Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Taas tuli aurinkoinen pakkaspäivä. Lämpötila oli - 20-30 asteen välillä. Tyyntä, taivanrannoilla hieman pilveä.
-----
Haaskakummussa lensi ohi yllätys. Tunturihaukka lensi melko korkealla suoraviivaisesti kohti etelää tunturijonon suuntaisesti klo 10.20. Niin kauan kuin näin, se lensi suoraan eteenpäin. Olisi vaikeata löytää sitä, koska se lensi määrätietoisesti ja kuinka lie kauas.

Reilun puolen kilometrin päässä lounaan suunnassa tunturin alla oli urosmetsoparvi hakomassa matalassa koivikko-männikössä. Niitä osoittautui olevan 12 yksilöä, mikä taitaa olla ennätysmäärä minulle, tosin olen yhden 12 yks. parven nähnyt aikaisemminkin. Tunturihaukan täytyi nähdä metsot, koska se lensi melko läheltä, mutta se ei yrittänytkään hyökätä niiden kimppuun.
-----
Aikani selvittelin metsojen lukumäärää ja kuvasin ne kaikki kaiken varalta. Lähinnä halusin nähdä, oliko niissä vanhoja lähetinlintuja. Lähettimiä ei kuitenkaan näkynyt.

-----

Jatkoin sitten partiointia suuntaan, johon haukka lensi. Tarkoitus oli myös selvittää, onko alueella ollut petoja ja ovatko ne tappaneet poroja. Värriö V:n itäpuolelle tunturikoivikon (riekkojen) tuntumassa päästyäni päätin tutkia itäpuolen ison avosuon, josko haukka olisi mennyt sinne riekkojen toivossa. Tarkoitus oli sen jälkeen halkaista alue itään Tuntsajoelle, minkä jokivarren riekkomaita pitkin palata pohjoiseen aseman suuntaan.

Avosuon laidalla katseeni osui sitten muutaman sadan metrin päässä tykkykuusen latvassa olevaan tummaan, hoikkaan täplään (k). Niinköhän se haukka tuolla nyt on, ajattelin ottaessani kiikaria esiin. Täplä ei ollut hiiripöllö, joka yleensä tällaisissa tapauksissa osoittautuu paikalla olevaksi, pöllöhän on paksupäinen eikä noin hoikka. Ja kiikari vahvisti asian, haukka se on ja todennäköisimmin tunturihaukka.

-----

Lähestyin haukkaa napsien siita kuvia (k) ja pääsin alle sataan metriin, kunnes haukka sai tarpeekseen kelkan pörinästä. Kiertelin sitten sen pakosuunnassa, mutta en sitä enää nähnyt, meni varmasti taas kauas. Sen sijaan löysin hiiripöllön istumassa kuusen latvassa 200-300 m päässä haukan istumapuusta (k). Nytkään ei tunturihaukka ollut yrittänyt iskeä saaliiseen, vaikka sen on täytynyt pöllö nähdä.

Loppumatkasta en mitään mainittavampaa nähnyt. Haukka oli siis kuvista varmistettuna tunturihaukka, aikuinen tai esiaikuinen yksilö. Sukupuolta en voi määrittää. Tapaamispaikkojen välimatka oli 5 km pohjoisesta etelään ja aikaa mulla meni muutama tunti. TH

-----

P.S. Sanoisin, että tunturihaukka on esiaikuinen, aikuinen on hieman vaaleampi ja siinä on vähemmän kontrastia.