leikkisällä talvivaeltajalla Värriössä hätääkään ole.
Otter (lutra lutra) belongs to the regular winter fauna of Varrio Nature Reserve. It fishes and wanders at small creeks and rivers, like here in the river Ylinuortti. Otter is best observed in winter by its tracks. In summer it is quite rarely seen.
Although otter does not permanently stay in the old forests where the snow observation line is monitored weekly, otter tracks are counted now and then. Otter is then changing the fishing river.
During 1968-2006 otter tracks have been recorded in the long snowline altogether 49 times, not every year though. Based on the record the otter population might seem to be at a slight rising trend. The trend, however, is not statistically significant. But we can conclude that otter is well conserved in Varrio, as it is quite regularly seen even in the middle of the big forest.
Vaikka saukko ei kuulukaan varsinaisiin outamaan lajeihin - sehän kalastaa ja vaeltelee pitkin puroja ja pikku jokia, kuten kuvan Ylinuorttia - se ylittää matkoillaan purolta toiselle myös talvisin hiihdettävän lumilinjan. Kesällä saukkoa ei juuri näe.
Vuosina 1968-2006 saukko ylitti pitkän lumilinjan yhteensä 49 kertaa, ei kuitenkaan joka vuosi. Saukon liikkeistä päätellen sen kanta näyttäisi olevan hienoisessa nousussa. Nousun suunnalla ei ole kuitenkaan (vielä) tilastotieteen antamaa varmuutta.
Mutta eipä tällä leikkisällä talvivaeltajalla Värriössä hätääkään ole.
Otter (lutra lutra) belongs to the regular winter fauna of Varrio Nature Reserve. It fishes and wanders at small creeks and rivers, like here in the river Ylinuortti. Otter is best observed in winter by its tracks. In summer it is quite rarely seen.
Although otter does not permanently stay in the old forests where the snow observation line is monitored weekly, otter tracks are counted now and then. Otter is then changing the fishing river.
During 1968-2006 otter tracks have been recorded in the long snowline altogether 49 times, not every year though. Based on the record the otter population might seem to be at a slight rising trend. The trend, however, is not statistically significant. But we can conclude that otter is well conserved in Varrio, as it is quite regularly seen even in the middle of the big forest.
Tuesday, December 05, 2006
Värriön kasvukausi pidentynyt 40 prosenttia - Varrio degree days have increased by 40 per cent
Vuoden 2006 kesä oli Värriössä lämmin, edellisvuoden tapaan. Se oli myös suotuisa kasvukesä puille, pensaille ja heinille.
Puut ja muut kasvit mittaavat kasvukauden pituutta lämpötilan ja ajan yhdistävällä biologisella kellollaan, jossa viisarin yksikköä nimitetään astepäiviksi tai tehoisaksi lämpötilaksi. Rajalämpötilana on viisi astetta siten, että kuusiasteisena päivänä biologinen viisari nytkähtää yhden pykälän, kuusiasteisena kaksi pykälää, seitsenasteisena kolme pykälää.
Vuonna 2006 Värriön biologisen ajan viisari nytkähti 834 pykälää. Vaikka kasvukausi oli kasveille hyvä, se oli silti vasta kolmanneksi paras. Vuonna 2005 viisari nytkähti 858 pykälää, ja 1988 oli hyvä vuosi , 835 astepäivän vuosi.
Merkittävin havainto on silti kasvukausien pitenemä vuosien myötä. Vuodesta 1975 (jolloin säännölliset säähavinnot Värriössä alkoivat) vuoteen 2006 oli pidennystä keskimäärin 40 prosenttia (laskettuna kuvan trendisuoralta).
Summer 2006 was warm in Varrio Nature Reserve, as it has been warm in 2005 too. Such summers are favorable to the growth of trees, shrubs and herbs.
Plants measure the length of the growing season with a yardstick that it is little different from the time yardstick of human beings. The biological time yardstick of plants combine the temperature to the chronological time. The combined yardstick is also called as degree days (in Finnish also the effective temperature sum). The threshold temperature is 5 degrees (Celcius) so that in a day of six degrees the biological yardstick moves ahead one degree day, with seven degrees it moves two degree days and so on.
In 2006 the biological time yardstick moved ahead 834 degree days. Although it was a very good year, 2005 was still better: 858 degree days. Also 1988 was a good year: 835 degree days (thus 2006 was number three in Varrio recorded history).
More significant than the records is the trend. From 1975 to 2006 the length of the growing season in Varrio has prolonged by 40 per cent (as computed from the trend line in the graph).
Puut ja muut kasvit mittaavat kasvukauden pituutta lämpötilan ja ajan yhdistävällä biologisella kellollaan, jossa viisarin yksikköä nimitetään astepäiviksi tai tehoisaksi lämpötilaksi. Rajalämpötilana on viisi astetta siten, että kuusiasteisena päivänä biologinen viisari nytkähtää yhden pykälän, kuusiasteisena kaksi pykälää, seitsenasteisena kolme pykälää.
Vuonna 2006 Värriön biologisen ajan viisari nytkähti 834 pykälää. Vaikka kasvukausi oli kasveille hyvä, se oli silti vasta kolmanneksi paras. Vuonna 2005 viisari nytkähti 858 pykälää, ja 1988 oli hyvä vuosi , 835 astepäivän vuosi.
Merkittävin havainto on silti kasvukausien pitenemä vuosien myötä. Vuodesta 1975 (jolloin säännölliset säähavinnot Värriössä alkoivat) vuoteen 2006 oli pidennystä keskimäärin 40 prosenttia (laskettuna kuvan trendisuoralta).
Summer 2006 was warm in Varrio Nature Reserve, as it has been warm in 2005 too. Such summers are favorable to the growth of trees, shrubs and herbs.
Plants measure the length of the growing season with a yardstick that it is little different from the time yardstick of human beings. The biological time yardstick of plants combine the temperature to the chronological time. The combined yardstick is also called as degree days (in Finnish also the effective temperature sum). The threshold temperature is 5 degrees (Celcius) so that in a day of six degrees the biological yardstick moves ahead one degree day, with seven degrees it moves two degree days and so on.
In 2006 the biological time yardstick moved ahead 834 degree days. Although it was a very good year, 2005 was still better: 858 degree days. Also 1988 was a good year: 835 degree days (thus 2006 was number three in Varrio recorded history).
More significant than the records is the trend. From 1975 to 2006 the length of the growing season in Varrio has prolonged by 40 per cent (as computed from the trend line in the graph).
Monday, December 04, 2006
Korpin maa - Land of Common raven
Korpin ääni on harvoja Värriön talviääniä, vaikkapa tässä kiveliössä, Kotovaaran ja Jyppyrävaaran maisemassa.
Korppi on silti lukumäärältään verraten vähäinen. Alkukesästä havainnoitavilla pistelaskentalinjoilla se ei näyttäydy joka vuosi, edes lennossa.
Korppien lukumäärä Värriön luonnonpuistossa näyttäisi olevan hienoisessa nousussa. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa korppihavaintojen vähäisyys, eikä kannan laskevalla suunnalla olekaan tilastotieteellistä varmuutta.
Call of Common raven (Corvus corax) is one of the few winter voices in Varrio Nature Reserve, like over this valley between Kotovaara and Jyppyravaara hills.
Raven, however, is rather rare in Varrio. In the regular point count of the early summer it is not even observed every year.
The raven population in Varrio might seem to be in slight rise. The very few observations makes the interpretation difficult though, and the possible rising trend has no staristical significance.
Sunday, December 03, 2006
Kuukkelin kanta sahaa - Siberian jay population fluctuates
Kuukkeli on lapintiaisen ohella toinen arktisen metsän talvilintu, jonka kannan ajattelisi kääntyvän laskuun ilmaston lämmetessä.
Kuukkeli on aina verraten näkyvä, ja se havaitaan miltei säännöllisesti lintujen pistelaskennassa. Kuukkelin kanta sahaa melkoisesti vuodesta toiseen, eikä sen kannanmuutoksen suunnasta ole tilastotieteellistä varmuutta. Alkuperäiset pistelaskennnan tulokset löytyvät täältä.
Siberian jay (Perisoreus infaustus) is besides Siberian tit, the other bird species the population of which one might think to decrease when the years and winters become milder up in the north.
Siberian jay is rather visible in point count lines, as always. It has been recorded almost every year. The population of Siberian jay, however, is heavily fluctuating. We cannot draw any stasticically significant conclusions about the population trend. The original data is available here.
Saturday, December 02, 2006
Väheneekö lapintiainen? - Is Siberian tit population decreasing?
Lapintiaiset ilmestyvät jo loppukesästä tutkimusaseman ympäristöön, ja sittemmin ne ovat vakinaisia vierailijoita lintulaudella.
Lapintiaisia seurataan erityisen tarkkaan Värriön tutkimusaseman lintulaskennoissa, sillä se on pohjoisia tunnuslajeja, joiden kantojen voisi arvioida vähenevän ilmaston lämmetessä.
Lapintiaisen havaintojen tulkintaa vaikeuttaa se, että loppukesän havaintomääriin verrattuna laji tavataan alkukesän linjoilla hämmästyttävän harvoin, nykyään keskimäärin vain kerran yhteensä 69 havaintopisteessä.
Kaikki tiaiset ovat erittäin vaikeasti laskettavissa haudonta- ja pesäpoikasaikana. Vasta sitten kun poikueet ovat lähteneet pesästä, alkaa havaintoja taas kertyä. Tämä selittää vähäiset havaintomäärät Värriön säännöllisissä, alkukesän laskennoissa.
Myös tämä vuosien 1993 ja 1994 puuttuneilla havainnoilla täydennetty havaintosarja (vrt. Luontopäiväkirjan merkintä 5.8.2006) viittaa siihen, että lapintiainen vähenee Värriön vedenjakajaseudulla, ehkä hitaasti mutta kuitenkin ilmaston lämpenemisen myötä. Hömötiainen ottaa mahdollisesti sen tilan pohjoisessa luonnossa. Vielä tämä ilmiö ei ole Värriön havaintojen mukaan kuitenkaan selvä.
Siberian tits (Parus cinctus) become visible again in the late summer Varrio forests, and in the autumn it is regular visitor on the bird feeding spots.
Siberian tit is monitored with a special interest in the point counts of Varrio research station. One would think that this northern species is doomed to retire northwards as the climate becomes warmer.
Interpretation of the Siberian tit observations is a bit complicated as the species is seen at the regular point counts surprisingly seldom, nowadays only once a year over total of 69 points.
All tit species are difficult to observe during the nesting time. Only after the chics have left the nests the observations become again easier.
Earlier the years 1993 and 1994 were missing from the point count data (see earlier Nature Diary post of 5 Augist 2006). Also this augmented data set tells that the population of Siberian tit seems to be diminishing. Willow tit (Parus montanus) may eventually take over the ecological space. This, however, is not yet seen in the point count data.
Lapintiaisia seurataan erityisen tarkkaan Värriön tutkimusaseman lintulaskennoissa, sillä se on pohjoisia tunnuslajeja, joiden kantojen voisi arvioida vähenevän ilmaston lämmetessä.
Lapintiaisen havaintojen tulkintaa vaikeuttaa se, että loppukesän havaintomääriin verrattuna laji tavataan alkukesän linjoilla hämmästyttävän harvoin, nykyään keskimäärin vain kerran yhteensä 69 havaintopisteessä.
Kaikki tiaiset ovat erittäin vaikeasti laskettavissa haudonta- ja pesäpoikasaikana. Vasta sitten kun poikueet ovat lähteneet pesästä, alkaa havaintoja taas kertyä. Tämä selittää vähäiset havaintomäärät Värriön säännöllisissä, alkukesän laskennoissa.
Myös tämä vuosien 1993 ja 1994 puuttuneilla havainnoilla täydennetty havaintosarja (vrt. Luontopäiväkirjan merkintä 5.8.2006) viittaa siihen, että lapintiainen vähenee Värriön vedenjakajaseudulla, ehkä hitaasti mutta kuitenkin ilmaston lämpenemisen myötä. Hömötiainen ottaa mahdollisesti sen tilan pohjoisessa luonnossa. Vielä tämä ilmiö ei ole Värriön havaintojen mukaan kuitenkaan selvä.
Siberian tits (Parus cinctus) become visible again in the late summer Varrio forests, and in the autumn it is regular visitor on the bird feeding spots.
Siberian tit is monitored with a special interest in the point counts of Varrio research station. One would think that this northern species is doomed to retire northwards as the climate becomes warmer.
Interpretation of the Siberian tit observations is a bit complicated as the species is seen at the regular point counts surprisingly seldom, nowadays only once a year over total of 69 points.
All tit species are difficult to observe during the nesting time. Only after the chics have left the nests the observations become again easier.
Earlier the years 1993 and 1994 were missing from the point count data (see earlier Nature Diary post of 5 Augist 2006). Also this augmented data set tells that the population of Siberian tit seems to be diminishing. Willow tit (Parus montanus) may eventually take over the ecological space. This, however, is not yet seen in the point count data.