Saturday, December 02, 2006
Väheneekö lapintiainen? - Is Siberian tit population decreasing?
Lapintiaiset ilmestyvät jo loppukesästä tutkimusaseman ympäristöön, ja sittemmin ne ovat vakinaisia vierailijoita lintulaudella.
Lapintiaisia seurataan erityisen tarkkaan Värriön tutkimusaseman lintulaskennoissa, sillä se on pohjoisia tunnuslajeja, joiden kantojen voisi arvioida vähenevän ilmaston lämmetessä.
Lapintiaisen havaintojen tulkintaa vaikeuttaa se, että loppukesän havaintomääriin verrattuna laji tavataan alkukesän linjoilla hämmästyttävän harvoin, nykyään keskimäärin vain kerran yhteensä 69 havaintopisteessä.
Kaikki tiaiset ovat erittäin vaikeasti laskettavissa haudonta- ja pesäpoikasaikana. Vasta sitten kun poikueet ovat lähteneet pesästä, alkaa havaintoja taas kertyä. Tämä selittää vähäiset havaintomäärät Värriön säännöllisissä, alkukesän laskennoissa.
Myös tämä vuosien 1993 ja 1994 puuttuneilla havainnoilla täydennetty havaintosarja (vrt. Luontopäiväkirjan merkintä 5.8.2006) viittaa siihen, että lapintiainen vähenee Värriön vedenjakajaseudulla, ehkä hitaasti mutta kuitenkin ilmaston lämpenemisen myötä. Hömötiainen ottaa mahdollisesti sen tilan pohjoisessa luonnossa. Vielä tämä ilmiö ei ole Värriön havaintojen mukaan kuitenkaan selvä.
Siberian tits (Parus cinctus) become visible again in the late summer Varrio forests, and in the autumn it is regular visitor on the bird feeding spots.
Siberian tit is monitored with a special interest in the point counts of Varrio research station. One would think that this northern species is doomed to retire northwards as the climate becomes warmer.
Interpretation of the Siberian tit observations is a bit complicated as the species is seen at the regular point counts surprisingly seldom, nowadays only once a year over total of 69 points.
All tit species are difficult to observe during the nesting time. Only after the chics have left the nests the observations become again easier.
Earlier the years 1993 and 1994 were missing from the point count data (see earlier Nature Diary post of 5 Augist 2006). Also this augmented data set tells that the population of Siberian tit seems to be diminishing. Willow tit (Parus montanus) may eventually take over the ecological space. This, however, is not yet seen in the point count data.
Lapintiaisia seurataan erityisen tarkkaan Värriön tutkimusaseman lintulaskennoissa, sillä se on pohjoisia tunnuslajeja, joiden kantojen voisi arvioida vähenevän ilmaston lämmetessä.
Lapintiaisen havaintojen tulkintaa vaikeuttaa se, että loppukesän havaintomääriin verrattuna laji tavataan alkukesän linjoilla hämmästyttävän harvoin, nykyään keskimäärin vain kerran yhteensä 69 havaintopisteessä.
Kaikki tiaiset ovat erittäin vaikeasti laskettavissa haudonta- ja pesäpoikasaikana. Vasta sitten kun poikueet ovat lähteneet pesästä, alkaa havaintoja taas kertyä. Tämä selittää vähäiset havaintomäärät Värriön säännöllisissä, alkukesän laskennoissa.
Myös tämä vuosien 1993 ja 1994 puuttuneilla havainnoilla täydennetty havaintosarja (vrt. Luontopäiväkirjan merkintä 5.8.2006) viittaa siihen, että lapintiainen vähenee Värriön vedenjakajaseudulla, ehkä hitaasti mutta kuitenkin ilmaston lämpenemisen myötä. Hömötiainen ottaa mahdollisesti sen tilan pohjoisessa luonnossa. Vielä tämä ilmiö ei ole Värriön havaintojen mukaan kuitenkaan selvä.
Siberian tits (Parus cinctus) become visible again in the late summer Varrio forests, and in the autumn it is regular visitor on the bird feeding spots.
Siberian tit is monitored with a special interest in the point counts of Varrio research station. One would think that this northern species is doomed to retire northwards as the climate becomes warmer.
Interpretation of the Siberian tit observations is a bit complicated as the species is seen at the regular point counts surprisingly seldom, nowadays only once a year over total of 69 points.
All tit species are difficult to observe during the nesting time. Only after the chics have left the nests the observations become again easier.
Earlier the years 1993 and 1994 were missing from the point count data (see earlier Nature Diary post of 5 Augist 2006). Also this augmented data set tells that the population of Siberian tit seems to be diminishing. Willow tit (Parus montanus) may eventually take over the ecological space. This, however, is not yet seen in the point count data.