Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Leppälintu muuttaa Lapista kauaksi, Afrikassa Sahelin vyöhykkeelle. Etiopiassa se tarkoittaa maan luoteisosaa, alankomaata vasten Sudanin rajaa. Vain onko se 750 metrin korkeuden tasanko alankomaata? On se ainakin toista kuin 150 kilometriä idempänä oleva 2400 metrin ylänkömaa.

Kävimme Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Kainulaisen kanssa katsastamassa eukalyptusparrujen vientiä Etiopiasta Sudaniin rajan yli. Laskeuduttuamme ylängön lintukodosta aidolle Afrikan puusavannille, lintujen lajisto muuttui.

Löytyipä Lapin lintuja sentään yksi: leppälintu (Phoenicurus phoenicurus). Paikka on pikkukaupunki nimeltä Maganan, 35 kilometriä ennen Meteman rajakaupunkia. Olimme Magananissa yötä pienessä paikallisessa hotellissa. Leppälintu pyrähti hotellin puutarhan akaasia-puuhun aamiaisen aikoihin. Pyrstö väpätti täälläkin, eli ei se väpinä Lapin kylmästä kesästä johdu.

Mutta lämmittelemässähän leppälintu Sahelin vyöhykkeellä talvisaikaan on. Päivälämpötila on 30 astetta tai yli joka päivä heinä-elokuun sadekauden ulkopuolella.

Ylemmässä kuvassa auton keula on kohti Sahelin vyöhykettä, Magananin ja Meteman välillä. Alemmassa kuvassa keula on takaisin kohti Etiopian ylänköä, Magananin itäpuolella.

Meteman matkan maisemakuvia löytyy lisää täältä.

Common redstart (Phoenicurus phoenicurus) is rather common species still in Finnish Lapland, and in Varrio Nature Reserve. It migrates far, in Africa to the Sahel belt, south of Sahara. In Ethiopia it means the north-western corner of the country, facing Sudanese border.

We made a trip with the Manager of Kyyjarvi Forest Management Association, Mr. Jukka Kainulainen, from Bahir Dar through Gondar to Metema border town, to monitor the export of Eucalyptus poles from Ethiopia to Sudan.

In the lowlands (750 meters) the bird species composition is quite different to the nearby highlands (2400 meters in Gondar, 150 km east of Metema).

But we managed to observe one migrant from Finnish Lapland: Common redstart (Phoenicurus phoenicurus) - of course it is not certain that this specimen came from Varrio, Lapland or Finland. The redstart showed up in the breakfast time in Axum hotel garden, in the town of Maganan, 35 km before Metema border town.

In the upper photo the travel is towards Metema, through Sahelian sceneries. In the lower photo we are heading back to Amhara highlands, some 40 km east of Maganan.

More photos from the Metema trip can be seen here.

Värriön tutkimusasemalla kasvukausia on seurattu vuodesta 1975 osana metsänrajan mäntytutkimuksia. Pohjoinen metsänraja ja Värriön luonnonpuiston korkea vedenjakajamaa sopivat tällaiseen tutkimukseen hyvin. Vuosien väliset vaihtelut ovat täällä jyrkempiä ja vaihtelun aiheuttamat mäntyjen kasvumuutokset selvempiä kuin Etelä-Suomen talousmetsäalueella.

Metsä kasvaa sitä paremmin, mitä pitempi on kasvukausi. Metsäluonto mittaa kasvukauden alkamista, etenemistä ja pituutta hieman eri tavalla kuin ihmisen kello tai päivyri. Puiden kellon nopeutta vauhdittaa lämpötila. Biologisen ajan yksikkönä käytetään astepäivää (dd, degree days) eli tehoisan lämpötilan summaa.

Astepäivien laskuri pyörii seuraavasti. Kun vuorokauden keskilämpötila on vain viisi astetta tai alempi, puiden aika ei juokse ollenkaan eikä kasvua tapahdu. Kun vuorokauden keskilämpötila on kuusi astetta, päivyri pyörähtää yhdellä astepäivällä. Kun lämpötila on seitsemän astetta, astepäiviä kertyy kaksi kappaletta, kahdeksassa asteessa kolme ja niin edelleen.

Ilmiön selitti ensimmäisenä ranskalainen meteorologi De Reamur vuonna 1735. Suomessakin kasvukauden pituutta on mitattu tällä menetelmällä jo kymmeniä vuosia.

Värriössä pitkäaikaisin lämpötilan data (1.1.1975 lähtien) tulee aseman pihalla sijaitsevasta ilmatieteen laitoksen automatisoidusta sääkopista. Lämpötila myös luetaan ja kirjataan kolme kertaa päivässä. Datasta lasketaan päivän keskilämpötila.

Varrio: Degree Days in the period 1975-2011

-----

Linnusta ilmoitettiin Pirkka Aallolle, joka kävi jo samana iltana sen. Lintu sai syötäväksi pientä muikkua, jota hotkikin aikamoisen määrän. Pirkka vei linnun lauantaiaamuna Rovaniemelle, jossa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi sulapaikkoja, jotta lintu selviäisi. Lintu sai jatkokyydin Ouluun, missä avovettä riittää. Onpa siellä Hailuodon luona havaittu jopa pikkukajava viime aikoina.

-----

Pikkukajava elää Jäämeren rannikolla lintuvuorilla ja harhautuu joskus talvisaikaan Suomeenkin asti. Mikään tavallinen tuttavuus se ei Suomessa ole. Lintu on hyvin kalalokin näköinen, mutta eroaa siitä selvimmin mustista jaloista.

-----

Vanha Ainijärven rv. Reijo Kalliskota soitteli meille Värriöjokivarresta. Siellä on hänellä käynyt ruokinnalla koiras harmaapäätikka (Picus canus). Ensimmäinen havainto linnusta oli, kun se joskus lokakuun lopussa törmäsi ikkunaan ja meni pökkyrään. Lintu kuitenkin selvisi ja on siitä lähtien käynyt lähes päivittäin Kalliskodan ruokinnalla, on se käynyt naapureidenkin lintulaudoilla. Tali-siemenpötköt maistuvat tikalle, millä se tuntuu talven eläneen. On se kuulemma puitakin hakannut, jopa käynyt talon kimppuun viime päivinä.

-----

Kalliskodan pihapiirissä on asustellut myös varpuspöllö. Sitä ei kuitenkaan ole nyt näkynyt pariin viikkoon. TH

-----

P.S. Pirkka Aallolla on muuten lintublogi, johon pääsee tutustumaan osoitteessa http://pirkka-aalto.blogspot.com

Suokukkopari ruokailee Abiyata-järven eteläpäässä.

Suokukko (Philomachus pugnax) on Lapin kahlaajista laji, jonka tapaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa useimmissa paikoissa. Toki vettä tai vesijättömaata aina tarvitaan.

Lapissa ja Värriössä soidinaikaan niin koristeellinen suokukko (uros) on talvisaikaan perin vaatimattoman näköinen. Verkkomainen selkäkuvio erottaa sen yleensä heti muista talvikahlaajista.

Uroksen uhoamisesta ei ole jäljellä mitään. Itse asiassa urosta ja naarasta ei erota talvella toisistaan. Molemmat vain tuntuvat etsivän päiväsaikaan rantavedestä taukoamatta ruokaa. Jokohan niillä polttelee lähteä muuttomatkalle Lapin suuntaan?

Kuvan suokukot ruokailivat Itä-Afrikan hautavajoamassa sijaitsevassa Abiyata - järvessä, noin 250 kilometriä Addis Abebasta etelään.

Flamingoja ja suokukkoja Abiyata-järven eteläpäässä.

Seuralaisina suokukoilla oli flamingoja (Phoenicopterus roseus). Abiyata järvi on suola(natrium-)pitoinen. Järven rantaviiva on siksi kiteytyneen suolan vuoksi vaalea. Flamingot eivät haikaile muutosta pohjoiseen. Ne vain kiertelevät suolajärveltä toiselle, ja kauhovat pintavedestä ruokaansa.

Kuvat on otettu joulupäivänä 2011. Hautavajoaman lämpötila oli järven rannassa noin 30 astetta.

Ruff (Philomachus pugnax) is the migratory water bird from Finnish Lapland which can be seen in almost every Sub-Saharan African country. During its migratory period the dress is quite modest if you compare it to the luxorious outlook of Ruff (male) in breeding season.

These ruffs were photographed on Christmas Day 2011 in Abiyata lake, in the East African Rift Valley, about 250 km south of Addis Ababa. The accompanying flamingo is the Greater flamingo (Phoenicopterus roseus).

Natrium-pitoisen suolan värjäämää Abiyata-järven rantaa.

Abiyata is alkalic (natron) lake. The salts give the whitish color to the beach line. The mid-day temperature at the lake was about 30 degrees Celsius.

Kogan patojärvi tammikuussa  - Koga dam in January

Lapinkirvinen (Anthus cervinus) on yksi harvinaisuuksia, joka jäi minulta Värriössä näkemättä, enkä ole sitä muuallakaan Suomessa pongannut. Etiopian ylängöllä, lintukodossa, lapinkirvisen löytää lähes takuuvarmasti - kun tietää paikan, ja aika on muuttajan eli Lapin keskitalvi.

Kogan patojärvi (tehty peltojen kastelua varten), Luoteis-Etiopiassa, 50 km Tana-järvestä etelään, on sellainen paikka. Koga on täynnä vettä joulu-tammikuussa. Sorasta tehty pato kuitenkin vuotaa hieman, vuotovesi on padon alla ojitettu ja se lasketaan vesijättömaalle padon alapuolelle. Vesijättömaa on erinomainen lintupaikka, koska se pysyy sopivan kosteana kuivimpaankin aikaan.

Kogan padon alapuolella on vesijättömaa - Swampy area below Koga dam

Tänne asti piti siis tulla Värriöstä, jotta pääsi lapinkirvisen kuvaamaan. Kuva on otettu 31.1.2010. - Mutta edelleen on aprikoitava, miksi lapinkirvinen lähtee huhtikuussa tästä lintukodosta kohti Lappia ja Värriötä. Miksi se taivaltaa vaivalloisen muuttomatkan, palatakseen kiireen vilkkaa taas syksyllä tänne?

Red-throated pipit (Anthus cervinus) is one of the rare pipits in Finnish Lapland. It is a migratory bird which can be quite easily seen in winter time in Ethiopian highlands. For instance in Koga dam, 50 south of Bahir Dar and Lake Tana, the environment is suitable for red-throated pipit, and for a number of other migratory birds. The dam itself is leaking a little water, and the leakage water makes an ideal swampy birding site below the dam.

Lapinkirvinen - Anthus cervinus  - Red-throated pipit

A good question is why Red-throated pipit, with so many other migratory birds, leaves Ethiopian highlands around April to fly over thousands of kilometers to Finnish Lapland and other arctic areas. After 4 months in the Arctic they return. Why not to stay permanently at Koga dam?