Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Kiertelin itäpuolella katsomassa, missä mennään Itäkairan luonnossa. Alun toistakymmentä astetta lämmintä, aurinkoista ja jonkin verran sääskiä.

Käpytikan pesässä poikaset olivat  lähtötunnelmissa Petäjärinteellä. Eivät kuitenkaan ulkona pesästä. Vähän kauempana pyypoikue karkasi lentoon - ainakin 5 poikasta. Punarinta varoitteli, siis silläkin pesintä Kuntaskurun liepeillä.

Pulkan rinteessä koppelopoikue. Vain yksi poikanen nousi puuhun, enempää ei varmaan ollutkaan (k). Piekana lekutteli korkealla yläpuolella.

Taviokuurna keräsi katajista siemeniä kupuunsa poikasten ravinnoksi Sauojan maastossa ja naaras sinisuohaukka heitti muutaman lenkin yläpuolellani pitäen kitinää. Mitään en kuitenkaan löytänyt paikalta.

Saun kuruilla pihlaja jo kukki. Sananjalat ja horsmat koristivat karua kurua, kuuset välkehtivät vuosikasvaintensa hehkussa (k). Rautiainen (k) varoitteli kurun alkupäässä ja hirvisonni juoksi kurun pohjalla lähes minua kohti, mitä lie juossut.

Pihlajakurulla oli vain tuulihaukkakoiras. Se lensi ilm. jotain pientä kantaen ja istahti kauemmas kurun seinämälle. Varmaankin pesä lähistöllä. Oikeastaan vain pajulinnut laulelivat alueella, oli niitäkin sentään paikalla. Yksi naaras leputteli lentoon jaloista. Pesässä oli ainakin 4 vastakuoriutunutta poikasta.

Kaisan koppelonpesästä olivat poikaset lähteneet jo ajat sitten. Sisäkkäin olevat munankuoret kertoivat tapahtuneesta. Toivottavasti ovat selvinneet vesisateissa.

Vettä alkoi sitten taas sataakin iltasella. Niin, aamulla oli kimalainen tullut keittiöön Tapanin seuraksi. Se oli huomattavan kokoinen mantukimalainen, siis tavallisin laji. Kaveri sai kyydin takaisin luontoon.

Koko joukko muitakin eläviä tuli vastaan, mutta ei erityisemmin mainittavia. Toivomaani kanahaukan pesää en löytänyt, luultavasti pesä onkin jossain kauempana.  TH

Labels: hirvi, käpytikka, koppelo, mantukimalainen, pajulintu, piekana, punarinta, pyy, rautiainen, sinisuohaukka, taviokuurna, tuulihaukka