Saturday, December 31, 2005
Hyvää Uutta Vuotta Värriöstä - Happy New Year from Varrio
Hyvää ja valoisaa Uutta Vuotta 2006 Värriön tutkimusasemalta.Happy and prosperous New Year 2006 from Varrio Research Station.
Friday, December 30, 2005
Saukuusikko usvassa - Misty spruce forest south-west of Sauoiva
Joulukuun Värriökuvia: Saukuusikko usvassa.December photos from Varrio: Misty spruce forest south-west of Sauoiva
Thursday, December 29, 2005
Värriössä ennätyspitkä kasvukausi 2005 - Record length for Varrio 2005 growing season
Värriön tutkimusasema aloitti taukoamattoman, ympärivuotisen ja kolmesti päivässä tapahtuvan säähavainnoinnin vuoden 1975 alussa. Tärkeimpiä tutkimushaasteita on seurata kasvukauden pituutta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Värriötuntureiden vedenjakajaseutu tiedetään vanhastaan Metsä-Lapin kylmäksi kolkaksi, jossa talven lumi viipyy pitkään ja kesä on lyhyt. Puille ja muille metsäkasveille jää niukasti vuotuista kasvuaikaa.
Vuosi 2005 jää tutkimusaseman historiaan. Värriön kasvukausi oli koko havaitun 31 vuoden jakson pisin.
Metsäluonto, peltokasvit ja kotinurmikkokin mittaavat kasvukauden alkamista, etenemistä ja pituutta hieman eri tavalla kuin ihmisen kello tai päivyri. Kasvien päivyrin nopeutta vauhdittaa lämpötila. Suomessa käytettävässä tehoisan lämpötilasumman laskennassa kasvien biologisen kellon pyörimisnopeus lasketaan seuraavasti.
Lumien sulattua keväällä kasvipäivyri ei käynnisty ennen kuin lämpötila saavuttaa viiden asteen rajan. Kun vuorokauden keskilämpötila on kuusi astetta, kasvipäivyri pyörähtää eteenpäin yhden astepäivän. Kun keskilämpötila on seitsemän astetta, kasvipäivyri pyörähtää kaksi astepäivää, kun keskilämpötila on kahdeksan astetta, kasvipäivyri pyörähtää kolme astepäivää, ja niin edelleen.
Syksyllä kasvien päivyri pysähtyy, kun vuorokauden keskiläpötila putoaa taas alle viiden asteen. Kasvien biologinen kello laskee näin verraten yksinkertaisesti koko kasvukaudelle pituuden, joka ottaa huomioon sekä tavallisen kelloajan että kasvuaikaisen lämpötilan.
Vuonna 2005 Värriön kasvukauden pituus oli 858 astepäivää (tehoisana lämpösummana: 858 ”astetta”). Kasvien kannalta Värriön viime kesässä oli kuusiasteisia päiviä 858 kappaletta. Kasvukaudeltaan lyhin vuosi Värriössä oli 1982. Silloin astepäiviä oli vain 498 kappaletta.
Värriön pitkän kasvukauden 2005 voisi sivuuttaa olankohautuksella, jos kyseessä olisi tilapäinen ilmiö. Näin ei kuitenkaan ole, sillä vuosi vahvisti aikaisempia havaintoja. Värriön kasvukausi on pitenemässä. Vuodesta 1975 lähtien pitenemää on keskimäärin 36 prosenttia; Värriön metsäluonto nauttii nyt siis yli kolmanneksen pitemmistä kesistä kuin tutkimusaseman perustamisen aikoihin.
Wednesday, December 28, 2005
Outamaa joulukuussa - Old forest in December
Joulukuun Värriökuvia: Outamaa pakkasessa.December photos in Varrio: Old taiga forest on frozy day.
Tuesday, December 27, 2005
Rakitsalta pohjoiseen - North of Rakitsa hill
Joulukuun Värriökuvia: Rakitsan vaarasta pohjoiseen avautuu laajan erämaan maisema. Nuorttitunturi kuvan oikeassa laidassa.December photos in Varrio: A wide scenery of old wilderness forest opens north of Rakitsa hill. Nuortti fell to the right in the photo.
Monday, December 26, 2005
Tapaninpäivä on kukonaskeleen pitempi - Boxing Day is a little longer
Tapaninpäivänä päivä on jo pitempi; kukonaskeleen verran, sanoo vanha kansan viivaus. Aurinko pysyy vielä Värriön tunturiketjun takana, etelässä.On Boxing Day the day is already a little longer; prolonged by a step of a rooster, says an old Finnish folk's wisdom. The sun still stays below horizon, in the south behind Varrio fells.
Sunday, December 25, 2005
Oi kuusipuu - O Tannenbaum
Oi kuusipuu,
O Tannenbaum,
O Christmas tree
Kuusipuu Värriö ykkösellä
Norway spruce on Varrio one.
Saturday, December 24, 2005
Hyvää Joulua Värriön tutkimusasemalta - Merry Christmas from Varrio Research Station
"Taas valkeata Joulua,
keskellä suurten hankien"
Hyvää Joulua Värriön tutkimusasemalta!
"I'm dreaming of a White Christmas,
just like the ones I used to know"
(Irving Berlin 1942)
Merry Christmas from Varrio Research Station!
Friday, December 23, 2005
Pian syttyy tulet tuhannet - Soon the Finnish Christmas saunas will be warmed up
Pian syttyy tulet tuhannet - joulusaunoihin. Erämaa-Lapissa tulipuu on honkapuu, pystyyn kuivaneesta männyn kelosta halottu. Ja kun kelon pilkkeeseen vuolee kiehiset, joulusaunan lämmitys tulee olemaan täydellinen. - Nämä kiehiset on kuvattu Hirvasjoen porokämpällä Värriön luonnonpuistossa.The best firewood in Finnish Lapland - also for Christmas saunas - is made of old Scots pine that has died and dried up standing. After splitting the wood the final touch to the firewood is made with Lappish knife.
Thursday, December 22, 2005
Paksusammalkuusikoita, onko niitä? - Suicice spruce stands, do they exist?
Lapin metsätalouteen ilmestyi puoli vuosisataa sitten sanakummajainen: itsemurhakuusikko. Käsitteen isä on professori Gustaf Siren, joka teki 1950-luvun puolivälissä väitöskirjaansa vanhojen Lapin paksusammalkuusikoiden kehityksestä. Teorian mukaan levinneisyytensä äärirajoilla kuusimetsä synnyttää alleen kerrossammalen (Hylocomium splendens) muodostaman paksun humuskerroksen, jossa kuusen siemenet eivät enää idä. Kuusen nuorennosta ei enää synny vanhan kuusikon alle, ja aikaa myöten kuusikko kuolee vanhuuttaan luurankomaisena pystyyn. Luonnontilassa tämän kehityksen katkaisee metsäpalo, joka polttaa sekä vanhenevan kuusikon että sen alla olevan sammalikon. - Teoria itsemurhakuusikoista oli eräs perusteita, kun Lapin vanhojen metsien laajat hakkuut alkoivat 1950-luvulla.Itsemurhakuusikoita pitäisi löytyä Lapin korkeilta alueilta, siis myös Värriön luonnonpuistosta. Kuusikoita kyllä löytyy eri puolilta puistoa, mutta ne eivät täysin noudata teoriaa. Paksua kerrossammalikkoa löytyy, mutta niin myös kuusen taimia ja nuoria kuusia. Vaikka Värriön luonnonpuistoa ei ole koskaan hakattu, pystyyn kuivuneita luurankomaisia ei löydy. Vanhat kuuset saavat tyvilahon, ja ne yleensä kaatuvat vielä vihreinä ja kasvavina, syysmyrskyissä, vuoron perään. Kuvan vanha kuusikko kasvaa Rakitsan kurussa.
In mid 1950s an odd concept was developed for Lapland forestry.
Labels: kerrossammal, kuusi
Wednesday, December 21, 2005
Kuuset Värriö ykkösen pohjoisrinteellä - Norway spruces on the northern slope of Varrio
Kuusia kasvaa myös usein kuruissa ja viileämmillä tuntureiden pohjoisrinteillä.Norway spruces are growing in the valleys and cooler northern slopes of the fells.
Isäinpäivän susihälytys - Wolf alarm on Fathers' Day
Tämä tapahtuma kirjataan luontopäiväkirjaan poikkeuksellisesti vasta, kun tilanne on ohi. Kyseessä on isäinpäivän susihälytys 13.11.2005.Värriön tutkimusaseman tutkimusavustaja Esa Laurila soittaa asemalle kello 10:30 ja kertoo löytäneensä Kuntasjoen vartta kulkevalta polulta noin kilometrin päässä asemasta, lumirippeiltä jäljet, jotka hän arveli suden jättämiksi. Kiiruhdamme Teuvo Hietajärven kanssa paikalle. Hän mittaa jäljen leveydeksi juuri yli 8 cm, joka viestii sudesta tai erittäin suuresta ketusta. Jatkamme jälkien etsintää tutkimusaseman ympäristöstä. Hajanaisia jälkiä löytyy myös Kotovaaran rinteeltä, lähempää tutkimusasemaa. Myöhemmin iltapäivällä Rakitsan suolta, hieman paksummasta lumesta löytyy kahden eläimen jäljet ja jotoksen pätkä, josta näkyy askeleen pituus. Määritys varmistuu sudeksi. Samalla selviää Rakitsan suolta jo aikaisemmin syksyllä löytyneen poronhaaskan todennäköinen syy: se oli susien aikaansaannosta; kyseiset kaksi sutta kävivät haaskalla myös isäinpäivänä. Sudenjälkiä etsittiin myös seuraavina päivinä, mutta ne katosivat lumien myötä. Pysyvä lumi tuli Värriöön noin viikon kuluttua isäinpäivästä. Etsinnöistä huolimatta susista ei tehty enää havaintoja. Ne olivat poistuneet luonnonpuiston alueelta.
On Fathers' day, 13th of November 2005, at 10:30 o'clock, Mr. Esa Laurila of Varrio Research Station phoned to the base and reported that he had found large footprints on thin snow about one kilometer from the base, on a path downstream of Kuntasriver. He believed the track to belong to wolf. We hurried to the site with Mr. Teuvo Hietajarvi. Upon measurement the width of the footprint was just over 8 cm, which tells the animal to be either a wolf or a very large fox (the common threshold width is 8 cm). We continue searching more footprints. Some scattered footprints were found at foothill of Kotovaara, nearer to the Varrio base. Later in the afternoon better footprints and a piece of track was found in a little bit thicker snow on Rakitsa mire. The identification is now clear: it was wolf, and they were two. At the same time answer to the earlier puzzle of a reindeer carrion became evident: it was caused by wolves. The two wolves of Fathers' Day visited this carrion again. Further footprints and track were searched for on the following days but as the thin snow melted, we lost the track. The permanent snow came to Varrio about one week afterwards. No more wolf tracks were, however, found. The wolves had left the Varrio Nature Reserve.
Monday, December 19, 2005
Talvitiellä Värriön tutkimusasemalle - On the winter track to Varrio Research Station
Talvisaikaan viimeiset 9 km Värriön tutkimusasemalle kuljetaan tavallisesti moottorikelkalla. Talvipolku kulkee soita pitkin; kuva Pitkäjängältä, taustalla Värriö I. Vertaa luontopäiväkirjan kuva 4.11.2005In winter time the final 9 km to Varrio station are usually travelled by snow mobiles. Therefore the winter track goes through open mires; the phot is taken from Pitkajanka aapa mire, in the distance the peak of Varrio I is seen; compare with photo in the nature diary from 4 November 2005.
Sunday, December 18, 2005
Riekonjalka kun jättävi merkin - Footprints of willow ptarmigan
Riekonjalka kun jättävi merkin,sitä jäljennä ei käsi herkin.
(Reino Helismaa)
Riekot asustavat läpi talven suojaisen Kotovaaran rinteillä.
Willow ptarmigans (Lagopus lagopus) like to stay over the winter on the well sheltered slopes of Kotovaara hill.
Saturday, December 17, 2005
Koppelot nousevat mäntyihin - Female capercaillie in Scots pine
Lumien tultua koppelot nousevat hakomaan mäntyihin. Usein koppeloita tapaa heti tutkimusaseman itäpuolisessa männikössä, Kuntasjoen pohjoispuolella. Joskus koppelo päästää kuvaajan puun alle. - Urosmetsoja tapaa varmemmin Kuntasjoen eteläpuolella.When the snow gets thicker the female caperciallies (Tetrao urogallus) spend most of their days feeding in the tops of Scots pines. Often they can be seen in the old forest immediately east of the Varrio station, on the northern side of Kuntas river. Sometimes the bird lets the photographer to come just under the tree. - Male capercaillies can be found more easily on the southern side of Kuntas river.
Friday, December 16, 2005
Umpihankeen - Tracks through the snow
Tietä käyden tien on vanki;vapaa on vain umpihanki.
(Aaro Hellaakoski)
Umpihankeen on mennyt myös riekko; Värriö I:n länsilaitaa puhkova latu ylittää neljän riekon jäljet.
The skiier's track through western slope of Varrio I fell crosses the footprints of four willow ptarmigans (Lagopus lagopus)
Thursday, December 15, 2005
Muukalaisia Värriötunturissa - Aliens in Varrio fells
Mitä tai ketä lienevät nämä muukalaisetjouluisessa Värriötunturissa?
What or who are these aliens on Christmas time Varrio fells?
Wednesday, December 14, 2005
Pakkaskähärää Ylinuortin laaksossa - Freezing mist in the Ylinuortti valley
Värriötuntureiden pohjoispuolella, heti Kotovaaran ja Pirunkurun takaa alkaa Ylinuortin laaksomaa, jonka keskellä on itä-länsisuuntainen Nuorttiaapa. Siellä on tutkimusaseman piirtävä lämpötilamittari. Talvisin lämpöolot Ylinuortin laaksomaan ja Värriön lakimaan välillä poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kirkkaiden pakkaspäivien yleissääntö on, että Nuorttiaavalla on pakkasta kaksi kertaa se määrä mitä tutkimusaseman mittari näyttää. Kylmä ilma valuu tuntureiden ja vaaran rinteitä alas laaksoon ja Nuorttiaavan ajoittain hyvin kylmäksi. Sääntö rikkoontuu, kun alaspain valuva ilma on niin alijäähtynyttä, että se laaksoon valuessaan tiivistyy pakkassumuksi eli pakkaskähäräksi, joka vaimentaa maan pinnalta ilmakehään lähtevää pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Ilmiö tapahtui muun muassa pakkaspäivänä 14.12.2005. Kuvanottohetkellä (klo 11) pakkasta oli Värriö ykkösen pohjoisrinteessä noin -15 astetta. Pakkaskähärä peitti koko Ylinuortin laakson, heti Kotovaaran (oikealla) ja Pirunkurun (keskellä) takaa.A large valley on both sides of Ylinuortti river, starts just North of the Varrio fells, below Kotovaara hill (to the right in the photo) and Devil's creek (in the middle). A large Nuorttiaapa mire runs east to west in the valley. Temperature is constantly recorded in a mechanical thermograph down at the western (lower) end of Nuorttiaapa.
The winterly temperature conditions between Nuorttiaapa and Kotovaara measurement points differ in a peculiar manner. The main rule for clear, cold days usually holds: the freezing temperatures down in the valley are twice as low as they up in the hill. This may be explained (described) by the heavier cold air which in still weather moves by gravity from the hills down to the valley. The downhill skiiers know the temperature differences in their face. This temperature phenomenon is disturbed when the cold air is simultaneously so supercool that it condenses into freezing mist. The mist in the valley prevents the emission of the long-wave outgoing radiation and the air temperature does not drop that fast. This kind of weather prevailed on 14 December. The temperature on the northern slope of Varrio I, at photographing time (11 o´clock) was about -15 degrees. The freezing mist starts right below Devil's creek and Kotovaara hill.
Värriötunturissa paistoi kuu - The moon was shining in Varrio fells
Värriötunturissa paistoi kuu,sellaista useinkin tapahtuu.
Mut eräs päivä oli vertaansa vailla,
kun kuu se paistoi niin oudolla lailla.
Sen keltainen naama oli tenhoava;
sen hurmaan täytyi alistua. (Muk. Justeeri).
Myös tästä, klo 11:43 otetusta keskipäivän kuvasta näkee, että päivättömän päivän kuu ei Värriössä laske. Kuva Värriö I:n pohjoisrinteeltä Kotovaaran ja Nuorttitunturin suuntaan.
It is also seen in this mid-noon (at 11:43) photo, that the midwinter moon does not set at all. It continues to travel high above the horizon from left to right for the four Christmas time daylight hours, and rises later for the midnight high in the sky, like the midsummer sun does at noon. The photo has been taken from northern slope of Varrio I towards Kotovaara hill and Nuortti fell.
Tuesday, December 13, 2005
Vastapäiset valoilmiöt, aurinko yrittää nousta etelästä - Opposite light phenomenon: the sun tries to rise in the south
Joulukuun 13. päivänä aurinko yrittää vielä nousta etelästä. Puolilta päivin siitä näkyy kuitenkin vain kehrä; itse kiekko ei pääse enää horisontin yläpuolelle. Kuva Rakitsan vaarasta etelään; oikealla Värriotuntureiden kolmoslaki.On July 13 the sun still tries to rise from the south. At noon only remote glare of the sun, however, is seen. The disc of the sun does no more show up. The photo has been taken on top of Rakitsa hill towards south. The peak to the right is Varrio III.
Vastapäiset valoilmiöt, päivättömän päivän kuu pohjoisessa - Opposite light phenomenon, the midwinter moon in the north
Samaan keskipäivän aikaan kun aurinko yrittää turhaan nousta etelästä, päivättömän päivän kuu jatkaa matkaansa vastakkaisella suunnalla, Nuorttitunturin takana. Täysikuuhan ei sydänkaamoksen aikaan Värriössä laske horisontin taakse ollenkaan, niin kuin ei laske keskiyön aurinkokaan Juhannuskesällä. Kuva Rakitsan vaarasta pohjoiseen.At the same time at noon as the sun tries, in vain to rise in the south, the full moon is continuing without difficulties in the opposite direction, behind the Nuortti fell. In the deepest midwinter the full never sets behind the horizon, as also does the midnight sun in the midsummer. The photo as been taken on top of Rakitsa hill.
Viherpeippoja edelleen - Still greenfinches
Aamulla 9:n jälkeen havaitsin viherpeippoparin aseman pihapuissa. Näköjään viherpeiposta on tullut ympärivuotinen erämaalintu Itä-Lapissa, joka pärjää ilman apuruokintaakin. TH
After 9. o'clock in the morning I saw a pair of greenfinches in trees by the station. It seems that greenfinch has become a resident bird, which lives the whole year in wilderness areas of Eastern Lapland and without extra feeding.
Утром после 9. я заметил пару зеленушки на деревах станций. Видно, что зеленушка стала круглогодичной птитцей в восточной Лапландской гллухомани, справляется даже без лишного кормления.
After 9. o'clock in the morning I saw a pair of greenfinches in trees by the station. It seems that greenfinch has become a resident bird, which lives the whole year in wilderness areas of Eastern Lapland and without extra feeding.
Утром после 9. я заметил пару зеленушки на деревах станций. Видно, что зеленушка стала круглогодичной птитцей в восточной Лапландской гллухомани, справляется даже без лишного кормления.
Monday, December 12, 2005
Kynttiläkuusia kaamoksessa - Candle spruces in December light
Jo joulukuussa lumi alkaa kertyä painamaan kuusien oksia. Osaksi juuri pitkään kertyvän lumen painosta johtuen metsänrajan kuuset kasvavat kynttilän muotoisiksi. Osaksi muoto lienee myös geneettistä alkuperää. Kuvan kuuset kasvavat Rakitsan kurussa.Already in December the snow starts to accumulate on the branches of the Norway spruces. Partly because of the heavy and longlasting snow burden the spruces on the timber line get their candle shape. Partly this habitus of the spruces has genetic origin. These spruces grow in Rakitsa valley, two kilometers south of the station.
Sunday, December 11, 2005
Ken söi männynsiemeniä - Who ate Scots pine seeds?
Kun Värriön hangilta löytää joulukuun alkupuolella männynsiemeniä, kyseessä ei ole männyn luontainen siemenen karistus (se tapahtuu vastaa keväthangille), vaan lähimännyissä on aterioinut joku: joko orava tai käpylintu. Tässä tapauksessa kyseessä oli todennäköisesti isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus). Kuvaan rajatut, hangelle varisseet siemenet olivat osa sen isompaa ateriointia Kotovaaran männyissä.Männyllä on Itä-Lapissa kohtalainen käpykausi 2005-2006; isokäpylintu on erikoistunut juuri männyn siemeniin. Se on käpylinnuista nyt lähes ainut, jonka tapaa talven tultua Värriön luonnonpuistossa. Enemmän kuusen siemeniin mieltynyt, mutta sulan maan aikana yleisempi pikkukäpylintu on lähtenyt vaeltamaan lumien tultua. Kuusen käpyvuosi onkin heikompi. Myöskään kirjosiipikäpylinnun (erikoistunut lehtikuuseen, mutta syö myös kuusen siemenia) ääntä ei enää Värriön metsissä kuule. Pienemmät käpylinnut palannevat Värriötunturin maisemaan kevättalvella.
When the skiier in Varrio reserve finds seeds of Scots pine on the snow in December, it does not belong to natural seeding of the trees. This takes place in spring, when the sun is shining and the desidccating winds help cones to open. In December there must have been either a squirrel or crossbill in the neigbouring trees, having her winter meal. These seeds were found in Kotovaara Scots pine forest as a part of a bigger meal. The apparent lunch guest was Parrot crossbill (Loxia pytyopsittacus).
Scots pines in Eastern Lapland are having fairly good amount of cones this season (2005-2006); Parrot crossbill is specialist in Scots pine. Currently it is practically the only crossbill that is found in the terrain. Common crossbill (Loxia curvirostra) is in summer time the dominant crossbill in Varrio, but as a specialist in Norway spruce seeds, it has migrated elsewhere, as Norway spruce cones are not that abundant in Varrio now. Another friend of Norway spruce seeds (and still more of Larix seeds), Two-barred crossbill (Loxia leucoptera) is now also absent from Varrio. The smaller crossbills return to Varrio terrain in a couple of months, when the later winter sun starts to shine.
Saturday, December 10, 2005
Kaikki näätäeläinlajit liikkeellä - All species of the marten family on the move
Värriön alueella esiintyy 6 näätäeläinlajia. Kaikkien näiden jäljet havaitsin tänään maastossa: Värriöojalla aitavarressa oli aamulla tuoreet minkinjäljet molempiin suuntiin. Jossain Värriö III:n länsipuolella oli yölliset lumikonjäljet. Ahma oli muutama päivä sitten risteillyt Kuivahaaran latvoilla ja Männikkömuristassa, haaskoja ei kuitenkaan löytynyt. Kuivahaaraa pitkin alavirtaan oli saukko mennyt aamulla. Näädänjälkiä, tosin jo hieman vanhempia, oli eri puolilla. Vielä löytyi lumen peittämät kärpänjäljetkin läheltä asemaa iltahämärissä. TH
On the territory of Värriö altogether 6 species of the marten family (Mustelidae) can be met. Today I saw tracks of all of these in the the terrain. At the Värriöoja creek by the reindeer fence there were fresh tracks of mink (Mustela vison), running upwards and downwards. On the western side of Värriö III there were nightly tracks of least weasel (Mustela nivalis). Wolverine (Gulo gulo) had been cruising some days ago on the upper course of the Kuivahaara river and on the Männikkömurista hill. Yet, no carrions were found there. Along the river Kuivahaara otter (Lutra lutra) had gone in the morning. Tracks of pine marten (Martes martes) were seen on the different sides, however, older ones. And at last, not far away from the station, I saw tracks of ermine (Mustela erminea) on the twilight of the evening.
На территорий Вярриё обитают 6 видов куньев (Mustelidae). Следы всех этих видов я встретил сегодня: На ручее Вярриёоя около оленья забора были свежие следы норки американской утром, в разных направлениях. Где-то на западной стороне вершины Вярриё III были ночные следы ласки. Росомаха кружила и оставила свои следы на верховье реки Куивахаара и на сопке Мянниккёмуриста несколько дней назад, падалей я не нашел. По реке Куивахаара вниз шла утром выдра. Следы лесной куницы были на разных сторонах, правда, уже старие. И наконец, не далеко от станций, я в сумерках видел еще следы горностая.
On the territory of Värriö altogether 6 species of the marten family (Mustelidae) can be met. Today I saw tracks of all of these in the the terrain. At the Värriöoja creek by the reindeer fence there were fresh tracks of mink (Mustela vison), running upwards and downwards. On the western side of Värriö III there were nightly tracks of least weasel (Mustela nivalis). Wolverine (Gulo gulo) had been cruising some days ago on the upper course of the Kuivahaara river and on the Männikkömurista hill. Yet, no carrions were found there. Along the river Kuivahaara otter (Lutra lutra) had gone in the morning. Tracks of pine marten (Martes martes) were seen on the different sides, however, older ones. And at last, not far away from the station, I saw tracks of ermine (Mustela erminea) on the twilight of the evening.
На территорий Вярриё обитают 6 видов куньев (Mustelidae). Следы всех этих видов я встретил сегодня: На ручее Вярриёоя около оленья забора были свежие следы норки американской утром, в разных направлениях. Где-то на западной стороне вершины Вярриё III были ночные следы ласки. Росомаха кружила и оставила свои следы на верховье реки Куивахаара и на сопке Мянниккёмуриста несколько дней назад, падалей я не нашел. По реке Куивахаара вниз шла утром выдра. Следы лесной куницы были на разных сторонах, правда, уже старие. И наконец, не далеко от станций, я в сумерках видел еще следы горностая.
Friday, December 09, 2005
Ahmanjäljet tunturissa - wolverine track on the fell
Osuin tänään ahmanjäljille Värriö III:n länsipuolella. Otus oli jolkotellut tunturin rinteellä ja metsässä etelään päin muutama päivä sitten. Kaksi kelkkaa - kapeatelaisia, olivat kiinnostuneet tapauksesta. TH
I found tracks of wolverine (Gulo gulo) on the western side of Värriö III fell today. The animal had kept on leaping by the slope and forest to the south a couple of days ago. Two snow mobiles - narrow ones, had been interested in the case.
Я попал в следы росомахы сегодня на западной стороне вершины III горы Вярриё. Зверь двигался по склону и в лесу в южную сторону несколько дней назад. Заинтересовались этим случаем два снегохода - узкие, как принято в таких ситуациях.
I found tracks of wolverine (Gulo gulo) on the western side of Värriö III fell today. The animal had kept on leaping by the slope and forest to the south a couple of days ago. Two snow mobiles - narrow ones, had been interested in the case.
Я попал в следы росомахы сегодня на западной стороне вершины III горы Вярриё. Зверь двигался по склону и в лесу в южную сторону несколько дней назад. Заинтересовались этим случаем два снегохода - узкие, как принято в таких ситуациях.
Thursday, December 08, 2005
Nuorttitunturi joulukuussa - Nuortti fell in December
Aurinko voi näkyä Värriön luonnonpuistossa viimeisen kerran noin 4. joulukuuta, niinä harvoina päivinä kun taivas on pilvetön. Sen jälkeen alkaa varsinainen kaamos. Kirkkaina päivinä auringosta näkyy vain kuparin värinen heijastus pohjoispuolen taivaalla.The sun can be seen in Varrio nature reserve for the last time around 4 December - on the few days when the sky is cloudless. After that day the true mid-winter, "kaamos" in Finnish vocabularly, starts. On clear days the reflection of the sun can only be seen as copper color above the fells in the northern sky.
Wednesday, December 07, 2005
Poronjälkiä Värriö ykkösellä - Reindeer tracks in Varrio I
Talven tultua Värriötuntureille nousee laiduntamaan Sallan pohjoisen paliskunnan porotokka.Varmimmin sen tapaa Värriö ykkösellä, josta kuvan jäljet.Tuesday, December 06, 2005
Porot siirtyvät tunturiin - Reindeers move to fells
Kun lumipeite vahvenee, porot siirtyvät jokilaaksosta ylämaihin, missä on paremmin kaivaa jäkälää ja mistä löytyy myös luppoa - kevään luppoajalle. Kuvan porot Kemihaaran varressa lähellä Lattunaa.When the snow cover thickens the reindeers start to move to higher lands, to areas where lichen is more abundant as winter feed. The reindeers in the photo are on Kemihaara road, near to Lattuna at Kemi river.
Monday, December 05, 2005
Yli-Nuortti joulukuussa - River Yli-Nuortti in December
Yli-Nuortti jäätyy osittain joulukuussa, mutta virtapaikat pysyvät sulana. - Sulan reunalle johtaa kuvassa jälki.River Yli-Nuortti gets partly ice cover in December; partly it remains open. - An animal track lead to the open frost.
Sunday, December 04, 2005
Saukonjäljet Ylinuortilla - Otter track in Ylinuortti river
Sulaan johtava jälki kuuluu saukolle. Saukon tapaa silloin tällöin Värriön luonnonpuiston pienehköissä joissa.The track leading to the open water belongs to otter (Lutra lutra). It lives in the small rivers of Varrio nature reserve.
Saturday, December 03, 2005
Palkisen poroaita - Reindeer fence in Varrio
Sallan pohjoisen ja Sompion paliskuntien välissä on pysyvä poroaita. Värriön tutkimusasemalle kuljetaan poroaidassa olevan portin läpi. Se on muistettava aina sulkea.The Salla Northern and Sompio reindeer management blocks are permanently separated by reindeer fence. The track to Varrio research station goes thrugh gate in the reindeer fence. The gate is kept closed throughout the year.
Friday, December 02, 2005
Säätorni pikkupakkasessa - Climate tower in light frost
Smear mittausaseman säätorni mittaa ilmastoa useilta korkeuksilta, aina 15 metriin asti. Liikkuvia osia on vähän, ja kovallakin pakkasella mittaus sujuu ongelmitta. Enimmät huurteet kopistellaan pois.Smear weather tower measures the climatic variables in several heights, upt to 15 meters. There are only few movin parts in the tower, and even at low minus temperatures the measurement continues without big problems. If too much frozen dew gather in the tower it must be removed by shaking of knoking the tower.
Thursday, December 01, 2005
Smear mittausasema joulukuussa - Smear station in early December
Smear - mittausasemalla ilmaston ja sen muutoksen mittaus jatkuu taukoamatta läpi talven. Ainoastaan fotosynteesien mittauksessa käytettävät, paljon liikkuvia osia tarvitsevat kyvetit on kytketty talven ajaksi pois päältä.Smear - station measures the ecosystem - atmoshophere parameters through the darkest and coldest winter. Only the photosynthesis couvettes, which contain several moving parts, have been switched off for the winter.
