Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Iltapäivällä ajelin töihin. Matkalla näin hiirihaukan lennossa Kiemunkivaarassa, koppelon tien laidalla Yli-Kemijoella, käenpiian tien laidalla Ruuvaojalla ja jäniksen Kyörteislammen maastossa. Juuri samalla paikalla oli jänis puolitoista vuotta sitten syyskuulla (luontopäiväkirja).

Päivä oli melko lämmin - viitisentoista astetta, puolipilvinen. Lumet ovat lähteneet, samoin jäät. Ainijärvestä lähti jäät 21.5. ja Kuutsjärvestä 27.5.

21.5. näin muuten Ainijärvenharjulla ilmeisen 2-kv. pikkusiepon, jolla ei ollut kurkussa punertavaa. Lintu oli koiras, koska se lauloi muutaman lyhyen säkeen. Värriön ed. pikkusieppohavaintoni oli muutaman sadan metrin päässä 13.6.1984. Pultoselässä on nähty kesäkuulla kymmenkunta vuotta sitten.



Ainijärven entisen vartion yli etelään lensi tikli myös 21.5. (*)Päättelin äänestä. Ed. tikli Värriön alueella oli 1.6.2013 - ja myös ainoa. Leppälinnulla oli 6 munaa Ainijärven rantapöntössä samana päivänä.

21.5. havaittiin myös seuraavat uudet muuttolajit: keltavästäräkki, rantasipi, räystäspääsky Ainijärvellä. Kemihaaralle tulivat myös pääskyt samana päivänä. Tapani oli kuullut käen kukkuvan 20.5. Kemihaaralla oli kuultu jo 17.5. Kemihaaralla oli ollut naaras mustarastas joskus huhtikuulla.

Oilin ja Tarmon ruokinnalla Saijalla oli ollut koiras nokkavarpunen 20.5.2015.TH

* ilm. tikli oli väärä määritys. Kuulin viherpeipon ääntelevän samaan tapaan normaalia kimeämmin.

Labels: hiirihaukka, jänis, käenpiika, käki, keltavästäräkki, koppelo, leppälintu, mustarastas, nokkavarpunen, pikkusieppo, rantasipi, räystäspääsky, viherpeippo

18.5. kuulin Ainijärvellä keltavästäräkin ja Kyörteslammella oli 6 tylliä.

Kemijärvessä oli vesi vähissä talven vähäisten sateiden ja ilm. jokiyhtiön vedenjuoksutusten takia. Pinta oli parisen metriä normaalia alempana, Luusuan seudulla enemmänkin. Kuvat 19.5.

Vettä on kuitenkin tulossa jokien yläjuoksuilla. Yli-Kemillä oli jopa hieman tulvaa, Lipakassa ja Kemihaaralla. Lunta on vielä sulamattakin tuntureilla, vaikka viikossa on tapahtunut paljon. Kelkkakeli loppui muutamassa päivässä ja nyt pääsee hyvin kävelemällä.

Eilisen ja viime yön sateet (26 mm) auttavat myös kovasti Kemijärven vedennousuun. Täällä kevään tilanne on aika lailla normaali. Kuutsjärven pinta on normaalikorkeudella eli siis täynnä. Samoin Ainijärven, josta lähti jäät 22.5. Kuutsjärven vapautumista saadaan odotella vielä ilm. viikon verran, elikkä ollaan hieman myöhässä siitä, mitä on viime vuosina ollut. Muuten tilanne on normaali.

22.5. lämpötila oli ainakin Ainijärven-Kemihaaran alueella 23 astetta, ilm. jopa enemmänkin. Illan ja yön aikana tilanne radikaalisti muuttui, niin että aamulla lämmintä oli vain 1.5 astetta ja sateista, sumuista. Sallassa ja Kemijärvellä oli samaan aikaan parikymmentä astetta lämmintä.





 Myös 23.5. oli sateista ja sumuista ja illalla jopa ukosti. Yön aikana satoi suorastaan kaatamalla äänestä päätellen.

Muuttolinnuista tapasin uusia lajeja tullessani töihin 22.5. seuraavasti: hernekerttu 2 laulavaa välillä Lattuna-Lipakka, sinirintoja yksi. Käenpiika Kemihaaralla. Räystäspääskysiä on tullut jo eri puolille, Ainijärvellä Tarmo näki jo 19.5. Käen Tarmo kuuli 21.5. Myös metsäkirvinen ja rantasipi ovat saapuneet. Kuvassa liro.

Pykäläisessä näin 2 hirveä jängällä ruokailemassa 22.5. Muutamia akkateeriä ja koppeloita oli tien varrella. Aseman pihapiirissä on myös viime päivinä ollut 2-3 koppeloa ja poikametto ruokailemassa. Sammakot ovat aloittaneet konserttinsa Kuutsjärven rannassa ja kimalaisia näkee. Kukat eivät vielä kuki, paitsi Kemijärvellä näin ensimmäiset rentukat. TH

Labels: hernekerttu, hirvi, käenpiika, käki, keltavästäräkki, koppelo, metsäkirvinen, rantasipi, räystäspääsky, sinirinta, teeri, tylli

Kevät on edennyt kovasti kolmen viikon aikana. Lumet ovat hävinneet lähes kokonaan Värriötunturin maastosta. Itse tunturissa lunta on vielä niin, että jopa hiihtää voisi. Ainijärvestä lähti jäät 16.5.

Muuttolintuja on havaittu tänä aikana asemalla seuraavasti: järripeippo ja telkkä 30.4., punakylkirastas 10.5., kirjosieppo ja leppälintu 12.5. Sammakko kurnutteli 13.5.

Lämpöaalto nosti ilman lämpötilan 20 plusasteeseen. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Saariselällä näkyi olevan vielä lunta, Nuorttitunturissa lumi oli vähissä.




Ainijärvelle oli ehtinyt ensimmäinen haarapääsky. Järvellä uiskenteli kymmenen mustalintua, kaksi allia (k), 4 tukkakoskeloa, 14 pikkulokkia ja telkkiä, haapanoita ja isokoskeloita. Loitsanlammella ja Rikastamonlammella oli aika paljon lintuja, mutta ei mitään erikoisempia. Kyörteslammelle olivat saapuneet tyllit ja rantasipit, myös joutsenia, haapanoita ja metsähanhi näkyivät sinisorsien ja tavien matkassa. Pajulintuja oli jo monin paikoin ja harmaasiepotkin saapuneet. Kemihaaralla oli yhdessä pöntössä jo alettu rakentaa. TH

Labels: alli, haapana, haarapääsky, harmaasieppo, järripeippo, joutsen, kirjosieppo, leppälintu, metsähanhi, mustalintu, pajulintu, pikkulokki, rantasipi, sammakko, sinisorsa, tavi, telkkä, tukkakoskelo, tylli

Perjantaina 18.5. oli lämmin päivä. Aurinko paistoi ja lämmintä oli ainakin lähellä kahtakymmentä astetta. Teepaitasillaan saatoin tarkastaa pönttöjä Ainijärvellä ja Kemihaarassa. Kemihaarassa oli jo kolme pesää valmiit, mutta munia ei ollut.

Ainijärvellä kuulin kevään ensimmäisen käen kukunnan ja sammakot olivat jo kevätleikeissään. Järvessä oli vielä jäät.

Kyörteslammella  näin rantasipin ja tyllejä joutsenten seurana. Loitsalta löytyi 25 yks. parvi mustalintuja ja Rikastamonlammelta jouhisorsapari. Pykäläisessä paineli minkki tien yli.

Pelkosenniemellä sain autoon puhelun Aallon Pirkalta. Hän oli juuri löytänyt amerikanhaapanakoiraan Kemijärveltä ja se oli kaukoputkessa.
Reilun puolen tunnin päästä iltaseitsemän aikoihin olin minäkin paikalla, ja siellähän se amerikanvieras oli haapanoiden seassa Pirkan kaukoputken kuvassa. Itse asiassa se oli varannut tavallisen haapananaaraan itselleen ja piti siitä tiukkaa huolta. Linnut olivat vain erittäin kaukana, lähes puolen kilometrin päässä ja valokuvan saaminen oli vaikeata. Jollain lailla onnistuin kuitenkin.

Ilma oli muuten muuttunut huomattavan kylmäksi tunnissa parissa ja lämmintä oli enää vain kymmenkunta astetta ja tuuli kylmästi.

Pirkka sai mielestään riittävät tunnistuskuvat ja lähti. Minä jäin vielä yrittämään telejatkeen kanssa parempia kuvia. Kaiken kaikkiaan oltuani vajaan tunnin paikalla amerikanhaapana ja tavallinen haapanakoiras alkoivat uhkailla toisilleen ja silloin naarashaapana hyppäsi lentoon. Koiraat seurasivat perässä ja jonkin aikaa kolmikko kierteli ilmassa käyden lähempänä minua. Amerikanhaapana äänteli koko ajan, vaikka en sitä kuullut, koska se oli niin kaukana tuulen alla. Kuvista kuitenkin näkyy, että sillä on nokka auki.

Sitten linnut häipyivät jonnekin takaviistoon, eikä paikalla enää näkynyt kuin tavallisia haapanoita. Myöskään seuraavana päivänä ei amerikanlintua näkynyt. Minä kävin veneellä alueella, mutta kova tuuli keskeytti matkan. Myös veden pinta nousi niin nopeasti tulvaveden valuessa alueelle, että lintujen ruokailualueet jäivät veden alle ja haapanat häipyivät paikalta.

Amerikanhaapanakoiraan päässä on vihreätä ja harmaata euroopanhaapanan punaruskean sijaan. Lisäksi amerikanserkun rinta, kyljet ja osa selkää ovat punertavat, kun taas eurooppalaisella punertavaa on vain pieni alue rinnassa. Kuvissa on molemmat lajit vertailtavaksi, vaikkakin kaukaa kuvattuina eikä värit kovin hyvin näkyvissä. Muuten, lentokuvissa tavallisen haapanakoiraan siivillä ei ole valkeata laikkua, niin kuin pitäisi olla ja kuten amerikkalaisella on. Ehkä se ei ole vielä täysi-ikäinen ja värit vielä kehitysvaiheessa.

Kemijärvi on ollut viime aikoina todella hyvä vesilintualue, koska vesi on ollut alhaalla ja lietteillä on ollut hyvä ruokailla. Monet ohikulkeneet harvinaisuudet ovat pysähtyneet ruokailemaan. Etupäässä Pirkka on poiminut kaukoputkellaan monia mielenkiintoisia lajeja, kuten lyhytnokkahanhia, tundrahanhia, kanadanhanhen, ristisorsan, mustapyrstökuirin, lapasotkan ja ruskosuohaukan. Lisäksi aikaisemmin luontopäiväkirjassa kerroimme jo Kyllin Tarmon näkemästä jalohaikarasta. Niin, ja mitä vielä alueella on ollut, joista ei ole havaintoa. Tuskin kaikki ovat tässä.

Minä löysin seuraavana päivänä lapasotkaparin, jota en ole nähnyt varmaan pariin kymmeneen vuoteen. Lisäksi Pirkan neuvojen perusteella löysin vielä ristisorsan, mikä oli mulle ensihavainto. Pirkan retkiblogista löytyy lisää asiaa Kemijärveltä, jos lukijalla kiinnostaa. TH

Labels: amerikanhaapana, jouhisorsa, käki, kanadanhanhi, lapasotka, lyhytnokkahanhi, mustalintu, mustapyrstökuiri, rantasipi, ristisorsa, ruskosuohaukka, sammakko, tundrahanhi, tylli

Labels: alli, hirvi, jänkäkurppa, keltavästäräkki, kettu, lapintiira, mustalintu, pajulintu, pilkkasiipi, punasotka, rantasipi, sinisuohaukka, tukkakoskelo

Labels: ampuhaukka, jänis, jänkäkurppa, karhu, kurki, metso, mustaviklo, pyy, rantasipi, sinirinta, sinisuohaukka, taivaanvuohi, tavi, teeri, tukkasotka, uivelo

Aamulla näin maakotkan seitsemän maissa Puolivälinjängän länsipuolella. Kaulusmaassa Soklin alueella oli koirasriekko tien varrella. Sokliojalla lähti kettu pinkomaan karkuun tietä pitkin puoli yhdeksän aikaan. Ehdin saada kuvia, ja vasta kameran näytöltä huomasin, että ketulla oli kapi. Muutenkin se oli oudon typäkän näköinen.

Labels: haapana, kapikettu, maakotka, metsähanhi, mustalintu, pyy, rantasipi, riekko, teeri