Tuesday, February 22, 2011
Värriön kylän sivut
Värriötunturin kupeesta on hyvä mainostaa Värriötä, nimittäin Savukosken Värriön kylä on julkaissut uudet sivut internetissä. Ne löytyvät osoitteesta:
http://varrio.savukoski.fi/
http://varrio.savukoski.fi/
Sunday, February 20, 2011
Kirjosiiven pesä / A nest of White-barried Crossbill
Tänään oli hieman pilviä, mutta suurimmaksi osaksi aurinko paisteli. Pakkanen viihtyi -18 paikkeilla ja tuuleskeli.
Ainijärvenaavan itäpuolella lähellä Yli-Nuortin niemeä havaitsin kirjosiiven laulavan aamupäivällä. Aloin seurailla sitä. Jonkin ajan päästä sen mukana oli naaras ruokailemassa. Sitten huomasin naaraan menevän erääseen kuuseen ja tulevan pois. Seurasin edelleen naarasta, joka vähän ajan päästä hermoili kuusen luona oksa nokassa. Sitten se meni taas kuuseen samaan kohtaan. Hei, sehän rakentaa pesää! Lopultakin löytyi. Olin jo monena päivänä etsinytkin.
Jatkoin seuraamista, ja naaras kävi kuusessa monta kertaa vieden sinne oksia ja naavaa tai jäkälää. Pesäpaikka oli 10 m korkeassa kuusessa 6m korkeudella ja kuusi oli hyvin luminen. Niin vain osasi sinne rakentaa pesää. Eikö olisi voinut vielä vähän odottaa, että lumet putoaa?
Koiras seuraili naarasta istuskellen väliin puiden latvassa, väliin lentäen laululentoa latvojen välillä. Se ei osallistunut rakentamiseen. Mutta se ruokki naarasta ja kahdesti näin parittelunkin. Väliin pari piti ruokataukoja ja sitten taas töihin. Pesän luona kävi myös pikkukäpylintuja istuskelemassa puissa. Iltapäivän puolella rakennustahti heikkeni.
-----
Pesäkuusi on alakuvan vasemmassa laidassa koivun vierellä oleva kuusi. Viereisessä kuvassa naaras näkyy pesäpaikalla puun kätkössä keskellä kuvaa. Yläkuvissa huurremetsää Nuorttitunturin alta ja Kynsivaaraa kynsineen. TH
-----
P.S. Nyt pidän parin viikon tauon. Vietän lomaa.
Labels: kirjosiipikäpylintu, pikkukäpylintu
Saturday, February 19, 2011
Päivän linnut / Birds of today
Pilvisen aamun jälkeen kirkastui, kuten usein helmikuulla. Lämpötila vajaa -20 astetta. Tunturissa tuuli kylmästi, mutta alamaissa aika tyyntä. Silti sielläkin sama lämpötila kuin tunturissa. Iltaa kohti pakkanen hieman kiri.
Käpylinnut jatkavat entiseen malliin. Ehkä vain harvat ovat aloittaneet pesinnän, koska pesiä ei tule vastaan. Kuitenkin näkee yksinäisiä kirjosiipikoiraita, joilla ilmeisesti naaras on hautomassa. Kuvissa kirjosiipinaaras (kelt.), nuori kirjosiipikoiras ja vanha pikkukäppärikoiras. Maisemassa Kynsikuru.
Kotovaarassa kaksi riekkoa iltapäivällä. TH
Labels: kirjosiipikäpylintu, pikkukäpylintu, riekko
Friday, February 18, 2011
Huurteessa / In frost
Sää lauhtui hieman. Asemalla lämpötila nousi jo -19:aan. Pientä tuulta oli, mutta päivällä oli kirkasta. Iltaa kohti tuli hieman pilviä. Viime yönä oli Yli-Nuortilla ollut ennätyspakkanen, -42.5 astetta (1 m korkeudella maasta).
Huurretta ja tykkyä on kertynyt viime aikoina puihin. Lakialueilla, varsinkin Saun liepeillä puut ovat hyvin kuorrutettuja. Lumi on lisäksi selvästi tiivistynyt, joten liikkuminen on helpottunut.
Havaintoja tuli tänään mukavasti. Vedenjakajan seudussa oli kovasti riekonjälkiä. Näinkin niitä 3 + 2 yksilöä aamupäivällä. Metsoja siellä oli kaksi, mutta ne olivat kiepeissä, tosin nousivat lentoon.
Väliojan takana metsoparvi istuskeli puissa. Ensin näin niitä kuusten latvoissa, mutta sitten ne siirtyivät mäntyihin hakomaan. Linnut olivat aika nuoria ja niitä oli 4-5. Ne olivat olleet jo useamman päivän alueella jäljistä päätellen.
Sauojan varren kieppimetso ei ollut enää paikalla. Siitä ei näkynyt enää tuoreita jälkiä. Riekkoja lähistöllä oli kaksi.
Saumuristassa lähellä Papulammen polannetta istuskeli hiiripöllö männyn latvassa (k). Kauaa se ei siinä viihtynyt, vaan siirtyi kauemmas.
Näädänjälkiä näkyi Hirvasjokilaaksossa monessa kohden. Pulkan lounaispuolella näätä oli ylittanyt pienen avosuon matkallaan (k).
Polanteen varrella Kuutsjärven eteläpuolella karkasi metso hangelta iltapäivän puolella. TH
-----
P.S. Tarmo näki kotimatkalla 3 hirveä Nousun seudulla ja ilmeisen viirupöllön lennossa Mukkalassa.
Labels: hiiripöllö, hirvi, metso, näätä, riekko, viirupöllö
Thursday, February 17, 2011
Naali olikin tarhakettu / The Arctic Fox was a farm animal
Saimme tänään tiedon, että norjalaiset ovat tutkineet viimetalvisen naalimme DNA:n ja todenneet, että se on tarhaketun DNA. Sitä puoltaa sekin, että eläimen jälki oli vähän isompi kuin naalilla.
-----
Vaikeapa tuota on uskoa, mutta ei kai muuta voi. Ainakin tarhaketun on täytynyt kovasti villiintyä, kun se tänne kauas erämaihin vaeltaa. Myös sen käyttäytyminen haaskalla viittasi arkaan eläimeen. Mutta eipä tuota tiedä, kun ei päässyt edes näkemään. TH
Heleät päivät jatkuvat / Beautiful days go on
Nyt on kovaa tai melko kovaa pakkasta ollut jo kaksi viikkoa. Ainakin muutamaksi päiväksi eteenkin päin on luvattu samaa. Kanalintuja ei paljoa näe, ovat suurimman osan päivää kiepissä, kuten koppelot Kotovaarassa. Myöskään eläinten jälkiä ei ole paljoa. Ketunjälkiä on ollut jonkin verran. Työmatkalla aamulla en nähnyt ainoatakaan kanalintua.
Yli-Nuortin alinarvomittari oli jäänyt lukemaan -41 astetta. Päivällä mittari näytti -32-34.2 lukemia (asemalla -23-25). Aamun pilveilyn jälkeen aurinko paistoi, kunnes tuli täysikuun vuoro valaista. Tuulenvirettä ei
tuntunut.
Ainikuusikon kirjosiiven olettamallani pesäpaikalla ei ollut toimintaa. Lähistöllä kyllä kirjosiipipari taas paritteli, mutta pesäpaikka taitaa olla kuitenkin kauempana. Lintuja kyllä alueella riitti, mutta saattaa olla, että osa ei ole vielä aloittanut pesintää.
Pikkukäpylinnun pesällä sen sijaan oltiin kotona. Naaras hautoi pesässä, piti välillä hiljaista sirkutusta ja koiraan käytyä ruokkimassa sitä, kävi naaras pois pesästä varttitunnin iltapäivällä. Kuvassa (alh.) pesä on lumella olevan kävyn takana ja pienen lumikinoksen takana näkymättömissä. Lintukuv
issa on kirjosiipiä. TH
Yli-Nuortin alinarvomittari oli jäänyt lukemaan -41 astetta. Päivällä mittari näytti -32-34.2 lukemia (asemalla -23-25). Aamun pilveilyn jälkeen aurinko paistoi, kunnes tuli täysikuun vuoro valaista. Tuulenvirettä ei
tuntunut.
Ainikuusikon kirjosiiven olettamallani pesäpaikalla ei ollut toimintaa. Lähistöllä kyllä kirjosiipipari taas paritteli, mutta pesäpaikka taitaa olla kuitenkin kauempana. Lintuja kyllä alueella riitti, mutta saattaa olla, että osa ei ole vielä aloittanut pesintää.
Pikkukäpylinnun pesällä sen sijaan oltiin kotona. Naaras hautoi pesässä, piti välillä hiljaista sirkutusta ja koiraan käytyä ruokkimassa sitä, kävi naaras pois pesästä varttitunnin iltapäivällä. Kuvassa (alh.) pesä on lumella olevan kävyn takana ja pienen lumikinoksen takana näkymättömissä. Lintukuv
issa on kirjosiipiä. TH
Labels: kirjosiipikäpylintu, pikkukäpylintu
Thursday, February 10, 2011
Soidinta pakkasella / Mating in frosty weather
Tunturin rinnemetsissä on n. 80 cm lunta, näin osoitti lyhyt lumilinja. Värriöojan latvalla lumilinjan kohdalla oli purossa koskikara. Milloinkaan en ole nähnyt sitä näin ylhäällä vähävetisessä paikassa.
Näissä lämpötiloissa on yllättävää, että käpylinnut laulavat ja soidintavat niin innokkaasti. Ainikuusikon länsipäässä, missä on samanlaiset lämpötilat kuin Yli-Nuortilla (virtaahan Yli-Nuortti aivan vieressä), oli semmoinen meteli päivän auringonpaisteessa, että ei voi puhua hiljaisesta erämaasta. Kymmenet pikkukäpylinnut ja monet kirjosiivet lauloivat ja lurittivat. Niiden matkassa oli tiaisia, kuten on sääntönä. Oli vielä käpytikkakin. Ja kaiken syynä oli kuusen runsas käpysato. Ilman sitä olisi ollut aivan toisenlaista.
Kirjosiivet ruokailivat lähikuusissa tai kauempanakin jossain. Koiras ja muutkin koiraat harrastivat laululentoa jäykin siivin, vähän lepattaen. Jos toinen koiras tuli lähipuun latvaan, koiras ajoi sen pois. Ruokailemaan vieraskin saattoi tulla, mutta puun latvat olivat kiellettyjä. Myös pikkukäpylinnut saattoivat ruokailla yhdessä kirjosiipien kanssa, mutta isompana ne saattoivat ajaa pienemmät sukulaiset pois ruokapaikalta (k alh. oik.). Erikoinen piirre käpylinnuilla on, että naaraatkin laulavat, 
ei tosin niin innokkaasti kuin koiraat.
Illalla kahdeksan jälkeen näin ketun pihalla. Se pakeni hieman ja jäi katsomaan. Huudahdin sille tervehdyksen, mutta se luikki pakoon pimeyteen. Se oli käynyt jo syömässä ja raahaamassa lihakönttiä. TH
Asemalla oli pakkasta aamulla 16.5 astetta. Puoli kahdeltatoista Yli-Nuortin tarkka mittari näytti -31. Yöllä oli alinarvo käynyt -39:ssä.
Näissä lämpötiloissa on yllättävää, että käpylinnut laulavat ja soidintavat niin innokkaasti. Ainikuusikon länsipäässä, missä on samanlaiset lämpötilat kuin Yli-Nuortilla (virtaahan Yli-Nuortti aivan vieressä), oli semmoinen meteli päivän auringonpaisteessa, että ei voi puhua hiljaisesta erämaasta. Kymmenet pikkukäpylinnut ja monet kirjosiivet lauloivat ja lurittivat. Niiden matkassa oli tiaisia, kuten on sääntönä. Oli vielä käpytikkakin. Ja kaiken syynä oli kuusen runsas käpysato. Ilman sitä olisi ollut aivan toisenlaista.
Liekö sama kirjosiipipariskunta kuin eilen (jonka naaras kantoi oksaa) vaiko eri, mutta melko pian tultuani paikalle tutkimaan tilannetta, huomasin naaraan käyvän erään kuusen latvassa, n. 13 m korkeudella. Lintu meni nimenomaan kuusen oksiston sisään ja viipyi siellä jonkin aikaa. Koiras lauleli yleensä viereisessä kuusessa. Naaras kävi puussa useita kertoja, mutta pesänrakennusta en havainnut.
Sitten huomasin lintujen parittelevan. Myöhemmin koiras ruokki naarasta. Väliin oli hiljaista.
Sitten huomasin lintujen parittelevan. Myöhemmin koiras ruokki naarasta. Väliin oli hiljaista.
Jonkin ajan päästä linnut tulivat taas. Koiras ruokki naarasta. Naaras kävi taas pesäpaikalla. Sen jälkeen se istahti viereen oksalle ja kohta koiras laskeutui sen päälle. Parittelu oli hyvin lyhyt, mutta onnistunut. Tietokoneelta huomasin vasta illalla, että naaraalla oli jotain suussa, näytti naavalta (k vas).
Pesäpaikka oikeanpuolimmaisessa kuusessa.
Pesäpaikka oikeanpuolimmaisessa kuusessa.
Kirjosiivet ruokailivat lähikuusissa tai kauempanakin jossain. Koiras ja muutkin koiraat harrastivat laululentoa jäykin siivin, vähän lepattaen. Jos toinen koiras tuli lähipuun latvaan, koiras ajoi sen pois. Ruokailemaan vieraskin saattoi tulla, mutta puun latvat olivat kiellettyjä. Myös pikkukäpylinnut saattoivat ruokailla yhdessä kirjosiipien kanssa, mutta isompana ne saattoivat ajaa pienemmät sukulaiset pois ruokapaikalta (k alh. oik.). Erikoinen piirre käpylinnuilla on, että naaraatkin laulavat, 
ei tosin niin innokkaasti kuin koiraat.
Oliko kirjosiivellä pesä jo valmis tai viittä vaille, koska se ei rakentanut pesää? Olihan sillä tosin kuvassa jotain rakennusaineelta näyttävää. Kuitenkin parittelusta munintaan ei voi mennä pitkää aikaa, muistelisin, että vain muutama päivä. Joten siis helmikuun aikana tämän naaraan täytyy alkaa hautoa, jos ei mitään ongelmia tule.
Illalla kahdeksan jälkeen näin ketun pihalla. Se pakeni hieman ja jäi katsomaan. Huudahdin sille tervehdyksen, mutta se luikki pakoon pimeyteen. Se oli käynyt jo syömässä ja raahaamassa lihakönttiä. TH
Labels: kirjosiipikäpylintu, koskikara, pikkukäpylintu
Wednesday, February 09, 2011
Vuoden ensimmäinen pesälöytö / The first nest of the year
Eilen satoi lunta koko päivän. Nyt lumen syvyys on 67 cm. Kaksi päivää sitten oli 57 cm. Nämä ovat asemalta, yleensä on yli 70 cm. Kävin nimittäin pitkän lumilinjan tänään.
Kettu kävi aamulla syömässä lihanjätteitä. Se tuli 6. jälkeen ja lähti 7.40. Se oli tullut polannetta Ainijärven suunnasta, ja sinne päin lähti lopulta takaisin laukkomaan.
Riistakamera sai siitä n. 15 kuvaa. Kettu on hyvin sammannäköinen kuin meidän pihakettu oli. Pienet erot värityksessä voi kuitenkin todeta. Käyttäytymiseltään tämä on virkeämpi, liekö nuori. Myös huomattavasti varovaisempi se on. Luulen siis, että tämä on eri, mutta satavarma en vielä ole.
Muuten, luulen, että tämä kettu on sittenkin tehnyt kaikki jäljet, mitä aseman pihalle on ilmaantunut viime aikoina. Toisissa paikoin jäljet näyttävät eri kokoisilta, mutta sama eläin ne on tehnyt. Näköjään tulee virhemäärityksiäkin. Ilveskin on kyllä ollut, mutta ei se tänne pihalle ole ilmeisestikään tullut.
Käpylintupari oli tänäänkin samalla paikalla Värriöojalla, missä niillä oli pesänrakennussuunnitelmia pari viikkoa sitten. Myös Pommituskukkulain kohdalla näytti olevan samanlaista meininkiä.
Eikä sitten mikään ihme ollutkaan, että Nuortinahossa tapasin pesää rakentavan pikkukäpylintunaaraan. Se vei kuivia kuusenoksia ja naavatukkoja kuuseen 8 m korkeuteen kahden aikoihin iltapäivällä (2 k). Lintu kävi viemässä rakennustarvikkeita pesäpaikalle puolenkymmentä kertaa, joten sillä oli tosi meininki. Itse pesää en voinut erottaa maasta käsin. Koiras lauleli lähistöllä puiden latvoissa, eikä osallistunut pesäntekoon.
Mielenkiintoista, että jo näin aikaisin aloittavat pesänrakennuksen. Pesäpuussa oli vielä runsaasti lunta, enkä minä olisi uskonut, että sinne voi jo nyt rakentaa pesää. Pakkastakin oli ainakin 25 astetta. Yli-Nuortin mittarissa oli -32.5 astetta puoli neljän aikaan.
Ainikuusikon puolella kirjosiipinaaras kantoi kuusenoksaa. Jostain syystä se kuitenkin pudotti sen istuessaan kuusenlatvassa. Sitten se lähti hakemaan toista, mutta jostain syystä homma jäi kesken ja ne lähtivät koiraan kanssa lentoon kauemmas.
Päivän havainnoista pitää vielä mainita aseman pihapiirissä aamulla vihellellyt pyy, ja toinen samanlainen lähti kiepistä linjan varrella.
Aurinko lämmittää jo, vaikka pakkanen on pysytellyt parissakymmenissä. Kuusenkävyistä näki, että auringonpuoli oli kastunut ja jäätynyt sitten.
-----
Niin vielä. Illalla 7. jälkeen pimeässä taas joku pömäytti eteisen ikkunaan pudoten ikkunalaudalle. Mitään muuta kuin jäljet ei löytynyt. TH
Kettu kävi aamulla syömässä lihanjätteitä. Se tuli 6. jälkeen ja lähti 7.40. Se oli tullut polannetta Ainijärven suunnasta, ja sinne päin lähti lopulta takaisin laukkomaan.
Riistakamera sai siitä n. 15 kuvaa. Kettu on hyvin sammannäköinen kuin meidän pihakettu oli. Pienet erot värityksessä voi kuitenkin todeta. Käyttäytymiseltään tämä on virkeämpi, liekö nuori. Myös huomattavasti varovaisempi se on. Luulen siis, että tämä on eri, mutta satavarma en vielä ole.
Muuten, luulen, että tämä kettu on sittenkin tehnyt kaikki jäljet, mitä aseman pihalle on ilmaantunut viime aikoina. Toisissa paikoin jäljet näyttävät eri kokoisilta, mutta sama eläin ne on tehnyt. Näköjään tulee virhemäärityksiäkin. Ilveskin on kyllä ollut, mutta ei se tänne pihalle ole ilmeisestikään tullut.
Käpylintupari oli tänäänkin samalla paikalla Värriöojalla, missä niillä oli pesänrakennussuunnitelmia pari viikkoa sitten. Myös Pommituskukkulain kohdalla näytti olevan samanlaista meininkiä.
Eikä sitten mikään ihme ollutkaan, että Nuortinahossa tapasin pesää rakentavan pikkukäpylintunaaraan. Se vei kuivia kuusenoksia ja naavatukkoja kuuseen 8 m korkeuteen kahden aikoihin iltapäivällä (2 k). Lintu kävi viemässä rakennustarvikkeita pesäpaikalle puolenkymmentä kertaa, joten sillä oli tosi meininki. Itse pesää en voinut erottaa maasta käsin. Koiras lauleli lähistöllä puiden latvoissa, eikä osallistunut pesäntekoon.
Mielenkiintoista, että jo näin aikaisin aloittavat pesänrakennuksen. Pesäpuussa oli vielä runsaasti lunta, enkä minä olisi uskonut, että sinne voi jo nyt rakentaa pesää. Pakkastakin oli ainakin 25 astetta. Yli-Nuortin mittarissa oli -32.5 astetta puoli neljän aikaan.
Ainikuusikon puolella kirjosiipinaaras kantoi kuusenoksaa. Jostain syystä se kuitenkin pudotti sen istuessaan kuusenlatvassa. Sitten se lähti hakemaan toista, mutta jostain syystä homma jäi kesken ja ne lähtivät koiraan kanssa lentoon kauemmas.
Päivän havainnoista pitää vielä mainita aseman pihapiirissä aamulla vihellellyt pyy, ja toinen samanlainen lähti kiepistä linjan varrella.
Aurinko lämmittää jo, vaikka pakkanen on pysytellyt parissakymmenissä. Kuusenkävyistä näki, että auringonpuoli oli kastunut ja jäätynyt sitten.
-----
Niin vielä. Illalla 7. jälkeen pimeässä taas joku pömäytti eteisen ikkunaan pudoten ikkunalaudalle. Mitään muuta kuin jäljet ei löytynyt. TH
Labels: kettu, kirjosiipikäpylintu, pikkukäpylintu, pyy
Monday, February 07, 2011
Kotovaarassa ja lähialueilla / On the hill Kotovaara and around
Viime yönä neljän maissa heräsin ja huomasin, että automaattiset ulkovalot olivat syttyneet. Kävin katsomassa keittiön ikkunasta, mitä siellä pihalla on. Kettu oli repimässä lihakönttiä, jonka laitoin odottelemaan ruokailijoita. Kokeilin avata oven, että onko se meidän pihakettu, mutta kettu oli heti häipynyt. Ei siis ollut. Kettu oli normaalikokoinen ja aamulla näin jäljistä, että tämä oli pienempi kuin aikaisempi kävijä.
Isompijälkinen kulkija oli käynyt Smearin aidan sisässäkin ja kierrellyt Kotovaarassa kolme yötä sitten. Myös ahma oli tullut Kotovaaraan etelän suunnalta ja jatkanut itää kohti viime yön aikana.
Hömötintti tömäytti keittiön ikkunaan aamupäivällä. Onneksi näin vilauksen ja kuulin tömäyksen, ja riensin katsomaan tilannetta. Lintu rellotti hangella liikkumattomana, mutta elossa. Tämä oli se, jolla on alanokka pitempi ylänokkaa. Vein linnun pois kuukkelien ulottuvilta rakennuksen toiseen päähän ulkoeteiseen toipumaan. Sieltä se oli sitten jossain vaiheessa lähtenyt lentoon.
Raippavaaran lounaispuolella lähti metso kiepistä ja kaakkoispuolella kaksi hirveä oli noussut Kuntasjokikurusta vaaran rinteeseen. Siellä ne katselivat vähän aikaa minua ja lähtivät sitten nousemaan ylemmäs vaaraan.
Kotovaarassa koppelo karkasi kiepistä mäntyyn. Jonkin aikaa se katseli, mutta heittäytyi sitten siivilleen.
Tänään oli pilvinen päivä ja pakkasta vähän yli 20 astetta. TH
Isompijälkinen kulkija oli käynyt Smearin aidan sisässäkin ja kierrellyt Kotovaarassa kolme yötä sitten. Myös ahma oli tullut Kotovaaraan etelän suunnalta ja jatkanut itää kohti viime yön aikana.
Hömötintti tömäytti keittiön ikkunaan aamupäivällä. Onneksi näin vilauksen ja kuulin tömäyksen, ja riensin katsomaan tilannetta. Lintu rellotti hangella liikkumattomana, mutta elossa. Tämä oli se, jolla on alanokka pitempi ylänokkaa. Vein linnun pois kuukkelien ulottuvilta rakennuksen toiseen päähän ulkoeteiseen toipumaan. Sieltä se oli sitten jossain vaiheessa lähtenyt lentoon.
Raippavaaran lounaispuolella lähti metso kiepistä ja kaakkoispuolella kaksi hirveä oli noussut Kuntasjokikurusta vaaran rinteeseen. Siellä ne katselivat vähän aikaa minua ja lähtivät sitten nousemaan ylemmäs vaaraan.
Kotovaarassa koppelo karkasi kiepistä mäntyyn. Jonkin aikaa se katseli, mutta heittäytyi sitten siivilleen.
Tänään oli pilvinen päivä ja pakkasta vähän yli 20 astetta. TH
Labels: ahma, hirvi, hömötiainen, kettu, koppelo, metso
Sunday, February 06, 2011
Kylmää / Cold day
Erittäin kylmä päivä tänään. Aamuvarhaisella oli pakkasta asemalla lähes 25 astetta ja tuuli idästä 3 boforin voimalla. Päivä oli taas komea, ja päivän mittaan tuuli heikkeni. Samalla pakkanen kiri iltaan mennessä 26 asteeseen. Papulammen kämpän mittari näytti -32.5. Kuvissa auringonnousua Värriö III- ja II-huipuilta.
Katselin tarkemmin asemalla tuiskun peittämiä jälkiä, ja ne alkoivatkin näyttää ilveksen jäljiltä. Joko iso kettu tai pieni ilves oli käynyt viemässä lintujen sapuskat toissa yönä. Se oli pyörinyt aseman ympärillä ja kulkenut muutaman metrin päästä ohi nukkuessani. Keittiön ikkunasta se oli kurkistanut sisään, asettaen etukäpälät ikkunalaudalle. Jälki näytti enemmän ilveksen jäljeltä.
Sauojan metso oli taas kiepissä muutama metri edellisestä paikasta. Tummaa, ilmeisesti pyrstöä näkyi menoreiästä pysähtyessäni n. kolmen metrin päähän siitä. Onpa se mieltynyt tuohon paikkaan! Jätin linnun jatkamaan lepoaan.
Papulammen maastossa yksinäinen hirvi katseli ohikulkijaa harjun päältä. Parin sadan metrin päässä kaksi hirveä pakeni kelkan edestä polanteelta.
Tänä kylmänä päivänä kaikki kanalinnut tuntuivat olevan kiepissä, koska niitä ei juuri näkynyt. Yhden riekon näin, sekin nousi kiepistä. Yleensä riekko on avokiepissä, mutta nyt se oli syvällä lumessa tarkenemassa.
Rajalla näin em. ilveksen jäljen. Se oli mennyt Venäjän puolelle. TH
Labels: hirvi, ilves, metso, riekko
Saturday, February 05, 2011
Komeita päiviä / Beautiful days
70-luvun alkuvuosina ollessani Sallassa koulussa, muistan vuokraemäntäni Bertta Virkkulan todenneen: "Kylläpä on ollut komeita päiviä." Silloin oltiin helmikuussa.Näin on nytkin. Eilen ja varsinkin tänään paistoi aurinko kirkkaasti. Aamupäivällä oli vähän pilveä etelätaivaalla, mutta iltapäivällä (k alh. rajan Pirunkurulta) oli aivan kirkasta. Pakkanen pysytteli 20 asteen paikkeilla ja idästä Vuojemitunturien (k ylh.) suunnalta tuleva viima vaati vaatetta päälle. Tämä kylmyys on myös ominaista näille helmikuun komeille päiville, niin silloin kuin nytkin.
Mielestäni tammikuun lopun ja helmikuun alkupuolen kirkkaat päivät ovat vuoden parasta luontokuvausaikaa. Edellyttää tietysti, että on kirkkaita päiviä ja useimmiten niitä ainakin joku löytyy. Valo tulee alhaalta ja on värikästä, puissa on huurretta, sumua ja utua esiintyy, metsot ovat vielä parvissa ja ruokailevat päiväsaikaan. Myöhemmin tilanne pikkuhiljaa muuttuu, vaikka kyllä kevättalvellakin on omat etunsa.
Aamun ensimmäinen luontohavainto oli ketun jäljet aseman pihalla. Se oli vienyt kuukkeleille ja tinteille tarkoittamani lihanroippeet. Niinköhän meidän kettu on palannut?
-----
Riistakameroilla ei ollut tuoreita jälkiä, mutta ilves on liikkunut viime päivinä aseman pohjoispuolella (jälkiä).
Kolmen hirven porukka oli vielä tänäänkin lähellä eilistä tapaamispaikkaa. Nyt näin hyvin sen "korvamerkityn" hirven (k alh.). Sillä oli mukana naaras (k makuulla) ja ylivuotinen uros, jolla on vielä tappisarvet päässä. Merkkihirvi oli selvasti porukan johtaja, ja toiset seurasivat sen perässä. Hirvi näyttää vanhalta urokselta, vaikka onkin erikoista, että sitä seuraa muita hirviä.
Myös metsot olivat edelleen samalla paikalla. Ne olivat vain kiepeissä mennessäni paikalle, mutta pölähtelivät puihin, kolme näin. Vähän aikaa havuja syötyään ja vaihdeltuaan puita mieluisempiin, ne laskeutuivat maahan ja menivät taas kieppiin. Myös pari riekkoa oli alueella.
Myös metsot olivat edelleen samalla paikalla. Ne olivat vain kiepeissä mennessäni paikalle, mutta pölähtelivät puihin, kolme näin. Vähän aikaa havuja syötyään ja vaihdeltuaan puita mieluisempiin, ne laskeutuivat maahan ja menivät taas kieppiin. Myös pari riekkoa oli alueella.
-----
Niin, muuten. Kävin tarkastamassa eilisen koppelon kiepin. Lintu oli lähtenyt, ja se oli ollut puolen metrin päässä polanteesta. TH
Labels: hirvi, ilves, kettu, metso, riekko
