Thursday, July 31, 2008

Raitoja harvakseltaan

Värriön luonnonpuistossa kasvaa harvakseltaan raitoja (Salix caprea). Se kasvaa pienen puun kokoon.

Raita on Värriössä säännöllisen levinneisyytensä pohjoisrajalla, ja se kuuluu mahdollisesti indikaattorilajeihin, joiden levinneisyyttä seuraamalla voi saada tietoa ilmaston muutoksesta.

Vaikka raita kasvaa Värriössä puun mittaan, sen muhkurainen ja usein mutkikas runko ilmentää heikkoa, ellei kituliasta kasvua.

Goat willow (Salix caprea) grows as scattered in Varrio Nature Reserve. It grows often to size of a small tree.

The distribution of Goat willow is more southern than Varrio; the tree grows here actually on its northern limit. Probably the changes of Goat willow distribution could be used as indicator for the progress of climate change.

Although Goat willow grows to tree size in Varrio, the crooked stem tells that its growth rate is rather slow, not like typically is the case with Goat willow in the lowlands.


Wednesday, July 30, 2008

Tunturikeltanoiden nummi - Moor of Hieracium alpina

Tunturikeltanot äityivät lopulta - ilmojen lämmittyä - kukkimaan runsaampana kuin vuosiin. Eniten niitä löytyi Värriötunturin (ykkönen) pohjoisrinteeltä, mutta kuitenkin selvästi puurajan yläpuolelta.

Verraten lämpimässä (+ 17 C) säässä kimalaiset tekivät pölytystyötään. Kuvassa oleva laji lienee lapinkimalainen (Bombus lapponicus)

As the weather turned into clearly warmer than during previous weks, Hieracium alpina started to flower as more abundant than in previous years.

The temperature was so high that the bumble bees could fly up in the fell and do their fertilization task. The species is apparently Bombus lapponicus.

Tuesday, July 29, 2008

Kotovaarasta länteen - West of Kotovaara hill

Heinäkuun loppu voi olla Värriön kairassa hehkeän kaunista, kuten tässä kuvassa, joka on otettu Kotovaarasta lähteen, Pirunkurun yli


End of July in the eastern wilderness can in the sunny weather be absolutely beautiful, like in theis photo which has been taken west of Kotovaara hill, over the Devil's ravine.

Monday, July 28, 2008


Sunday, July 27, 2008


Saturday, July 26, 2008

Poronjäkälää rajantakaisessa metsässä - Cladonia lichen in north-west Russian forests

Matkalla Kantalahden tiellä, Kutsa-seminaariin. Hätkähdyttävä piirre rajantakaisissa metsissä on paikoitellen valkeana tai keltaisena hohtava poronjäkälä. Kyse on epäilemättä porotaloudesta: Venjän puolella ei porotaloutta ole ollut enää 50 vuoteen Suomen rajaan ulottuvissa metsissä.

Tämä kuva on otettu Kantalahden tien varressa, Alakurtin kaupungista parikymmentä kilometriä itään.

Monday, July 21, 2008

Niittykirvinen Värriötunturissa - Meadow pipit on Varrio fells

Niittykirvinen on Värriötuntureiden harvoja varpuslintuja. Tunturinummi ylhäällä huippujen tienoilla lienee niittykirviselle niityn (tai kedon) korvike. Tämä yksilö istuu Värriö ykkösen laelle, tietoliikennetorniin menevällä, vaijerilla tuetulla sähköjohdolla.

Meadow pipit (Anthus pratensis) is one of the few Passerines on Varrio fells. The open upper parts of the fells apparently resemble the "meadows" of its original areas of occurrence. This bird sits on the electric wire which goes to the radio communication tower of Varrio one.

Sunday, July 20, 2008

Ruostetta idänkalvaspajussa - Melampsora rust in Salix hastata

Sateiseen kesään kuuluvat kasvien ruosteet (tavallisimmin Melampsora sp). Värriöojan idänkalvaspaju ruostui ensimmäisenä. Kiiltopajuissa tai pohjanpajuissa ei ruostetta vielä näkynyt.

Melampsora -ruostesieni on lajikohtainen ja usein myös kloonikohtainen. Pajun ruosteille ei juuri mitään voi (luonnonpuiston ulkopuolellakaan), mutta eipä niistä muuta haittaa itse pajulle ole kuin se, että ruostuneen lehden fotosynteesi häiriintyy ja pajun vuosikasvu hieman tyrehtyy. itse luonnossa ruosteiden osalta toteutuu vain luonnon ihana vaihtelu (jota myös biodiversiteetiksi kutsutaan).


Melampsora leaf rust belongs to rainy summers. In 2008 Salix hastata ssp. subintegrifolia at Värriöoja creek got its leaf rust earlier than on average. Melampsora rusts belong to the biodiversity of Varrio Nature Reserve and the willows have just learned to live with it.

Saturday, July 19, 2008

Vettä Nuortin latvoilla - Plenty of water in the sources of Nuortti river

Vesi on Suomen runsaimpia luonnonvaroja, ainakin jos Afrikkaan vertaa. Vettä on tänä kesänä myös Nuortin latvoilla. Kuva Ylinuortin kesäsillalta alavirtaan.

Water is one of the most abundant resources in Finland, at least if we compare the situation with Africa.

There is plenty of water this summer also in Eastern Lapland. The picture has been taken from Varrio summer track, from the Ylinuortti bridge downstream.

Friday, July 18, 2008

Ei 2008 hillavuosi aivan toivottomalta näytä - Cloudberries coming

Hillan marjomisessa yleissääntö on, että myöhäinen vuosi on aina parempi vuosi kuin aikaisempi vuosi. Tämä johtuu aikaisen kesän yöhalloista, joka vievät hillan kukat varmimmin.

Ei myöhäinen kesäkään 2008 aivan toivottomalta näytä puolivälissä heinäkuuta. Puolivälinjängällä oli pitkospuiden äärellä raakileita nupuissaan enemmän kuin viime vuonna. Kiikarilla tarkastellen hilloja näyttäisi tulevan etäämmäksikin pitkospuista.

Niin: mikä onkaan Lapissa hillan ja lakan ero? Hillaa ostetaan ja lakkaa myydään.

Cloudberry (Rubus chamaemorus) yield us usually better on late summer than on earlu summer. Based on rapid monitoring on Puolivalinjanka aapa mire (by the track and through binoculars) the cloudberry yield looks better than last year.

Thursday, July 17, 2008

Tunturikeltanon kukinta myöhässä - Hieracium alpina flowers late

Tunturikeltano on kukkinut aikaisemmin Värriön luonnonpuistossa noin 10. heinäkuuta. Tänä vuonna kukinta on myöhässä, muun fenologian tapaan. Kuvan nupulla oleva tunturikeltanopari kasvaa Värriö ykkösellä.

Korvatunturin silhuetti näkyi taas, kun pohjoissateet ovat pudistaneet Itäkairan ilman perusteellisesti.

Hieracium alpina flowers this year a little bit late, as could be expected based on the phenological observations. These plants grow on Varrio one. The full name is Hieracium L. sect. Alpina (Griseb.) Gremli.

The silhouette of Korvatunturi fell was again visible, as the northern winds and rains have cleaned the air thoroughly.

Wednesday, July 16, 2008

Pirunkurun yläpurolla - By the Pirunkuru falls

video Pirunkurun lampeen laskee lännestä pieni puro. Nyt sateisena kesänä, paljon veden aikaan puro putoaa kohisten alas lampeen. Putousta ei ole tosin kuin pari metriä. Kameran objektiivin edessä lentelevistä hyttysistä saa aavistuksen siitä, että tänä kesänä purolla ei tarvitse olla yksin.

In the rainy summer, like in 2008, the small rivers and creeks of Varrio Nature Reserve are full of water. This small water fall drops to Devil Canyon's lake. Even if the falls might look mighty, the height of the drop is only two meters. There are some mosquitos flying in front of the camera lense. They tell that in this summer you do not need to be alone at the falls.

Tuesday, July 15, 2008

Keskikesän päivä Rakitsan kurussa - Middle of the summer in Rakitsa valley

Kesä-elokuun ajalta keskikesän päivä on nyt (15.7.). Rakitsan kurussa, puron molemmin puolen värit kertovat täydestä kesästä. Ei vielä häivähdystäkään lakastumaan kääntyvistä kasveista.

By counting the months of June to August, the middle of the summer is now (15 July). The colors in Rakitsa valley tell that: they are full green and there is no sign of the approaching senescense yet.

Monday, July 14, 2008

Riemukkaita rakeita - Hailing in Varrio

Pitkän kylmäjakson jälkeen tuuli kääntyi ja aurinko paistoi tänään niin, että lämpötila käväisi jo parissakymmenessä asteessa. Ilma alkoi pyrkiä tukalan puolelle, mutta sitten ukkonen tuli, täräytti tunturia ja paiskasi riemukkaat rakeet peräänsä.


Rakeita tuli reippaasti, ja Kuutsjärven pinta kuohui. Rakeet olivat keskimääräistä isompia, halkaisijaltaan lähes yhden senttimetrin kokoisia.

The weather changed in the night from the stubborn low pressure and eastern wind. Consequently, the temperature rose in the morning to 20 degrees.

But then at noon thunder and lightning responded, and a rapid shower of hail was pouring to the soil, and also to the surface of the Kuutsjarvi lake. The hails were bigger than average, almost one centimeter by diameter.

Sunday, July 13, 2008

Metso lisääntyy Värriön luonnonpuistossa - Capercaillie (Tetrao urogallus) population increases in Varrio Nature Reserve

Värriön tutkimusaseman pitkäaikaisin havaintosarja on lumikauden aikana viikoittain hiihdettävä pitkä lumilinja. Talvikauden 2007-2008 jälkeen se on havainnoitu yhteensä 41 vuotena.

Pitkän lumilinjan jälkihavainnoista saadaan luotettavin arvio lumeen jälkiä jättävien eläinten runsauden pitkäaikaisista vaihteluista.

Kanalinnuista erityisen mielenkiintoinen on metso, koska sen pitkäaikainen kanta on Suomessa ollut yleensä laskeva (jokseenkin säännönmukaisesti 1900-luvulla aloitetuissa varhaisissa havaintosarjoissa).

Värriön luonnonpuistossa tilanne on päinvastoin. Metsojen runsaus kääntyi hitaaseen nousuun suurin piirtein samoihin aikoihin, kun luonnonpuisto perustettiin (1981). Vuosien välinen vaihtelu kuuluu luonnon normaaliin menoon. Mutta onko vuosivaihtelusta puhdistettu nousu todellinen? Onko sillä tilastotieteellä mitattava riittävä todennäköisyys? Vuosi sitten näin ei vielä ollut. Todennäköisyys oli vain 93 prosenttia (ks. Luontopäiväkirjan merkintä 9.7.2007; rajana pidetään 95 prosentin todennäköisyyttä).

Viime talvikaudella (2007-2008) metson jäljet havainnoitiin yhteensä 22 kertaa. Tämä havainto nosti metson runsauden lisääntymisen tilastotieteellisesti merkittäväksi. Nousun todennäköisyys on 41 vuoden havaintojen jälkeen nyt 96 prosenttia.

Tulos on merkittävä, sillä se osoittaa Värriön luonnonpuistossa suojelurauhoituksen metsokantoja lisäävän vaikutuksen tieteellisesti kiistattomin numeroin. Metsolla menee Värriössä ja sen seurauksena myös luonnonpuistoa ympäröivässä Itäkairassa hyvin.

The most reliable Varrio information on the long-term population changes of Capercaillie (Tetrao urogallus) is obtained from Long Snowline track observations. After the snow season 2007-2008 the Long Snowline data consists of 41 seasons (see the graph).

We can see considerable variation in the annual track observations. More interesting is the long-term trend line. It is rising. But is the rising trend also statistically significant?

After the previous season (2006-2007) this was not yet the case (see Varrio Nature Diary note of 9 July 2007). The probability level was only 93 per cent (using statistical boundary value of 95 per cent).

During the season 2007-2008 Capercaillie tracks were oberved altogether 22 times. This was sufficient to raise the probability per cent into 96 %.

The result is significant, as it verifies with statistical terms that the conservation of Varrio Nature Reserve has been efficient. Contrary to the general long-term trend elsewhere in Finnish forests, the Capercaillie population has in Varrio been pushed to a rising trend.

Capercaillie is now doing fine in Varrio Nature Reserve. This should have a positive impact on the neighboring forests of the reserve, which belong to normal capercaillie hunting areas.

Saturday, July 12, 2008

Kuntasjoen laakso - Valley of Kuntas river

Heinäkuun kuvia: Kuntasjoen laakso, Rakitsan rinteeltä pohjoiseen.



Photos of July: Kuntas river valley, photographed north of Rakitsa hill

Friday, July 11, 2008

Löytyikö Pirunkurun lammelta seita? Is there an old Seita statute at Devil's canyon lake

Pirunkurun lammen lounaisrinteellä on vanha männynkeloon veistetty luomus, jolla lienee ikää enemmän kuin Värriön tutkimusasemalla (41 v).

Veistos muistuttaa hieman Lapin seitaa eli kalajumalaa. Tosin veistoksen pää saisi olla enemmän alaspäin suippenevan kartion muotoinen.

Kalamiehet veistivät aikoinaan seitoja Lapien järvien rantapuihin saatuaan järvestä tavallista paremman kalansaaliin. Kalajumalat tulivat kuuluisaksi Kurt Martti Walleniuksen eränovellien kokoelmassa Vanhat kalajumalat.

Today I found a strange wooden stature by at Devil's canyon lake. It had cut in a standing tree of Scots pine long time ago, most probably before the Varrio Research Station was established (41 years ago).

The statute resembles the lappish "Seita" which was an indication of local fisherman's sacriface to the gods of fishing.

Thursday, July 10, 2008

Värriön pajut tähkässä - Willow seeds maturing in Varrio

Vaikka kasvukauden alkuosa on ollut verraten viileä, pajut ovat kukkineet ja niiden siemenet ovat kehittyneet normaalisti.

Vasemmassa kuvassa idänkalvaspaju (Salix hastata ssp. subintegrifolia) Värriöojan äärellä.

Oikeassa kuvassa tähkivä pohjanpaju (Salix lapponum) taustalla, jonka edessä kiiltolehtinen paju (Salix phylicifolia).

Willows (Salix sp.) in Varrio Nature Reserve have developed normally despite of the abnormally cold beginning of the growing season.

In the picture to the left Salix hastata ssp. subintegrifolia.

To the right Salix lapponum
(Downy willow) behind and Salix phylicifolia (Tea-leaved willow) in front.

Wednesday, July 09, 2008

Lisää poikueita / More broods

Peukaloinen (Winter Wren, Troglodytes troglodytes) on melko vähälukuinen pesijä Värriön luonnonpuistossa. Aseman 40 vuotisen historian aikana puiston alueelta on löydetty yksi munapesä (soidinpesiä on löydetty useampia) ja muutamia maastopoikueita tavattu. Nyt löydettyyn poikueeseen, >2, törmäsin "sattumalta", kun on olin tarkistamassa koskikaran (White-Throated Dipper, Cinclus cinclus) pesinnän edistymistä tutulla Kuntashaaran pesäpaikalla. Koskikaran poikaset olivat jättäneet pesän.




Illalla klo 21.15 kuului Kuutsjärven itäpäästä voimakasta piiskuntaa. Teuvo kävi tarkistamassa äänilähteet ja löysi koivujen ja kuusten seasta helmipöllöpoikueen, 3 poikasta (Tengman's owl, Aegolius funereus). Poikaset ovat todennäköisesti maaliskuun puolivälissä löydetystä pesästä (Värriön luontopäiväkirja
18.3.2008). JS (kuvat pöllöistä JS, TH)

Tuesday, July 08, 2008

Rautiaispoikue / Brood of Hedge Sparrow

Edelleen kylmää, yöllä pari astetta plussalla. Vettä satoi yön aamupäivään asti (kuva Kuutsjärveltä JS). Lämpötila enimmillään 7 astetta.









Virtavästäräkki (Grey Wagtail, Motacilla cinerea) lensi Kuutsjärven yli länteen päin puolenpäivän jälkeen.

Kuntashaaran alkupäässä piippasi rautiaisen poikanen (kuva JS). Niitä oli ainakin kaksi. Rautiainen onkin laulellut alkukesän alueella. Myös koskikaran poikanen oli lähistöllä.

-----

Rautiainen (Dunnock, Prunella vulgaris) on harvalukuinen pesimälintu Värriön alueella. Pesiä on aseman historiassa löydetty vain muutamia ja poikuehavaintoja en muista senkään vertaa. Tämä on hyvä lisä käynnissä olevaan lintuatlastutkimukseen (lintujen levinneisyyskartoitus). TH

Monday, July 07, 2008

Poikasten ankea aika / Difficult time of youngs

Lapintintin poikaset olivat lähteneet aamupäivään mennessä. Pesä löydettiin siis yhdennellätoista hetkellä.

Muilla poikasilla sen sijaan ei mene yhtä hyvin. Useimmat pöntöissä olevista kirjosiepon ja leppälinnun poikasista olivat kuolleet, ilm. kylmyyteen ja ravinnon puutteeseen. Munapesät sen sijaan olivat kunnossa, koska emo lämmitti munia. Emolle sentään tuntui riittävän ravintoa. Ainoastaan talitiaisen poikaset olivat kaikki elossa, tiaiset ovat vahvempia.

Ja sitten on vielä kärppä, joka oli taas tuhonnut pari pesää. Tuho alkaa siis olla lähellä 90 % pönttölintujen keskuudessa.

Mutta vieläkin riittää pesien hyödyntäjiä, slovakialaiset tutkijat Melinda Takács ja Marek Duda (kuva JS) Bratislavan yliopistosta keräävät pönttöalueiden pesäpohjat pesinnän onnistumisen tai epäonnistumisen jälkeen ja selvittävät, mitä loisia pesistä löytyy. Unkarilainen Ágoston Kollányi (JS) puolestaan kuvaa maansa televisiolle puiston tapahtumia.















Punakylkirastas (Redwing, Turdus iliacus) sentään oli saanut ainakin kolme poikastaan lentoon asemalta muutama sata metriä länteen. Poikaset lensivät parikymmentä metriä.
Metsäkurjenpolvi (Wood-crane's bill, Geranium silvaticum) kukkii (kuva). Tuomi on jo kukkinut, mutta pihlaja vasta alkamassa. Yleensä niiden kukinnat menevät vähän päällekkäin, mutta kylmyydestä johtuen pihlaja odottelee.

Tänään oli hieman lämpimämpää kuin eilen, 7 astetta, mutta pilvistä oli. Sadetta ei ollut. Yöllä lämpötila kävi maassa +1.5 asteessa. TH, JS

Sunday, July 06, 2008

Pajulintu yleisin pistelaskennassa 2008 - Willow warbler most abundant in point count of 2008

Lintujen pistelaskenta (3 reittiä) vuodelta 2008 saatiin valmiiksi kesäkuussa; havainnoijana edellisvuosien tapaan Teuvo Hietajärvi ja aineiston tallentajana Oulangalla Vesa Haataja.

Yhteensä 105 lintua (156 vuonna 2007) havaittiin pisteellä (ympyrän sisällä), 476 lintua (435) pisteen ulkopuolella ja kaikkiaan siis 581 lintua (591 edellisvuonna).

Viisi runsainta lajia (ja niiden havaintojen lukumäärä) olivat tutut

Pajulintu (127)
Järripeippo (124)
Punakylkirastas (49)
Laulurastas (43)
Leppälintu (40)

Kylmässä säässä / In cold weather

Pirunkurulla kasvaa korkea kataja, jota voi kutsua jo puuksi. Kävimme kuvaamassa ja mittaamassa sen. Pituutta on 4.80 m, paksuutta rungolla tyvessä n. 17 cm ja rinnankorkeudella 10 x 13 cm. Puu kasvaa vielä hiljalleen ja saavuttaa ilmeisesti 5 m muutaman vuoden kuluttua (kuva JS). Yleensä katajien korkeus täällä on metrin ja kahden välillä. Kolmimetrisiä ei ole monta ja kaksi on, jotka hipoo 5 metriä.

Kurun pohjalla kukki ahomansikka pohjoisrinteen alla. Paikalta löytyi kymmeniä kukintoja. Siellä kasvaa myös lillukkaa, mesimarjaa ja punakonnanmarjaa.

Asemalta itään pari-kolmesataa metriä löytyi lapintiaisen pesä riippakoivusta 8 m korkeudelta. Emot ruokkivat poikasia kylmässä säässä tiheään tahtiin. Pojat ovat kohta lähdössä pesästä. Samalta suunnalta on joskus etsitty pesää turhaan. Liekö pesä ollut tässä silloinkin. TH, JS

Friday, July 04, 2008

Linnunpoikasia / The young ones




Kävimme JS:n kanssa tarkastamassa Marjavaaran tervapääskypaikan. Pääskyjä ei näkynyt, mutta käpytikan poikaset olivat jo isoja, ja yksi kurkki pesäkolon reiästä ulos. Montaa päivää pojat eivät enää pesässä viihdy.

Kyörteslammella oli 14-päinen telkkäpoikue emoineen. Harvinaisen iso poikue ja aika myöhäinenkin.

Nuortinahon varpuspöllön poikaset napsuttelivat edelleen nokkaa kolossaan, mutta Värriöojan pohjantikat olivat lähteneet. TH

Thursday, July 03, 2008

Javarusjoen kautta Kutsalle / Along the river Javarusjoki to Kutsa

Kutsan suojelualueeseen kuuluu Javarusjoki, joka laskee lounaasta Kutsajokeen. Joki tuo pitkän järvireitin vedet Kutsaan, mm. Vuosnajärvi kuuluu reittiin.

Kävin Kutsalla 1-3.7. ja menin tällä kertaa Javarusjoen kautta. Mukanani oli Suomen Turusta Janne Svärd (1. kertaa Kutsalla) ja Venäjän puistoalueiden puolelta Sergei Anishenko. Viktor Kurash kuljetti meitä Gazilla. Sää oli lämmin ja kuvauksellinen.

Javarusjoki (kuva JS) oli yllätys kauneudessaan ja luonnontilaisuudessaan. Tosin kanoottirallaajat olivat kuluttaneet parhaiden könkäitten varsia, mutta moottorisahamiehet eivät olleet tuhonneet metsiä ympäriltä. Sen viiden kilometrin matkalla, minkä Javarusjoki virtaa tällä nimellä varustettuna, saattoi kokea olevansa suojeluasteeltaan pyhemmällä alueella kuin Kutsajokivarressa. Joki kulkee alkumatkassa vilkkaasti jyhkeiden metsien läpi, muuttuen matkan aikana jyrkemmäksi syöksyessään kuruun ja hyppien kalliontörmältä toiselle. Ahtaat kallioportit pakottavat virran juoksemaan vauhdikkaasti.

Javarusjoella teimme myös matkan parhaan lintuhavainnon. Sinipyrstö lauleli 1.7. iltamyöhäällä joen puolivälissä. Ilm. ensihavainto Kutsalla. Toinen hyvä laji, joka tosin jäi hieman epävarmaksi, oli virtavästäräkki alajuoksulla. Jokivarsi on kyllä sille mitä parhainta pesimäympäristöä könkäineen ja kallioineen.

Kutsajokivartta menimme sitten Jäniskönkäille. Matkanteko oli todella hidasta. Viisi kilometriä jaloin näissä maisemissa on jo hyvä päivämatka. Saimme nähdä Pienen Jäniskönkään (vas. puoleinen kuva JS), jota en ollut vielä nähnyt. Se oli jopa kuvauksellisempi kuin iso köngäs (kuva oik.). Varsinkin nyt, kun vesi oli hyvin korkealla, könkäitten jylinä oli mahtavaa. Vaikea olisi ollut uskoa, että joku on pienenkin könkään laskenut, mutta jälkeenpäin näimme netistä, että ainakin tsekkiläiset mekaanikot olivat sen tehneet. Könkään yläpuolelle oli kuitenkin joku tuonut venäläisen kiellettyä ajosuuntaa merkitsevän liikennemerkin. Könkäitten molemmin puolin oli kaksi koskenlaskijaryhmää katamaraaneineen.

Kävimme myös Kutsajoen eteläpuolisissa metsissä, joissa merkillepantavinta oli sääskien runsaus. Vanhaa kanahaukan pesää lukuunottamatta merkkejä petolinnuista ei löytynyt. Muutenkin metsä oli aika hiljainen, erämaisen rauhallinen.

Paluumatkan parasta antia olivat havainnot minkeistä. Ensin huomasin minkin saalistamassa rantasipin poikasia Javarusjoen toisella puolella joen puolivälin seudussa. Tulos jäi tuntemattomaksi. Sitten muutama sata metriä ylöspäin kohtasimme naarasminkin, joka kuljetti pentuaan alaspäin jokirantaa. Niillä oli luultavasti pesä kallionkolossa, jossa minkit lymysivät aluksi jonkin aikaa. Lopulta emo heitti ensin lenkin uimalla joen toiselle puolelle, ja sitten se lähti päästä hinaten johdattelemaan pentua kalliorantaa alaspäin.

Ehkäpä meidän osumisemme paikalle aiheutti pennun siirron pesästä. Tosin pentu oli jo ulkona pesästä kirkuen käheästi tullessamme paikalle. Myöhemmin Viktor kertoi, että "meillä täällä on minkkejä kuin kissoja, ja ne tahtovat viedä kalat pyytäjiltä, jos ei pidä varaansa".

Matkan linnuista vielä. Peippoja oli matkan varrella useita, vaikka ne ovat yleensä Lapin erämaissa harvinaisia. Koskikara varmaan pesi alajuoksulla Javarusjoella ja tervapääskyjä lenteli myös siellä. Kanalintujen puuttumista ihmetteli varsinkin Janne - emme nähneet ainoatakaan.

Viktor kavereineen oli käynyt kalareissulla omassa salaisessa paikassaan meitä odotellessaan, ja täytyy sanoa, että en meinannut uskoa silmiäni saalista katsellessani. Mutta se onkin jo toinen juttu. TH

Tuesday, July 01, 2008

Punakylkirastaan kanta nousussa - Population of Redstart increasing

Punakylkirastas on yksi harvoja Värriön luonnonpuiston lajeja, jonka kanta on nousussa. Pistelaskentalinjoilla (sisä- ja ulkopisteet yhteensä) punakylkirastas havaittiin noin 17 kertaa vuodessa 1985. Nyt se havaitaan noin 41 kertaa vuodessa. Nousu on tilastotieteellisesti merkitsevä (99 % todennäköisyydellä).

Vuosien 1989-2008 yhdistetystä piste- ja sarkalaskennan ainoistosta laskettu arvio punkylkirastaan keskimääräiselle kannalle Värriön luonnonpuistossa on 372 pesivää paria.

Redstart (Turdus iliacus) is increasing in Varrio Nature Reserve. Based on point counts over 1985-2008 (graph) the rising trend is statistically significant.

The total population of Redstart in Varrio Nature Reserve is 372 pairs. This estamate is based on combined data of point and block counts over 1989-2008.

Labels: ,


This page is powered by Blogger. Isn't yours?