Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

January heavy snow scenery in the arctic conditions can in January be also even, unless boring, like here in Varrio fell (Varrio one), on 13 Jan 2005.


Arktinen tykkymaisema voi tammikuussa olla myös tasapaksu, pilvisenä päivänä, kuten tässä Värriötunturissa (Värriö ykkösellä), 13.1.2005.

Labels: 2005, arctic lights, heavy snow, kaamos, kuusi, Norway spruce, Picea abies, tykky, Värriön luonnonpuisto

Aloitin lintulaskentaa Kuntasjoella. Sää oli hyvä, hieman jo sääskiä.

Putouksella lauleli virtavästi kuusten latvoissa. Myös Kuntaskurun eteläpäässä lauloi samanlainen. Molemmat näyttivät olevan yksinäisiä. Mitä todennäköisimmin puistossa on ainakin 4 virtavästäräkkiä.

Ukkometsolla oli jo sulkasato alkanut. Sen verran huonosti se lähti lentoon Kuntasjoella.

Ainijärvellä Sigrid kuvaili kesyä hirveä vartion pihassa mennessäni sinne. Mönkijää hirvi pelkäsi vielä vähemmän, mutta siirtyessäni pois mönkijästä se lopulta tajusi mistä oli kysymys ja häipyi. Lintukurun eteläpuolella oli toinen hirvi.

Hiiripöllöllä oli vielä poikasia Pitkänjängän pesässä. Emo varoitteli, mutta ei hyökkäillyt.

Tuomi alkoi kukkia tänään aseman luona, samoin kuusi ja korvasienet ovat vielä kerättävissä. Niitä vain on aika vähän.

Illalla alkoi sataa ja satoi tuntikaupalla. TH

Labels: hiiripöllö, hirvi, korvasieni, kuusi, metso, tuomi, virtavästäräkki

Lapin metsätalouteen ilmestyi puoli vuosisataa sitten sanakummajainen: itsemurhakuusikko. Käsitteen isä on professori Gustaf Siren, joka teki 1950-luvun puolivälissä väitöskirjaansa vanhojen Lapin paksusammalkuusikoiden kehityksestä. Teorian mukaan levinneisyytensä äärirajoilla kuusimetsä synnyttää alleen kerrossammalen (Hylocomium splendens) muodostaman paksun humuskerroksen, jossa kuusen siemenet eivät enää idä. Kuusen nuorennosta ei enää synny vanhan kuusikon alle, ja aikaa myöten kuusikko kuolee vanhuuttaan luurankomaisena pystyyn. Luonnontilassa tämän kehityksen katkaisee metsäpalo, joka polttaa sekä vanhenevan kuusikon että sen alla olevan sammalikon. - Teoria itsemurhakuusikoista oli eräs perusteita, kun Lapin vanhojen metsien laajat hakkuut alkoivat 1950-luvulla.

Itsemurhakuusikoita pitäisi löytyä Lapin korkeilta alueilta, siis myös Värriön luonnonpuistosta. Kuusikoita kyllä löytyy eri puolilta puistoa, mutta ne eivät täysin noudata teoriaa. Paksua kerrossammalikkoa löytyy, mutta niin myös kuusen taimia ja nuoria kuusia. Vaikka Värriön luonnonpuistoa ei ole koskaan hakattu, pystyyn kuivuneita luurankomaisia ei löydy. Vanhat kuuset saavat tyvilahon, ja ne yleensä kaatuvat vielä vihreinä ja kasvavina, syysmyrskyissä, vuoron perään. Kuvan vanha kuusikko kasvaa Rakitsan kurussa.

In mid 1950s an odd concept was developed for Lapland forestry.

Labels: kerrossammal, kuusi

Kuntaskuru reunustaa Kuntasjokea, joka saa vetensä tutkimusaseman alapuolella sijaitsevasta Kuutsjärvestä. Luonnonpuiston kuruissa kasvaa rehevää kuusikkoa, ja kurujen pohjilta löytyy rehevää kasvistoa.

Kuntas canyon has its slopes towards Kuntas river, that receives its waters from lake Kuutsjärvi . This is the small lake beneath the research station. The small canyons of Varrio have lush forests of Norway spruces; the bottoms or the basins of the canyons have rich flora.

Labels: kuusi

Kuusi (Picea abies) kestää tunturin tykkylunta vielä huonommin kuin mänty, ja siksi kuuset harvoin selviävät puuksi asti. Tämä tykyn murjoma kuusi kasvaa Värriö II:n laella.

Norway spruce (Picea abies) is less tolerant against winter snow than Scots pine. Sprices seldom reach real tree dimensions above the regular timber line. This specimen grows on top of Varrio II.

Labels: kuusi