Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Labels: järripeippo, kärppä, kettu, koppelo, kulorastas, näätä, pohjansirkku, sinisuohaukka, telkkä, västäräkki

Kolmena aamuna on nyt tullut laskettua lintuja. Tänä aamuna oli koleaa, + 4 astetta klo 4. Ja pilvistä. Iltapäivällä sentään aurinko lämmitti 12 asteeseen.

Urpiaisia on edelleen vähän, vihervarpusia mukavasti. Piekanoita on ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin  minun aikana. Pesiä puistosta löytyy varmaan puolenkymmentä. Tänään oli Pulkan päällä vierekkäin sinisuohaukkakoiras ja piekana. Hirvasjoen latvalammen pisteeseen sain 13 lajia, mm. riekon ja metson.

Eilen löysin keltavästin pesän (k) koivumetsästä, 5 munaa, lapintiaisen, piekanan ja taviokuurnan pesät Nuorttiaavan maastosta. Uroshirvi näkyi jolkottavan aavalta pois. TH

Labels: hirvi, keltavästäräkki, lapintiainen, piekana, sinisuohaukka, taviokuurna, urpiainen, vihervarpunen

Aseman kanalintulinjalla satoi aamupäivällä tihkua ja raskaampaakin. Puolenpäivän aikaan sää parani ja aurinkokin pilkahteli iltapäivällä. Lämmintä reilu 10 astetta.

Liekö sade vaikuttanut, mutta havainnot jäivät vähäisiksi. Vain akkateeri oli puolustamassa kanalintujen kunniaa, eikä sekään kovin kummoisesti. Häipyi vähin äänin.

Muista linnuista näin isolepinkäisen pari kertaa, sinisuohaukkanaaras risteili Nuorttiaavalla, hiiripöllö vaihtoi puunlatvaa aavan S-puolella. Lisäksi tapasin rautiaisen, pajusirkun ja niittykirvisen, kohta nekin häipyvät etelään vähin äänin. Kaksi hirven lapasarvea löysin eri paikoista, molemmissa 6 piikkiä. Toinen oli sen sarven pari, jonka hirvi pudotti polanteelle 10.1.2015, mutta etsin niin huonosti, että löytämättä jäi (ensimmäisessä parissa oli 8 piikkiä).

Itse hirvikin näkyi loppumatkasta. Ilm. ylivuotinen karkasi Jyppyrävaaran eteläpuolen jontkasta. TH

Labels: hirvi, isolepinkäinen, niittykirvinen, pajusirkku, rautiainen, sinisuohaukka, teeri

Saariselkä on hienoa aluetta, varsinkin itäosa lähellä rajaa ja siellä on mukava käydä. Tunturiselännehän alkaa nelostien tienoilta ja sitä riittää 50-60 km, Suomen puolella. Saariselkä jatkuu kuitenkin Venäjän puolella jopa vielä pitemmästi, 60-70 km, riippuen miten lasketaan.

Vanhojen tietojen mukaan itse Saariselkä alkaa vasta Luirojärveltä itään ns. Sodankylän Saariselkänä. Rajalta itään sijaitsi taas Petsamon Saariselkä, niinä aikoina, kun Petsamo kuului Suomeen. Senkin alueen itäpuolella jatkuu selänne vanhan rajan takana parikymmentä kilometriä, riippuen mistä kohtaa lasketaan. Venäjällä ei kuitenkaan käytetä Saariselkä-nimeä eikä alueella retkeillä siinä mielessä kuin Suomessa.

Värriötunturiin näkyy Saariselänne Sokostilta alkaen ja päättyen itäisimpiin lakiin Lounajärven tuntureille 60-80 km päässä pohjoisen suunnilla. Joutsenpää korkeimpana on tämä alue näkynyt ja ikäänkuin houkutellut katsojaa monet vuodet. Vasta muutama viikko sitten katsoja ryhtyi toimenpiteisiin tämän salatun maan kokemiseksi.

Eli siis kävin alueella 9-16.9 2015, tunturialueella 4 päivää. Kiitokset Heikki Kauhaselle ja varsinkin Jorma Luotiolle, jotka ovat käyneet alueella useita kertoja, suuntasin kulkuni alueen itäisimpiin osiin, Lounajärven tuntureille, mitkä suurimmaksi osaksi sijaitsevat vanhankin rajan itäpuolella. Ilmeisesti se alue on komeinta seutua tuolla Itä-Saariselällä.

Lounajärvelle on matkaa kolmisenkymmentä kilometriä Luttojokivarren asfalttitieltä ja kymmenen kilometriä siitä pääsin polkupyörällä metsätaloustietä. Siihen vielä lisäksi 40 km rajalta pyöräilyä ja patikointia vanhaa tienpohjaa. Toki muitakin tapoja on.

Luton ja tunturien välinen alue on kosteaa ja tiheää nuorta metsää suureksi osaksi. Vaivaiskoivu ja suopursu ovat hyvin yleisiä. Metsät on suureksi osaksi käsitelty. Joskus 50-luvulla Lounajärvellä toimivat geologit ja sitä perua ovat muutamat tienpohjat (traktornaja) alueella. Näissä vaiheissa ilm. hakattiin Lounajärven ympäristökin. Tienpohjia on hyvä käyttää alueella siirtymiseen, koska itse metsä ei ole mitään patikointimaastoa.

Lounajärvi on luonnonkaunis järvi hietikkorantoineen, niemineen ja saarineen. Edelleen, vaikka venäläiset ovat jättäneet vahvan kulttuurillisen jälkensä olostaan alueella, esim. lasinsirpaleita löytyy hiekkarannoilta ja vedestä muun romun muassa. Ym. Järven pituudeksi arvioin 15 km, leveys vaihtelee muutamasta kymmenestä metristä pariin kilometriin.

Järven pohjoisrannalla asui 1930-luvulla helmenpyytäjä Huhti-Heikki, joka joutui jättämään paikan talvisodan alettua. Hänen luonaan kävi vierailulla metsäalan tutkija ja toimija ja myöhemmin Helsingin yliopiston metsäprofessori Valter Keltikangas. Tästä matkasta ym. Keltikangas kirjoitti kirjan Seitsemän tuntia erämaata, tosin vasta v. 1977 kirja julkaistiin.

Lounajärven eteläpuolella on ns. 7 tunnin laakso, missä Keltikangas kävi ihastelemassa kirveenkoskematonta metsäaluetta sen seitsemän tunnin ajan. Kuljin tuon laakson poikki vanhaa tienpohjaa ja totesin alueen aarniometsäaikojen olevan aika lailla mennyttä. Metsänhakkuut ja ilm. palotkin olivat muuttaneet pääosan alueesta aivan toisen näköiseksi, ilm. jo ennen kirjan kirjoittamista. Vain vanhan rajan itäpuolen rinteessä oli vanhaa kuusikkoa. Samanlaista kuusikkoa löysin myöhemmin tunturien eteläpuolelta laajasti. Laakson itäosassa en käynyt, mutta kauempaa katsellen sekään ei juuri kummemmalta näyttänyt, liekö sinne joku sirpale sattunut jäämään. Samat toimenpiteet, jotka olivat olleet käytössä järven eri puolilla, oli ilm. toteutettu sielläkin. Keltikankaan kirjan arvoa nämä eivät kuitenkaan heikennä.

Tunturimaasto on selvästi saariselkämäistä. Lakien korkeus enimmillään n. 650 m (Lounatunturi (k), Saukkoselkä, Luovapää ja Njurmtunturi) ja rinteet loivia tai keskijyrkkiä, jyrkkiä pahtoja siellä ei ole, en ainakaan nähnyt. Korkeuserot ovat kuitenkin yleensä suurempia kuin Suomen puolella. Kuvasin Värriön Sauoivan Luovapään rinteeltä.

Suomen puoleen verrattuna suuri ero on jäkälän määrä. Väliin tunturipaljakka on aivan valkoisenaan ja siellä täällä koivikossakin on kuin lumilaikkuja. Jäkälämaton paksuus vaihtelee 10-20 cm välillä. Suomen Lapissa oli muuten samanlainen tilanne ennen tehoporonhoidon aloittamista. Myös tunturikoivikot ovat rehevämpiä ja kuusikoissa luppoa alaoksille asti.

Halusin nähdä ja kuvata, paitsi maisemia, myös tunturipeuroja, joita alueella saamieni viestien perusteella asustaa. Peuroja on kuitenkin niin vähän, että jäkälä ilm. koko ajan vain lisääntyy. En tiedä, onko venäläisillä käsitystä niiden määrästä, mutta ilm. Itä-Saariselältä ainakin 100 peuraa löytyy (Jorma Luotio). Kauempana sijaitsevassa Lapin luonnonpuistossa niitä arvioidaan olevan n. 800 yks. Lapin puisto on UKK-puiston laajuinen, mutta ei mitenkään aidattu, joten peurat pääsevät leviämään sieltä vapaasti.

Peuroja löysin kiikaroimalla tunturien rinteitä, ensin kolmen uroksen porukan Saukkoselästä. Niiden karattua tuli vastaan yksinäinen iso hirvas. Kaikki olivat tosi arkoja. Myöhemmin samana iltana Njurmtunturissa (Njuorram) avotunturissa kilometrien päässä tästä kulki telttani ohi 27 eläimen tokka. Siinä oli monenlaista elukkaa, vasaa, vaadinta, urosta.

Tämän jälkeen näin vielä yhden uroksen lähes pimeässä. Enempää peuroja en nähnyt. Karhuja näin, mutta niistä ei tässä yhteydessä enempää (kuva sentään).

Erikoista oli tunturisopulien määrä. Kuolleita sopuleita näin jo tiellä muutama kilometri Luttojoen jälkeen. Kaikkiaan 13 tunturisopulia näin kuolleina teillä ja kolme muualla. Teillä lisäksi 2 kuollutta metsäsopulia ja yksi harmaakuvemyyrä. Elävinä näin tunturissa 3 tunturisopulia. Suomen rajan jälkeen sopulit loppuivat. Täällä Värriötunturissa olen tunturisopulin nähnyt viimeksi v. 1993.

Sopulien ja muiden jyrsijöiden esiintyminen oli johdattanut myös petoja paikalle. Sinisuohaukkoja näin tunturissa 3 yks., piekanoita 3, tuulihaukkoja myös 3, suopöllöjä 2 ja hiiripöllöjä kuulin tai näin joka yö, jonka vietin metsässä, siis 6 yks. + 1 muu. Muita petolintuja olivat Luton tienvarrella tapaamani merikotka ja maakotka, tunturissa nuori maakotka muutolla korppien ahdistamana. Vielä Saukkojärvellä läh. Lounajärveä tapasin nuorehkon merikotkan (k). Tunturissa lentävää koiraskanahaukkaa ahdisteli korppi 13.9.

Lounajärvellä oli kettu kaivanut pesäkoloa ja laukkonut rantahietikolla. Näinkin sen istuskelemassa rantakivillä.

Muita lintuja tunturissa olivat lapinsirkut vielä 14.9. ja 3 pulmusta samoihin aikoihin. Mahdollisesti tunturikiuruja oli 5 porukka 13.9. Linnut näin ja kuulin liian kaukaa. Kiirunoita näin yhden ja mahd. vielä 5, ellei ne olleet riekkoja. Samassa porukassa oli ainakin 3 riekkoa. Riekkoja näin vielä 12 yks. parven ja 5 yks. parven, 3 yksinäistä ja yhden parin, metsätaipaleella 5 yks. porukan. Teeriä 6, metsoja 3 k, 4 n ja 2 pyytä, niistä vain 1 koppelo tunturialueella.

Pikkulintuja vielä tiltaltti lounajärvellä 15.9., taigauunilintu Koallanjoen eteläpuolella ja toinen tienvarren männikössä kilometri tullista 16.9. Kerran kirjosiiven ääntä, metsäkirvinen, leppälintu 12.9., hippiäisiä, vihervarpusia. Tylli Lounajärvellä 14.9., 7 kuikkaa myös, isokoskeloita ja muutama joutsen samassa paikassa, palokärki Saukkoselän rinteellä, isolepinkäisiä siellä täällä, rautiaisia melko paljon.

Yllättävän paljon oli lapintiaisia, varsinkin Luttojokivarressa parvi vähän väliä. Myös räkättejä oli paljon muutolla, suuntana NW jopa lähes 100 yks. parvi.

Paluumatka tapahtui suurin piirtein samoin kuin menokin. Kaikkiaan kävelin arviolta 100 km ja pyöräilin saman verran. Kaksi kalamiestä tuli yöksi parakkiin, jossa nukuin. He olivat liikkeellä Gaz-kuorma-autolla (tornigatsi). Muita ihmisiä en erämaassa nähnyt.  TH

Labels: harmaakuvemyyrä, kanahaukka, karhu, kettu, kiiruna, kirjosiipikäpylintu, maakotka, merikotka, metsäsopuli, piekana, riekko, sinisuohaukka, taigauunilintu, tiltaltti, tunturipeura, tunturisopuli, tuulihaukka, tylli

Kävelin talousmetsien kanalintulinjat kahtena päivänä, 20 ja 20 km. Ensimmäisenä päivänä näin kaksi ukkometsoa. Molemmat olivat männyissä. Mitähän ne siellä tekivät. Ensimmäinen  puoli yhdentoista ja toinen yhden aikaan. Sää oli pilvipoutainen, alun toistakymmentä lämmintä ja vähän tuuleskeli.

Muita havaintoja ampuhaukka.

Toisena päivänä näkyi vain teeriä. Ukkoteeri, nuori uros ja naaras, ukkoteeri, ukkoteeri ja kaksi akkateertä, yht. 7 lintua.

Toisena päivänä tuli kovasti muita lintuhavaintoja, lähes kaikki mahd. haukat. Siis 2 kanahaukkaa, varpushaukkanaaras, ampuhaukka, tuulihaukka, muuttohaukka, sinisuohaukka ja piekana. Vielä näin kaksi hiiripöllöä. Muuttoaika on alkanut.

Muita muuttolintuja olivat 1 + 4 lapinsirkkua, luoteeseen meneviä räkättejä muutama, peukaloinen Törmäojalla, hippiäisiä, leppälintuja, isolepinkäinen ym. Havainnot etupäässä Sokliaavalta.

30.8. aamulla huoltouran kunnostaja näki aamulla Ainikuusikossa hirven kaksoisvasoineen ja loppupäässä poikametson. Aleksi ja Anni taas näkivät 31.8. pois mennessään ennen Savukoskea lapinpöllön lentävän tien yli. Aleksilla oli lisäksi muutama pohjansirkkuhavainto aseman seudusta samalta ja ed. päivältä.


Kuvissa kanahaukka, sinisuohaukka, hetehorsma ja jäkälikköistä maastoa rajan takaa. Kauempi laki Tepsitunturi, lähemmän vaaran nimestä ei ole tietoa. TH

Labels: ampuhaukka, hiiripöllö, hirvi, kanahaukka, lapinpöllö, lapinsirkku, metso, muuttohaukka, peukaloinen, piekana, pohjansirkku, räkättirastas, sinisuohaukka, teeri, tuulihaukka, varpushaukka

Jäniksenpoika näkyi tänäkin aamuna, meni ilm. taas aseman alle.

Kävin aseman lintulinjan. Viime yönä oli kova sade ja aamullakin vielä ripisteli. Kova tuuli kuivatti paikkoja ja kymmenen astetta lämmintä siivitti menoa linjalla. Aurinko paistoi etupäässä vasta illalla.

Tuulessa lähti isohko lintu Ykkösen tunturikoivikosta. Koppelon kokoluokkaa, mahd. juuri se. Kaksi yksinäistä ukkometsoa Pommituskukkulain-Puolivälinjängän laidan alueella. Jängän laidalla oli myös yksinäinen poikametso. On siis jollain lailla onnistunut metson pesintä puistossa. Muita kanalintuja ei näkynyt.


Piekanat huutelivat em. alueella pesältä jonkin matkaa. Em. alueella näin myös hiiripöllön, joka karkasi ilm. metson lentoonlähtöä. Poikametton karattua  löytyi paikalta kuusenlatvasta toinen hiiripöllö. Kolmas hiiripöllö näkyi lentävän Ainikuusikossa.

Em. alueella kuulin väh. kaksi kirjosiipeä lennossa ja samall paikalla isokäpylintuparven n. 20 yks. Toisen, n. 15 yks. parven näin Puolivälinjängän luoteispuolella. Ja em. alueella näin myös sinisuohaukkanaaraan, joka tuli kaartelemaan ja kitisemään yläpuolelleni, Puolivälinjängän etelälaidalla. Toisenkin sinisuohaukkanaaraan näin risteilevän Nuorttiaavalla.

Vielä näin 2 peippoa muuttamassa Nuorttiaavan eteläpuolella, 5 keltavästäräkin parven muutolla samoilla seuduin, hippiäisiä 2 paikassa, puukiipijän, peukaloisia 1+1, mahd. tuulihaukan Ainikuusikossa, metsäkirvisen ääntä, vihervarpusen, leppälinnun, pajulintuja, pajusirkkuja, 2 isolepinkäistä Nuorttiaavalla ym. tavallisempia lajeja.

Lintukurulla kuvasin koivupökkelössä kasvavia hillanlehtiä, oispa ollut marjakin.

Ja aseman Länsikurulla aikuinen jänis karkasi pajukon luota. Hirviä ei nyt näkynyt, mutta tuoretta paskaa kyllä. TH

Labels: hiiripöllö, hippiäinen, isokäpylintu, jänis, kirjosiipikäpylintu, metsäkirvinen, metso, peippo, peukaloinen, puukiipijä, sinisuohaukka, vihervarpunen

Kiertelin itäpuolella katsomassa, missä mennään Itäkairan luonnossa. Alun toistakymmentä astetta lämmintä, aurinkoista ja jonkin verran sääskiä.

Käpytikan pesässä poikaset olivat  lähtötunnelmissa Petäjärinteellä. Eivät kuitenkaan ulkona pesästä. Vähän kauempana pyypoikue karkasi lentoon - ainakin 5 poikasta. Punarinta varoitteli, siis silläkin pesintä Kuntaskurun liepeillä.

Pulkan rinteessä koppelopoikue. Vain yksi poikanen nousi puuhun, enempää ei varmaan ollutkaan (k). Piekana lekutteli korkealla yläpuolella.

Taviokuurna keräsi katajista siemeniä kupuunsa poikasten ravinnoksi Sauojan maastossa ja naaras sinisuohaukka heitti muutaman lenkin yläpuolellani pitäen kitinää. Mitään en kuitenkaan löytänyt paikalta.

Saun kuruilla pihlaja jo kukki. Sananjalat ja horsmat koristivat karua kurua, kuuset välkehtivät vuosikasvaintensa hehkussa (k). Rautiainen (k) varoitteli kurun alkupäässä ja hirvisonni juoksi kurun pohjalla lähes minua kohti, mitä lie juossut.

Pihlajakurulla oli vain tuulihaukkakoiras. Se lensi ilm. jotain pientä kantaen ja istahti kauemmas kurun seinämälle. Varmaankin pesä lähistöllä. Oikeastaan vain pajulinnut laulelivat alueella, oli niitäkin sentään paikalla. Yksi naaras leputteli lentoon jaloista. Pesässä oli ainakin 4 vastakuoriutunutta poikasta.

Kaisan koppelonpesästä olivat poikaset lähteneet jo ajat sitten. Sisäkkäin olevat munankuoret kertoivat tapahtuneesta. Toivottavasti ovat selvinneet vesisateissa.

Vettä alkoi sitten taas sataakin iltasella. Niin, aamulla oli kimalainen tullut keittiöön Tapanin seuraksi. Se oli huomattavan kokoinen mantukimalainen, siis tavallisin laji. Kaveri sai kyydin takaisin luontoon.

Koko joukko muitakin eläviä tuli vastaan, mutta ei erityisemmin mainittavia. Toivomaani kanahaukan pesää en löytänyt, luultavasti pesä onkin jossain kauempana.  TH

Labels: hirvi, käpytikka, koppelo, mantukimalainen, pajulintu, piekana, punarinta, pyy, rautiainen, sinisuohaukka, taviokuurna, tuulihaukka

Mennessäni vapaille 10.4. näin maakotkan kaartelevan tien varrella alkumatkasta. Sain siitä kuvia. Kuvia tutkiessani huomasin linnulla renkaat ja niistä pystyin jopa hieman saamaan lukemia. Mitä todennäköisimmin kotka oli rengastettu v.1995 Jarmo Ahtisen toimesta etelämpänä Savukoskella pesäpoikasena. Kuva ylh.

Tullessani töihin 30.4. näin 3 kurkea Rovalassa ja piekanan Ainijärvellä. Myös Ainikuusikossa lenteli piekana. (alh.) Niin ja Särkelässä lensi naaras sinisuohaukka.

Asemalle olivat tulleet peipot. Niitä oli nähty jo 23.4. mikä on normaali tuloaikoja.

Telkän Tarmo näki Yli-Nuortissa 29.4. ja myös sinisorsaparin. Myös minä näin telkän 30.4. TH

Labels: maakotka, peippo, piekana, sinisorsa, sinisuohaukka, telkkä

Sää on ollut aika sateista viime aikoina. Eilen vielä sateli, mutta tänään jo paistoi aurinkokin iltapäivällä. Aamulla satoi jonkin aikaa. Lämmintä oli 13 astetta ja aika tyyntä.

Eilen aamulla löytyi vielä sinipyrstö kurulta. Tänään olin kuulevinani sen illalla, mutta mustaleppälintu on tainnut lähteä. Kirjosiipikäpylintuja lentää aseman ohi aamuisin, niin eilen kuin tänäänkin. Tänä aamuna näin 15 yks. pohjansirkkuparven helikopterikentän laidalla, tiksuttivat aika lailla. Ainitaimikossa lensivät tänään naaras sinisuohaukka ja palokärki. Sinirintoja näkee pensaikoissa joka puolella, myös Kuutsjärvellä oli eilen yksi.

Eilen näin naarashirven Ainitaimikon W-puolessa ja tänään isopäinen uros juoksi mönkijäreitin yli Nuorttiaavan S-puolella. Orava tuli katselemaan kulkijaa Lintukurun W-puolella tänään.

Pihlajanmarjat alkavat olla kypsiä. Niitä onkin paljon. Odotettavissa syksyllä paljon rastaita, tilhiä ja taviokuurnia maalikylien pihlajiin. TH

P.S. Räystäspääskyjä oli vielä muutamia Ainijärvellä. Poikasiakin yhdessä pesässä.

Labels: hirvi, kirjosiipikäpylintu, orava, palokärki, pohjansirkku, sinipyrstö, sinirinta, sinisuohaukka

Labels: alli, hirvi, jänkäkurppa, keltavästäräkki, kettu, lapintiira, mustalintu, pajulintu, pilkkasiipi, punasotka, rantasipi, sinisuohaukka, tukkakoskelo

Labels: ampuhaukka, jänis, jänkäkurppa, karhu, kurki, metso, mustaviklo, pyy, rantasipi, sinirinta, sinisuohaukka, taivaanvuohi, tavi, teeri, tukkasotka, uivelo