Saturday, January 31, 2009
Tuuli vie, tuuli tuo / Wind and frost
Huurteet lähtivät, kun tuuli ujelsi viime yön n. 6 boforin voimalla. Mutta ei hätää, tänään oli sumuista, ja vain hieman heikentynyt tuuli korjasi virheensä pakottamalla sumuhiukkasia uudeksi huurteeksi puihin. Tämä huurre onkin kiinteämpää, eikä lähtenyt puuta ravistettaessakaan.
Pakkasta oli tänään 6-9 astetta, vähentyen päivän mittaan. Illalla satoi vähän lunta, kuten ilmatieteilijät olivat ennustaneetkin. Keli oli hyvä, eikä hanki paljoa upottanut.
Pakkasta oli tänään 6-9 astetta, vähentyen päivän mittaan. Illalla satoi vähän lunta, kuten ilmatieteilijät olivat ennustaneetkin. Keli oli hyvä, eikä hanki paljoa upottanut.
Kotovaarassa oli 2 riekkoa puolenpäivän maissa aivan Smear-aseman läheisyydessä. Toinen niistä - ja ilmeisesti molemmat - olivat vanhoja lintuja.
Eilinen nuorempi metso oli muuttanut paikkaa pari sataa metriä alaspäin Rakitsan rinnettä. Se oli ollut maassa (ilmeisesti yönkin), kävellen hangella ja etsien syötävää. Sitten se oli nousut mäntyyn, mistä hoksasin sen iltapäivän puolella hakomas
ta. Toista metsoa ei näkynyt.
ta. Toista metsoa ei näkynyt.
Osoittautui, että lintu on viime kesän poikanen. Se muuten eilisessä kuvassa näyttikin poikalinnulta (lyhyt pyrstö, hento nokka, kirjava vatsa ym.), hyvä että sain varmistettua. On siten metsollakin onnistunut ainakin yksi pesintä viime kesänä.
Rakitsan rinteessä oli jäniksellä työpaikka (kuva ylh.). Se oli parkannut taipuneen koivun oksia moneen otteeseen. TH
Friday, January 30, 2009
Valoa idästä / Light from the east
Valon määrä lisääntyy päivä päivältä. Aurinko nousi tänään puoli kymmenen aikaan. Idässä oli kirkasta ja lännessä pilvistä. Auringonnousu olikin komea auringon paistaessa aamulla pilvivyöhykkeen alta, ja punerrus loi puuttuvaa väriä tunturin huurremaisemaan. Huurteet saivat kuitenkin kyytiä, kun lounaistuuli lisäsi voimaansa iltapäivän puolella. Päivä oli muuten etupäässä pilvinen, mutta iltaa kohti kirkastui. Itätaivas tosin loimotti koko päivän kirkkaana. Pakkanen lisääntyi iltaa kohti ollen 11-13 astetta päivän aikana. Illalla n. 5 boforin tuulessa oli kiire juosta saunaan.
Sau
oivan maastossa katselin 
kiinnostuneena Venäjälle; miltähän Sotatunturi näyttäisi nyt. Ja aivan normaalin näköinen se oli, niin että harhanäkyjä olin siis nähnyt. Pohjoisen suunnalla tosin Vuojemitunturin rinteet kohosivat jyrkkinä auringon muotoillessa niitä, mutta ne todella ovat niin jyrkät, sen olen itse käynyt paikan päällä joskus toteamassa.-----
Saun etelärinteeltä löytyi kahdet poronjätteet 50 m välein. Ilmeisesti ahma oli jo ajat sitten ollut asialla, koska poroista oli jäljellä enää vatsan sisältöä. Paikalla ei ollut kelkanjälkiä, joten tapaukset eivät ehkä ole vielä poromiesten tiedossa.Lähistöltä karkasi kettu, pakojäljistä päätellen. Niinpä kohta huomasinkin tunturinrinteessä etenevän pisteen, mikä objektiivin läpi katsottuna osoittautui pakenevaksi ketuksi.
Petäjärinteellä tuli taas jänikselle kiire etsiä uusi makuupaikka. Sekään ei halunnut tehdä enempää tuttavuutta "pörriäisen" kanssa.
Jonkin matkaa jäniksestä oli näätä kaivanut lumeen, ilmeisesti poronroippeita. Kaivoin esiin poronvasan jalan, melko tuoreen. Muuta ei sieltä sitten löytynyt. 
Thursday, January 29, 2009
Huurretta Kotovaarassa / White frost on Kotovaara
Viime aikoina on ollut pilvisiä päiviä. Kosteat pilvet ovat laahanneet tunturien ja vaarojen lakia, ja jättäneet jälkeensä huurteisia puita. Kuvissa kuukkelit esittelevät tilannetta Kotovaaran laessa.
Kotovaarassa oli myös koppelo männyssä ja lumella merkkejä riekoista.
Päivä oli muuten lähes kopio eilisestä. Toivoisi auringon alkavan jo pilkistellä pilvien raoista, jolloin huurteinen talvimaisema pääsisi paremmin oikeuksiinsa. TH
Wednesday, January 28, 2009
Kettu ja orava / Fox and squirrel
Kettu on nyt asustellut pihapiirissä eilisestä lähtien, kun koirat häipyivät. Kun se on saanut syödäkseen, niin mikäpä on ollessa. Aamulla se tarkkaili ruokinta-automaatille tullutta oravaa, yritti jopa hiipimällä yllättääkin sen, mutta orava oli vikkelämpi. Aivan kuin se olisi kurahtelemalla nauranut ketun touhuille.Lumilinjalla oli pitkästä aikaa ahman jäljet. Ne olivat jo viitisen päivää vanhat, mutta kelpasivat tutkimusaineistoon. Muuten oli linjalla hiljaista, muita jälkiä tosin oli melko paljon. Lumen määrä lähenee 60 cm.
Sää oli muuten leppoisa, puolipilvistä, lähes tyventä ja pakkasta 8-9 astetta. Pakkaslunta sateli harvakseltaan. Hiihtokeli oli aika hyvä. TH
Tuesday, January 27, 2009
Vain kuukkeli seurasi hiihtäjää - Only Siberian jay followed
Näinä pihapinnojen bongausaikoina Värriön luonnonpuistoon voisi järjestää käänteisen bongauksen: montako kilometriä pystyy hiihtämään talvisessa Itä-Lapin erämaassa näkemättä tai kuulematta ensimmäistäkään lintua.Tänään meni viisi-kuusi kilometriä välillä Kotovaara - Ainijärvi. Ylinuortin pohjoisrinteessä kuulin vienon viheltelyn takaani. Kuukkeli seurasi menoani niukan huurteisessa koivussa.
Hiljainen on kylätie!
January wilderness in Varrio is silent. Today I skiied 5-6 km from the research base towards Ainijarvi, wthout seeing or hearing a single bird. Then after crossing the Ylinuortti bridge, a lonely flyer, Siberian jay (Perisoreus infaustus) whizzled mildly behind me: I am still here.
Labels: kuukkeli
Monday, January 26, 2009
Raippavaaran maisemissa - Sceneries of Raippavaara hill
Ahma kiertelee seutukunnalla, ja kun koiratkin haukkuivat hermostuneesti yöllä, hiihdin Kotovaaran ja Raippavaaran pohjois- ja itäpuolella lenkin, mutta eipä ahman jälkeä osunut eteen. Yksinäinen urosmetso karkkosi kaksi kertaa edestäni Raippavaaran maisemissa, mutta ei asettunut valokuvattavaksi.Sunday, January 25, 2009
Kiirunan mailla - Seaching for Rock ptarmigan
Kiiruna (Lagopus muta) asusti Värriö kakkosen ja kolmosen (kuva) ylärinteillä vielä vuonna 2005. Sen jälkeen sitä ei ole näillä tuntureilla tavattu. Lieneekö tunturihaukka kiirunat lopettanut.Ei kiirunaa tänäänkään ainakaan Värriö kakkoselta löytynyt. Hiihtelin koko tunturin ympäri. Porot olivat kaivaneet tunturin ylälakea niin paljon, että kyllä kaivuuaukoista olisi ollut varpuja kiirunankin syödä. Itse porot olivat tänään Värriö kolmosen puolella (6-7 poron tokka näkyy kuvan oikeassa ylälaidassa).
Enemmän Värriön kiirunoista Knol-tekstissä.
Rock ptarmigan (Lagopus muta) is occational species in Varrio Nature Reserve, as the normal southern limit of this species goes along Saariselkä, some 30-50 km north of Varrio. During years of abundant population rock ptarmigan lives both on Varrio fells and Sauoiva fell. Here in Varrio II and III (in the photo) Rock ptarmigan was seen several times in the spring 2005, but not afterwords (see photos in Knol-text). Today I was skiing around these sites but no sign of Rock ptarmigans. Maybe our Gyr falcon (Falco rusticolus) has managed to eat them all.
Labels: kiiruna, tunturihaukka
Saturday, January 24, 2009
Rakitsan pönttö odottaa asukkia - Box nest of Rakitsa bog
Yksi 300 linnunpöntöstä, jotka kuuluvat Värriön tutkimusaseman pesätutkimuksiin, on Rakitsan suolla. Yksinäisenä ja kylmissään se odotteli kevään asukkeja tammikuisena lauantaina.
Päivä oli pilvinen ja tunturien laet paksussa sumussa, niitä harvoja päiviä jolloin tunturin päällä on katsottava kompassiin, jotta tietää mihin suuntaan hiihtää.
Sekä tunturiselänne että Rakitsan laakso olivat linnuista autiot ja tyhjät. Parit riekonjäljet Värriö kakkosen itärinteeltä löytyi, ne olivat tosin yli päivän ikäiset.
Labels: riekko
Friday, January 23, 2009
Riekon tilanne - Stock of Willow ptarmigan
Riekon jälkivana havaittiin pitkällä lumilinjalla vuonna 2008 (kalenterivuonna) yhteensä 59 kertaa. Tulos oli alhaisin sitten vuoden 1990 (jolloin jälkivanoja 50 kpl).Riekon kannanvaihtelu on jyrkkää, eikä sitä välttämättä metsästys säätele. Mahdollisesti vuosi 2008 oli riekkokantojen aallonpohja. Värriötunturin ympäristössä riekkoja näyttää ainakin olevan enemmän kuin edellistalvena.
Riekolla oli kannanvaihtelua jo 1960- ja 1970-luvulla, mutta kuva kertoo että kannanvaihtelu hyppäsi uudelle, ylemmälle tasolle 1980-luvun alusta lähtien. Mikä lienee ympäristönmuutos kyseessä; ettei vain olisi vuonna 1981 voimaan tullut Värriön luonnonpuiston rauhoitus alkanut vaikuttaa ...
Labels: pitkä lumilinja, riekko
Hakoja hangella - Scots pine twigs on the snow
Kotovaara on kauttaaltaan paksun lumen peitossa, jota saadaan päivittäin lisää ainakin sen verran, että hangen merkit ovat vain muutaman tunnin ikäisiä. Kotovaarassa oli viipertänyt hankea pitkin riekko, pari, aina koivun puskaan urpuja syömään pysähtyen. Iltapäivällä (klo13) riekot olivat lentäneet jo kieppiin toisaalle, enkä niitä nähnyt.
Keskikokoisessa männyssä oli aterioinut metso, ilmeisesti koppelo. Sekin oli saanut kupunsa täyteen ja hakeutunut kieppiin. En kieppiä kuitenkaan löytänyt (lumelle varisseiden hakojen keskellä on edellisen päivän poronjälki).
Täytyypä huomenna sonnustautua suksille heti aamun valjettua, ja koettaa havaita muutakin kuin aamun jälkiä.
Muita päivän havaintoja oli rikkidioksidi. Kotovaaran Smear-aseman näyttötaulu kertoi, että ilman rikkidioksidi oli hivenen koholla. Se johtui tasaisesta koillistuulesta. Saimme annoksen Monchegorskin piipuista. Vuodesta 1992 jatkunut Värriötunturin ilman rikkidioksidin mittaus on edelleen tärkeää.
Eipä ihmisnenä idän rikkidioksidia osaa mitata, mutta miten lienee koppelon nokan laita.
Labels: metso, riekko, rikkidioksidi
Thursday, January 22, 2009
Huurretta pukkaa - Freezing mist
Huurretta pukkasi puihin tänäänkin, vaikka oli puolipilvisen tuhnuinen keli. Kuvan yksinäinen mänty kasvaa Rakitsan laella. Taustalla Hirvasjoen laakso ja Pulkkatunturin selänne.Näkyvyys ei vielä tänäänkään riittänyt Venäjän puolen "Vainotunturille" asti, jotta sen salaperäisen lumihuipun olemuksesta tulisi lisää tietoa.
Today it was semi-cloudy day, but the freezing mist formation was at full swing. The lonesome Scots pine grows on top of Rakitsa hill.
Wednesday, January 21, 2009
Kevättä kohti / Toward the spring
Tunturissa oli alkanut kehittyä taas huurretta kovien tuulten jälkeen, varsinkin pohjoisrinteelle (k). Tosin tunturin laessa puhalteli aika terävästi kaakon puolelta, naamaa ei kestänyt näyttää tuulelle kymmenen asteen pakkasessa.
Pieni lauma poroja kaiveli lunta pohjoisrinteellä. Välistä tuulenpuuskan heittämä lumipyry melkein peitti ne näkyvistä, mutta sitkaasti ne vain olivat paikallaan turpa tuulen suuntaan. Ne aivan kuin eivät ymmärtäneet kylmän päälle.
Pommituskukkulain koillispuolen kuusikossa röpisi pyypari lumilinjan varrella, ja myöhemmin lähempänä Nuorttiaapaa luritteli tiaisparvi. Parvessa oli hömö- ja lapintiaisia, ja ne olivat jo laulutuulella. Hömötintti lauloi selvästi "tii-tii-tii"... Kevät tulee.
Iltapäivällä satuin rajavartioasemalle samaan aikaan, kun kenraali oli vierailulla. Tapahtuma oli niin tärkeä, että sääkin alkoi kirkastua puolenpäivän jälkeen. Länsitaivas suorastaan punasteli ison Agusta-Bellin noustessa helikopterikentältä. TH
Labels: hömötiainen, huurre, koivu, lapintiainen, poro, pyy
Ylinuortti jäässä - Thick ice in Ylinuortti river
Hiihtelin 10 asteen pakkasessa ja puolipilvisessä Ainijärveltä tutkimusasemalle, mahdollisia talvilintuja tarkkaillen. Vähäksi jäivät tammikuun loppupuolen havinnot, vain kaksi korppia. Toinen niistä heitteli korkealla Pitkänjängän yllä kevään ensimmäisiä soidinpiruettejaan.Ylinuortti oli talvisillalta kuvattuna tavallista paksummassa jäässä. Eipä ollut saukolle avantoja mistä valita, mutta eipä näkynyt nyt saukon jälkeäkään.
Ylinuortti river is covered by thick ice now, thicker than it is normal at this time of the winter. Exceptional cold weathers have done their job. During the skiiping trip Ainijarvi - Varrio Research Station (8 km) the only winter birds seen were two ravens (Corvus corax).
Labels: korppi
Tuesday, January 20, 2009
Papuhaaroilla / On the Papuhaara-region
Kävin tänään pohjoisen ja idän puolella. Tippaojan seudulla oli ilveksenjälkiä. Ne olivat muutaman päivän vanhoja. Poromiehet olivat myös tutkineet jälkiä. Joku jälki oli myös rajalla Nuorttitunturin alla. Ylimmäisen Papuhaaran taimikolla oli hirvivaadin vasoineen (kuvassa vaadin). Aivan läheltä niitä lähti kolme pyytä kuusen alta lentoon.
Papulammen kämpällä tapasin rajan partion. He olivat nähneet aamupäivällä maakotkan, 5 teertä ja 5-6 hirveä Papuhaaroilla.
Rajamiehillä oli lähes pakasta vedetyt Lynxin 600:t ensi kertaa alla (k). Nyt oli kuulemma ensi kertaa kunnon ajopelit. Leveä, pitk
ä tela, iso kone, asiallisen korkea ohjaustanko jne. Ajattelin, että millainenhan tuo olisi nelitahtisena...
ä tela, iso kone, asiallisen korkea ohjaustanko jne. Ajattelin, että millainenhan tuo olisi nelitahtisena... Paljon on "ummenajokas" kehittynyt siitä keltaisesta skiidoosta, jota esiteltiin Kemijärven markkinoilla joskus 60-luvun alkuvuosina. Tuskin tämäkään malli on se kehityksen päätepiste, mutta kelpaisihan tuo näihinkin hommiin, kaksitahtisenakin. TH
Labels: hirvi, ilves, maakotka, pyy, teeri
Monday, January 19, 2009
Tuntsajoen kautta Hirvasjoelle / Through the river Tuntsajoki to Hirvasjoki
Kettu oli tullut yöllä asemalle jäljistä päätellen. Niin se sitten kahdeksan jälkeen ilmestyikin kerjäilemään syötävää.
Saukkokin oli jättänyt jälkiä. Niistä päätellen se oli tullut toissa yönä Tuntsajoelta vedenjakajan kautta Haaskaojalle, jääden sinne johonkin päiväksi. Viime yönä se oli jatkanut ojaa alas Hirvasjoelle.
Kolmosen itäpuolelta lähti kiepistä metso, joka lensi vajaan puoli kilometriä Haaskakumpuun. Siellä se istahti nuoren männyn latvaan. Aikansa katseltuaan auringon kajoa etelätaivaalla, se alkoi syödä puusta neulasia (kuvasta näkyy, kuinka linnun vatsahöyhenet ja pyrstö ovat epäjärjestyksessä kiepissäolon takia). Sitten se lensi pari sataa metriä kuusen latvaan ja lähtiessäni pois kulkien vähän lähempää metsoa, toinen uros lähti männystä lentoon, jääden sekin puunlatvaan katselemaan. Nämä linnut ovat jo vanhoja tuttuja.
Eilispäivän nuori metso oli edelleen Kuutsjärven kaakkoispuolella. Se oli ruokailupuuhissa matalalla männyssä.
Kotovaarassa oli kolmen riekon jäljet polanteen varrella. Katsellessani sivuilleni näinkin linnut, jotka pysähdyttyäni ponkaisivat lentoon.
Tänään oli melko kirkasta, varsinkin aamupäivällä. Pakkasta oli ylämaissa 12-14 astetta ja tuuli kaakosta melko navakasti. TH
Labels: kettu, metso, riekko, saukko
Sunday, January 18, 2009
Vertailua / Comparing
Vein pari päivää sitten 2 tarkkaa mittaria Yli-Nuortin sääkopille, koska halusin verrata mittarien näyttämiä. Tänään aamulla piirturin paperia vaihtaessa katsoin kaikki mittarit. Tarkat mittarit näyttivät -6.0 astetta, tavallinen ulkolämpömittari (joka aikaisemmin näytti -43) -8 astetta ja piirturi -8-9 astetta. Säädin piirturin n. -6:een. Siis tavallinen mittari näyttää ainakin 2 astetta liikaa. Pitää verrata vielä, kun tulee kovempia pakkasia. -----
Pakkasen määrä vaihteli tänään -6 ja -9 asteen välillä. Tuuleskeli vielä aika navakasti varsinkin ylämaissa. Pilvistä oli, mikä vaikutti sen, että lämpötiloissa ei suurta eroa ollut ylä- ja alamaiden välillä. Kävi jopa niin, että alamaissa oli pari astetta lämpimämpää aamulla.
Päivän metso löytyi lumenmittauksista tullessa Kuutsjärven kaakkoispuolelta. Arviolta 1.5 vuoden ikäinen uros lähti puuntyveltä ja istahti aihkin latvaan. Kysymyksessä saattoi olla sama nuori uros, jota mm. VP kuvasi 16.3. 2008 lähialueella (TH 19.3.).-----
Lunta muuten on nyt yli puoli metriä, ylämaissa ja kuusikoissa 60-75 cm, alamaiden aukeilla 10-15 senttiä vähemmän. Avotunturissa luonnollisesti vain 20-40 cm kovaa lunta. TH
Lunta muuten on nyt yli puoli metriä, ylämaissa ja kuusikoissa 60-75 cm, alamaiden aukeilla 10-15 senttiä vähemmän. Avotunturissa luonnollisesti vain 20-40 cm kovaa lunta. TH
Labels: lämpötila, lumipeite, metso
Saturday, January 17, 2009
Myrskyn jälkeen / After storm
Eilen iltamyöhäällä tuuli yltyi myrskyksi. Lounaasta päin tuli puhallus, joka ujelsi parhaimmillaan 7 boforin voimalla. Lumikola ja lapiot putosivat seinältä ja lunta kinostui paikoin puolisen metriä. Uutta lunta ei kuitenkaan vielä tullut, ja tuuli vei entisiäkin mittakepin ympäriltä. Lukema putosi 50 sentistä 42 senttiin.
Tuuli jatkui vielä aamullakin 5 boforin voimakkuudella puhaltaen vielä koko päivän. Puolenpäivän jälkeen alkoi sataa hiljalleen lunta. Pakkaslukemat olivat 8-5 asteen välillä.
Aamulla tuli kaksi oravaa nauttimaan auringonkukan siemenistä tiaisten seuraksi. Myöhemmin toinen niistä kävi nurkalla läskillä.
Kotovaarassa tuuli oli pudotellut enimmät huurteet puista. Kaikkia tykkymuodostumia se ei kuitenkaan saanut matkaansa (kuvat ylh. koillis- ja länsirinteeltä). Metsokin oli ilmeisesti paennut lounaisrinteellä riehuvaa tuulta koillisrinteelle. Siellä se oli maajalassa liikkuen etsiskellyt neulasia. Tap
asin sen makuulta suojaisan kuusen tyveltä, mistä se hätääntyi karkuun. Myöhemmin metso näkyi istuvan männyn oksalla reilun sadan metrin päässä lähtöpaikasta. Siitäkin se hetikohta heittäytyi siivilleen alarinteeseen päin. TH
asin sen makuulta suojaisan kuusen tyveltä, mistä se hätääntyi karkuun. Myöhemmin metso näkyi istuvan männyn oksalla reilun sadan metrin päässä lähtöpaikasta. Siitäkin se hetikohta heittäytyi siivilleen alarinteeseen päin. THFriday, January 16, 2009
Itäpuolen asukkaita / Inhabitants of the east side
Kiertelin tunturien itäpuolella. Löysin vielä yhden poronraadon läheltä toisia. Ahma oli käynyt raadolla ja mennyt Venäjälle. Kuvassa ahmanjäljet kuvattuna Härkätunturissa reilu kuukausi sitten.
Nelosen itäpuolella yksinäinen riekko istui koivun tyvellä. Ruokailujäljet paljastivat sen. Tuntomerkeistä päätellen sama lintu ja lähes samalla paikalla kuin puolitoista viikkoa sitten.
Ukkometsoja tuli vastaan kaikkiaan 9 yksilöä. Pari lintua oli kiepeissä parinkymmenen metrin välein puolenpäivän aikaan. Molemmat näkyivät kuultamalla tummempana lumen läpi sisäänmenoreiän vieressä, toisella jopa pyrstö pisti sisäänmenoreiästä ulos (kuva). Yksi muu lintu näytti lentävän pakenemisensa jälkeen kilometrikaupalla länteen päin. Iltapäivällä 5 linnun parvi oli ruokailemassa tunturisekametsässä Pikku Saun länsipuolella.
Kaikki metsot olivat vanhoja lintuja. Yleensä parvissa on joku nuorikin lintu, mutta huonon lisääntymiskesän takia niitä ei nyt näy. Parvet ovat siten tänä talvena pienempiä kuin normaalisti.
Sää tänään oli kaunis, aurinko paisteli matalalta etelänpuolen rinteille, ja navakka tuuli pöllytti lunta kuin sumuksi tuntureilla ja aukeammilla paikoilla. Iltapäivällä aurinko häipyi kokonaan pilvien taakse, mutta auringonlaskun jälkeen taivas taas selkeni. Pakkasta oli 13-25 astetta. TH
-----
P.S. Rajavartioston pojat olivat nähneet hirviä Papulammen seudussa ja rajan varsialueella niin, että kannattaa mainita tässäkin. Keskiviikkona 11 yksilöä, joista yksi oli vasa, joka kuului 3 yks. porukkaan. Tämän porukan laita vain oli niin, että siinä oli emä, joka hyppäsi poroaidan yli Venäjän puolelle Nuorttitunturissa, ja kaksoisvasat jäivät orpoina katselemaan perään (tapahtunut havaittiin tiistaina). Keskiviikkona paikalla näkyi vain yksi vasa. Lisäksi tänään partio näki Papulammen alueella 3 elukkaa ja jälkiä roppakaupalla.
-----
Se, että hirviemä hyppää poroaidan yli ja vasa(t) jää(vät) toiselle puolelle, on aika tavallista. Monena talvena on jäänyt yksinäisiä vasoja orpoina elelemään emon hypättyä aidan yli. Jostain syystä emo ei ymmärrä palata. Vasat joko selviävät laihoina tai eivät selviä. Nyt, kun petoja on suhteellisen runsaasti, voi vasaparoille tulla noutaja.
-----
P.S. 2. Yksi metso oli vetänyt jo siipeä vedenjakajan kaakkoispuolen laen rinteellä. Lintu oli myös pyrähdellyt lentoon, kuten ainakin soitimen aikaan.
Labels: ahma, hirvi, lumipeite, metso, riekko
Thursday, January 15, 2009
Lämpötilainversiota / Inversion
1+4+1 teertä Ylä-Kemijokivarressa ja yhden oravan Kyörtesselän poroerotuspaikan tuntumassa näin aamulla työmatkalla. Auto tuntui hyvin jäykältä ja syyn arvasinkin. Vasta Yli-Nuortin mittarista pääsin katsomaan pakkaslukemia (muita mittareita en nähnyt, vartion mittarit oli poistettu). Vähän ennen klo 11. mittari näytti vajaa -39. Aamulla ja iltapäivällä sama mittari näytti -40 havaintojemme mukaan, ja ilmeisesti yöllä tulee pari astetta lisää. Vieressä piirturi näytti samoja lukemia. Nämä mittarit eivät ole kuitenkaan virallisia, vaikka täällä joskus ennätyspakkasia mitataankin. Niiden korkeuskin maasta on vain metrin luokkaa. Tutkimusasemalla on virallisiakin mittareita käytössä, mutta aseman sijainti on sellainen, että virallista mittauspistettä ei sinnekään ole perustettu. Asema nimittäin sijaitsee niin korkealla ympäristöstään, että siellä lämpötilat ovat yleensä paljon korkeampia kuin esim. Yli-Nuortilla. Nyrkkisääntö on , että kun Nuorttiaavalla (k) on -40, niin asemalla on -20 astetta (tänään vain -15). Nk. lämpötilainversio vaikuttaa, että kylmä ilma raskaampana valuu alas kirkkaalla säällä. Pilvet ja tuuli vaikuttavat sitten taas tasaavasti.
Aurinko paistoi jo komeasti puolenpäivän aikaan Kotovaaran lakeen. Parin-kolmen boforin tuuli pöllytteli huurrelunta puista (k) ja sai täkäläisen 15 asteen pakkasen puremaan kasvoja. Auringon lämpövaikutus tähän aikaan on arvioni mukaan 0-2 astetta.
Katseeni kiintyi Venäjän puolella olevaan Sotatunturiin (Vojnatundra). Näytti aivan kuin sen rinteet olisivat jyrkentyneet ja laki tasoittunut (k). Liekö optinen harha, mutta aivan kuin rinteille olisi muodostuneet lumilipat. Yleensähän tunturi on aika lailla Sauoivan mallinen, patamainen pää, jonne voisi juuri ja juuri päästä moottorikelkalla (luontopäiväkirjassa 16.1.08 on ilm. kuva tästä Venäjän Sotatunturista). Rinteet ovat hieman jyrkemmät kuin Sauoivalla (Saulle pääsee kelkalla). Nyt nuo rinteet näyttivät pystysuorilta ja pystysuora osuus oli kymmeniä metrejä. Voisiko tuuli ja lämpövaihtelut muovata rinteet tuollaisiksi. No, eiköhän lähipäivät selvitä asiaa.
Lähistöllä oli koppelo ruokatauolla lumisen männyn sisällä (k). Sinne ei aurinko päässyt, eikä petolinnunkaan näkö juuri voinut yltää. Minäkin huomasin linnun vain sen pudottamien havunneulasten ansiosta. TH
Labels: lämpötila, metso, teeri, Vojnatundra
Wednesday, January 14, 2009
Koska lumet lähtevät - When does the snow melt
Kun lumipeite vahvistuu Värriössä nyt päivä päivältä, koetamme ennustaa milloin maa on taas paljaana. Värriön tutkimusasemalla on ilmatieteen laitoksen havaintoasema, jossa mitataan jatkuvasti paitsi ilman lämpötilaa (katso Värriötuntiurin online lämpötilan kuvaaja), myös kerran päivässä lumipeitteen paksuus. Lumien sulamisen päivä tiedetään tässä pisteessä nyt 34 vuoden jaksolta (1975-2008). Se on keskimäärin 18.5. (päivän numero 138).
On ilmaston muutoksen kannalta mielenkiintoista, joko mittaussarjoista näkyy kevään aikaistuminen. Lumien lähtö näyttäisi aikaistuneen muutamalla päivällä, koska kuvan suora on laskeva. Vuosien välinen vahtelu on kuitenkin niin suuri, että ilmiöllä ei ole tilastotieteellistä merkitsevyyttä.
Odotamme siis ensi keväänäkin lumien lähtöä 18. toukokuuta.
Labels: ilmastonmuutos, lumipeite
Tuesday, January 13, 2009
Lumilinjan metsohavainnot oikaistuna - Revisiting Tetrao urogallus tracks in long snowline
Pitkän lumilinjan jälkihavainnot on aikaisemmin esitetty talvikausittain siten, että ensimmäinen hiihtokausi oli 1967/68, ja nyt kyseessä on talvikausi 2008/2009 (ks. aikaisempaa kuvaaja esim Luontopäiväkirjan merkinnästä 13.7.2008).Tulokset on laskennan kannalta luontevampi esittää kuitenkin kalenterivuosittain. Ohessa näin oikaistut metson jälkihavainnot (kalenterivuosittain on esitetty myös pyy 12.1.2009 ja teeri 11.1.2009).
Kuvaajan muoto on lähes sama kuin aikaisemminkin, ja itse päätulos on sama: metso lisääntyy Värriön luonnonpuiston pitkäaikaisessa havaintosarjassa (41 vuotta) tilastollisesti merkittävällä todennäköisyydellä (95.7 prosentin todennäköisyydellä).
Tämä on ainut pitkäaikainen kuvaaja Suomessa, jossa metsokantojen on todettu kääntyneen nousuun. Eläköön Värriön luonnonpuisto!
Labels: metso, pitkä lumilinja
Monday, January 12, 2009
Tuliko pyy pivosta - Hazel grouse inceasing in Varrio Nature Reserve
Ei myöskään pyy kuulu tunturin tavallisiin talvilintuihin. Mutta niin siinä vain näyttää käyneen pyynkin tapauksessa, että luonnonpuiston suojelu teki tehtävänsä. Pyy tuli suojelupäätöksen (1981) jälkeen pivosta; se alkoi lisääntyä. Kumpi alkoi vaikuttaa: suojeluvai se, että ilmasto on muuttunut pyylle suotuisammaksi? Vai molemmat?Kun pitkän lumilinjan hiihto aloitettiin tammikuussa 1968, kului yhdeksän vuotta ennen kuin pyyn jäljet havaittiin linjalla. Ei pyitä vieläkään päntänään ole, mutta graafista näkyy selvästi, kuinka jälkihavainnot ovat lisääntyneet 1990-luvulla - joka tapauksessa siis silloin, kun Värriön luonnonpuiston rauhoitus alkoi todella vaikuttaa (luonnonpuiston lopullinen metsästyskielto asti voimaan 1995).
Jälkivanojen tilastollinen analyysi vielä kertoo, että kuvan nouseva suuntaus on merkitsevä 99 prosentin todennäköisyydellä.
Hazel grouse (Tetrastes bonasia) is also increasing in Varrio Nature Reserve. This observation is based ion the 41 years long series of wintertrack counts on the long snowline. The trend in the graph is statistically significant (probability level 95.7 per cent).
It must be remembered that Varrio Nature Reserve was conserved in two steps.: partial conservation in 1981 (restricted hunting still possible) and full conservation in 1995.
Labels: pitkä lumilinja, pyy
Sunday, January 11, 2009
Teeren talvijälkien kertomaa - What do the winter tracks of Black grouse tell?
Joka keskiviikko hiihdettävällä lumilinjalla sattuu silloin tällöin hiihtäjän eteen myös teeren jälkivana, vaikka eihän teeri Värriötuntureiden tyyppikanalintuja ole.Kaikkiaan teeren talvijäljet on kirjattu 1728 kertaa vuosina 1968-2008 (41 vuotta).
Jäljissä on yllättävän suuri vaihtelu. 1960- ja 1970-luvuilla oli 5 vuotta jolloin teeren jälkiä ei tavattu yhtään. Sen jälkeen, kun Värriön luonnonpuisto rauhoitettiin (1981) teeri on ollut jokatalvinen vieras, mutta aikasarjaan sattuu kolme vuotta (83, 87, 91), jolloin vain yhdet jäljet kirjattiin. Joukkoon mahtuu toisaalta myös talvia, jolloin Värriöön on pölähtänyt vaeltavia teeriparvia. Huippuvuosi oli 1986, jolloin teeren vanoja kirjattiin 424 kappaletta.
Pitkän ajanjakson mukaan teerikanta olisi hienoisessa nousussa, mutta talvinen vaihtelu on niin suurta, että nousulla ei ole tilastotieteellistä merkitystä.
Teerivanojen tunnistamisessa voi olla pientä epätarkkuutta siten, että naarasteeren ja riekon jälki voivat mennä hiihtäjälle sekaisin, ja toisaalta urosteeren ja koppelon jälki. Virheet lienevät kuitenkin satunnaisia puoleen jos toiseen, ja tapahtumien yleiskulku on graafissa kuvatun kaltainen
Labels: pitkä lumilinja, teeri
Saturday, January 10, 2009
Värriön koivujen lehtiminen ei piittaa ilmaston muutoksesta -
Hiirenkorvien lisäksi Värriön luonnonpuistossa seurataan päivämäärää, jolloin hieskoivun lehti on täydessä koossaan (Värriön tunturikoivuissa mitaksi on asetettu kaksi senttimetriä).
Havaintoja on tehty vuodesta 1981 lähtien (puuttuvia vuosia on tässä sarjassa kolme: 1982, 1996 ja 2008).
Värriön luonnonpuiston koivujen lehtimisen perusteella ei voi tehdä mitään päätelmiä ilmaston muutoksesta. Vuosien välillä on satunnaiselta näyttävää vaihtelua runsaan 20 päivän vaihteluhaarukassa, mutta keskimääräinen lehtimispäivä (koivu 2 cm:n koossa) pysyy vuodesta toiseen samana: 10. kesäkuuta.
Friday, January 09, 2009
Koska odotamme koivun hiirenkorvaa - When to expect Downy birch bud burst
Kaamoksen jo hellittäessä voimme haaveilla, koska koivu tulee ensi keväänä hiirenkorvalle Värriön luonnonpuistossa. Ilmaston muutoksen melskeissä meitä kiinnostaa myös tuleeko hiirenkorva vuosi vuodelta yhä aikaisemmin.
Värriön tutkimusasemalla on pysyvä fenologiaseuranta, jossa samojen tutkimuskoivujen hiirenkorvan päivä on kirjattu muistiin vuodesta 1981 (kuva oikealla, päivän numero laskettu uudesta vuodesta, esimerkiksi juhannuksen, 24.6., päivän numero on 175; havainnoista puuttuvat vuodet 1996, 1998 ja 1999).
Keskimäärin hiirenkorvan päivä on 6. kesäkuuta. Aineistossa on melkoinen vaihtelu. Myöhäisin päivämäärä on 2.7.1982 ja aikaisin 24.5.1989. Viime keväänä, kylmäksi muistanamme keväänä koivu tuli hiirenkorvalle 16.6.2008.
Havaintoihin sovitettu suora on laskeva, joka kertoisi sen että keväät aikaistuvat ja koivu tulisi hiirenkorvalle vuosi vuodelta aikaisemmin. Vaihtelu vuosien välillä on niin suuri, että kuvan laskeva suora ei ole kuitenkaan tilastomatemaattisesti merkitsevä.
Ennustammre siis, että koivu on ensi keväänäkin hiirenkorvalla 6. kesäkuuta.
Thursday, January 08, 2009
Kuutamokeikalla / On the moonlightning
Pakkasia pitelee vain. Nyt oli jo hieman vähemmän kuin eilen, mutta 20-30 astetta löytyi riippuen paikasta. Aamulla hieman sateli lunta, mutta puolenpäivän paikkeilla pilvipeite siirtyi pohjoiseen, ja kuu-ukkokin tuli näkyviin loppupäiväksi. Iltapäivällä alkoi sitten tuulla kovasti, mikä teki kelistä hyisen.
Yleensä täällä kun ilma alkaa lauhtua, ensin alkaa tuulla kovasti, mutta pakkanen on siinä vaiheessa vielä kova. Tällöin on vaikea uskoa, että lämpimämpää on tulossa. Näin esim. kerran, kun tunturissa oli 26 astetta pakkasta ja tuuli 7 boforin voimalla. 50 asteen pakkasessakaan ei ollut niin kylymää-ä-ä...
-----
Venäläiset huopatossut ovat kuitenkin hyvä lääke kylmyyttä vastaan, siis jaloille, jotka yleensä pakkasesta kärsivät. Sen totesin tänäänkin. Jalkoja ei palellut vähääkään. Yleensä luotetaan Suomessakin kuite
nkin huopaan, on huopakumisaappaat. Niissä on vain monesti jouduttu kärvistelemään kylmästä. Nykyaikana ei kuitenkaan ilmaston lämmetessä ym. syistä juuri kukaan tarvitse huopatossuja, kaipa siksi niitä ei meillä valmisteta, tietääkseni.
Tänään näimme urosteeren, pitkästä aikaa itäpuolella. Se ruokaili koivussa (k. ylh. vas. JS, oik. TH) Väliojan itäpuolen metsomaastossa. Metsokin sillä oli seuranaan, nimittäin naarasmetso (jälleen koppelo yllättävästi ylämaissa). Koppelo hakoili männyssä muutaman kymmenen metrin päässä, ja kun koppelo karkasi meitä, niin teerikin lähti saman tien matkaan. Molemmat löytyivät sitten parin sadan metrin päästä taas lähekkäin. Liekö niillä nyt sitten mitään vispiläkauppaa ollut, vaikka kuu romanttisesti loistikin...?
Yleensä täällä kun ilma alkaa lauhtua, ensin alkaa tuulla kovasti, mutta pakkanen on siinä vaiheessa vielä kova. Tällöin on vaikea uskoa, että lämpimämpää on tulossa. Näin esim. kerran, kun tunturissa oli 26 astetta pakkasta ja tuuli 7 boforin voimalla. 50 asteen pakkasessakaan ei ollut niin kylymää-ä-ä...
-----
Venäläiset huopatossut ovat kuitenkin hyvä lääke kylmyyttä vastaan, siis jaloille, jotka yleensä pakkasesta kärsivät. Sen totesin tänäänkin. Jalkoja ei palellut vähääkään. Yleensä luotetaan Suomessakin kuite
nkin huopaan, on huopakumisaappaat. Niissä on vain monesti jouduttu kärvistelemään kylmästä. Nykyaikana ei kuitenkaan ilmaston lämmetessä ym. syistä juuri kukaan tarvitse huopatossuja, kaipa siksi niitä ei meillä valmisteta, tietääkseni.Tänään näimme urosteeren, pitkästä aikaa itäpuolella. Se ruokaili koivussa (k. ylh. vas. JS, oik. TH) Väliojan itäpuolen metsomaastossa. Metsokin sillä oli seuranaan, nimittäin naarasmetso (jälleen koppelo yllättävästi ylämaissa). Koppelo hakoili männyssä muutaman kymmenen metrin päässä, ja kun koppelo karkasi meitä, niin teerikin lähti saman tien matkaan. Molemmat löytyivät sitten parin sadan metrin päästä taas lähekkäin. Liekö niillä nyt sitten mitään vispiläkauppaa ollut, vaikka kuu romanttisesti loistikin...?
Urosmetsojakin kyllä löytyi sitten jonkin matkan päästä Pikku Saun länsipuolelta. Kaksi homenokkaista istuskeli rauhassa lähes aukealla, muristan lakialueen kitumännyssä. Siinäpä olisi ollut verenkiertoa kiihdyttävä näky huurremetson metsästäjälle, mutta meille riitti saaliiksi kuvia metsoista kuu taustalla (k JK). Vas. Metso (JS), taustalla Nuorttitunturi . Metso lennossa (JK).
-----
Rajan läheisyydessä havaittiin suurpetojen jälkiä. Ilveksen jälkiä (k TH) löytyi useampia, jopa yhdet tuoreet. Ahman jälkien jättämisestä oli kulunut jo pidempi aika. 
TH, apuna JS, JK
TH, apuna JS, JKLabels: ahma, ilves, lämpötila, metso, teeri
