Sunday, July 13, 2008
Metso lisääntyy Värriön luonnonpuistossa - Capercaillie (Tetrao urogallus) population increases in Varrio Nature Reserve
Värriön tutkimusaseman pitkäaikaisin havaintosarja on lumikauden aikana viikoittain hiihdettävä pitkä lumilinja. Talvikauden 2007-2008 jälkeen se on havainnoitu yhteensä 41 vuotena.
Pitkän lumilinjan jälkihavainnoista saadaan luotettavin arvio lumeen jälkiä jättävien eläinten runsauden pitkäaikaisista vaihteluista.
Kanalinnuista erityisen mielenkiintoinen on metso, koska sen pitkäaikainen kanta on Suomessa ollut yleensä laskeva (jokseenkin säännönmukaisesti 1900-luvulla aloitetuissa varhaisissa havaintosarjoissa).
Värriön luonnonpuistossa tilanne on päinvastoin. Metsojen runsaus kääntyi hitaaseen nousuun suurin piirtein samoihin aikoihin, kun luonnonpuisto perustettiin (1981). Vuosien välinen vaihtelu kuuluu luonnon normaaliin menoon. Mutta onko vuosivaihtelusta puhdistettu nousu todellinen? Onko sillä tilastotieteellä mitattava riittävä todennäköisyys? Vuosi sitten näin ei vielä ollut. Todennäköisyys oli vain 93 prosenttia (ks. Luontopäiväkirjan merkintä 9.7.2007; rajana pidetään 95 prosentin todennäköisyyttä).
Viime talvikaudella (2007-2008) metson jäljet havainnoitiin yhteensä 22 kertaa. Tämä havainto nosti metson runsauden lisääntymisen tilastotieteellisesti merkittäväksi. Nousun todennäköisyys on 41 vuoden havaintojen jälkeen nyt 96 prosenttia.
Tulos on merkittävä, sillä se osoittaa Värriön luonnonpuistossa suojelurauhoituksen metsokantoja lisäävän vaikutuksen tieteellisesti kiistattomin numeroin. Metsolla menee Värriössä ja sen seurauksena myös luonnonpuistoa ympäröivässä Itäkairassa hyvin.
The most reliable Varrio information on the long-term population changes of Capercaillie (Tetrao urogallus) is obtained from Long Snowline track observations. After the snow season 2007-2008 the Long Snowline data consists of 41 seasons (see the graph).
We can see considerable variation in the annual track observations. More interesting is the long-term trend line. It is rising. But is the rising trend also statistically significant?
After the previous season (2006-2007) this was not yet the case (see Varrio Nature Diary note of 9 July 2007). The probability level was only 93 per cent (using statistical boundary value of 95 per cent).
During the season 2007-2008 Capercaillie tracks were oberved altogether 22 times. This was sufficient to raise the probability per cent into 96 %.
The result is significant, as it verifies with statistical terms that the conservation of Varrio Nature Reserve has been efficient. Contrary to the general long-term trend elsewhere in Finnish forests, the Capercaillie population has in Varrio been pushed to a rising trend.
Capercaillie is now doing fine in Varrio Nature Reserve. This should have a positive impact on the neighboring forests of the reserve, which belong to normal capercaillie hunting areas.
Pitkän lumilinjan jälkihavainnoista saadaan luotettavin arvio lumeen jälkiä jättävien eläinten runsauden pitkäaikaisista vaihteluista.
Kanalinnuista erityisen mielenkiintoinen on metso, koska sen pitkäaikainen kanta on Suomessa ollut yleensä laskeva (jokseenkin säännönmukaisesti 1900-luvulla aloitetuissa varhaisissa havaintosarjoissa).
Värriön luonnonpuistossa tilanne on päinvastoin. Metsojen runsaus kääntyi hitaaseen nousuun suurin piirtein samoihin aikoihin, kun luonnonpuisto perustettiin (1981). Vuosien välinen vaihtelu kuuluu luonnon normaaliin menoon. Mutta onko vuosivaihtelusta puhdistettu nousu todellinen? Onko sillä tilastotieteellä mitattava riittävä todennäköisyys? Vuosi sitten näin ei vielä ollut. Todennäköisyys oli vain 93 prosenttia (ks. Luontopäiväkirjan merkintä 9.7.2007; rajana pidetään 95 prosentin todennäköisyyttä).
Viime talvikaudella (2007-2008) metson jäljet havainnoitiin yhteensä 22 kertaa. Tämä havainto nosti metson runsauden lisääntymisen tilastotieteellisesti merkittäväksi. Nousun todennäköisyys on 41 vuoden havaintojen jälkeen nyt 96 prosenttia.
Tulos on merkittävä, sillä se osoittaa Värriön luonnonpuistossa suojelurauhoituksen metsokantoja lisäävän vaikutuksen tieteellisesti kiistattomin numeroin. Metsolla menee Värriössä ja sen seurauksena myös luonnonpuistoa ympäröivässä Itäkairassa hyvin.
The most reliable Varrio information on the long-term population changes of Capercaillie (Tetrao urogallus) is obtained from Long Snowline track observations. After the snow season 2007-2008 the Long Snowline data consists of 41 seasons (see the graph).
We can see considerable variation in the annual track observations. More interesting is the long-term trend line. It is rising. But is the rising trend also statistically significant?
After the previous season (2006-2007) this was not yet the case (see Varrio Nature Diary note of 9 July 2007). The probability level was only 93 per cent (using statistical boundary value of 95 per cent).
During the season 2007-2008 Capercaillie tracks were oberved altogether 22 times. This was sufficient to raise the probability per cent into 96 %.
The result is significant, as it verifies with statistical terms that the conservation of Varrio Nature Reserve has been efficient. Contrary to the general long-term trend elsewhere in Finnish forests, the Capercaillie population has in Varrio been pushed to a rising trend.
Capercaillie is now doing fine in Varrio Nature Reserve. This should have a positive impact on the neighboring forests of the reserve, which belong to normal capercaillie hunting areas.