Friday, August 28, 2009
Yhteismetsissä / In different forests
Torstaina ja perjantaina P-Suomen kurssilaiset tutustuivat Liesijoen, Värriön ja Sallan yhteismetsien toimintaan, mm. aivan rajan pinnassa. Lisäksi Metsähallituksen edustaja esitteli heidän metsätaloustoimintaansa ja Suoltijoen vanhaa savottarakennusta. Yövyttiin Kenttälammin kämpällä.
Luontohavainnoista matkan varrelta mainittakoon piekana (Buteo lagopus) (k) Kaakkurivaarassa to 27.8. ja vanha merikotka (Haliaetus albicilla) (k) Sätsivaaran itäpuolella 28.8. Samana päivänä Koivuselässä tien varrella käppäili 3 riekkoa. TH
Labels: merikotka, piekana, riekko
Wednesday, August 26, 2009
Pikkuhaukkoja / Small raptors
Keskiviikkona 26.8. havaitsimme varpushaukkanaaraan (Accipiter nisus) lennossa kaakkoon päin puolenpäivän jälkeen Värriö 1:n pohjoisrinteellä (k). Lennu ja kurssilaiset näkivät myöhemmin tuulihaukan samoilla seuduin. Näimme myös kapustarinnan lennossa. THLabels: tuulihaukka, varpushaukka
Tiistai 25.8.2009
Aamu alkoi kylmissä merkeissä kaminan yöllisen kipinäkadon vuoksi. Sade oli rummuttanut koko yön teltan kattoa ja ensimmäisen yön jännitys painoi silmäluomia. Päivä valkeni usvaisena.
Aamulla pääsimme ottamaan ensimakua Lapin luonnon moninaisuudesta diashown avulla. Keskustelimme mm. kiirunoista, riekoista sekä kanahaukoista. Esiin nousi myös mahdollinen teoria tappajaoravista, jotka kuljettavat kiirunoiden irtopäitä puiden latvoihin. Syytä tällaiseen brutaaliin väkivaltaan ei paatuneinkaan ornitologi uskalla arvailla.
Maittava lounas sisälsi perunoita nakkikastikkeella höystettynä. Lounaan jälkeen lähdimme valloittamaan Värriö 1 –tunturia. Koko aamun sumuisena jatkunut sää selkeni kuin taikaiskusta suunnistaessamme matkaan.
Kivisen nousun jälkeen eteemme avautui henkeäsalpaavan kaunis tunturimaisema. Ruska alkoi jo näkyä riekonmarjoissa ja mustikanvarvuissa.
Matkan edetessä söimme runsaasti mustikoita ja uskaltauduimme maistamaan myös riekonmarjoja. Riekonmarja tunnettakoon tästä lähin sekä riekon että labradorinnoutajan herkkuna. 
Tepsu, luotettava marjakoira.
Pysähdyimme huipun tuulisimpaan kohtaan kuulemaan keräkurmitsanaaraan mielenkiintoisesta elämäntavasta. Kesäkurpitsa saattaa pesiä usean eri koiraan kanssa kesän edetessä. Samalla tunturilla on tavattu jopa kuusi saman naaraan pesyettä. Naaras munii yleensä kolme munaa kerralla ja jättää koiraat hautomaan.
Laskeuduttuamme tunturilta löysimme itsemme luppoviiksien takaa. Ehkä tämä houkutteli taviokuurnapariskunnankin kurkistamaan kuusen alta. Innokas luontoharrastaja (metsäylioppilas) bongasi paikalta myös kuusessa ruokailevan nälkäisen talitiaisen.
Totta kai päivään kuului myös huumoria.
”Mikä on parasta, mitä Turusta voi tulla? -Tyhjä pendolino.”
- Lennart Saari
Kirjoittajat: MJ, MK, TM
Monday, August 24, 2009
Pohjois-Suomen kurssi / Course of North Finland
Metsäylioppilaiden Pohjois-Suomen kenttäkurssi alkoi Kemijärveltä aamulla 24.8. tutustumisella purettavana olevaan Stora-Enson sellutehtaaseen (k) ja sen jätteenkäsittelyaltaaseen, joka on suosittu lintujen asuin- ja levähdysalue. Aluetta esitteli purkutöitä johtava Kimmo Kangas. Hän näytti myös paikat, mihin alueen uusi yrittäjä on rakentamassa toimintaansa.
Lintuja ei ollut paikalla paljon, mutta mielenkiintoisia olivat 4 pikkusirriä, jotka eivät kuulu Suomen pesimälajistoon, vaan olivat muuttomatkalla levähtämässä (laji oli myös ensitapaaminen allekirjoittaneelle). Niiden seurassa oli 4 suorirriä ja 7 tylliä (kuvissa 2 suo- ja 4 pikkusirriä ja tylli). Kuulimme myös lapinsirrin äänen. Kauempana oli tunnistamattomia vesilintuja ja nuolihaukka. Heinikolla lenteli muutamia ohdakeperhosia (k) - vieraita kaukaa etelästä, ja nokkosperhonen (k alh.).
Jatkoimme Savukoskelle ruokailemaan Samperin Savottaan ja tutustumaan UKK-puiston opastuskeskukseen. Kävimme vielä Tulppiossa katsomassa Sandbergin konesavotan veturia, ja sitten Ainijärven vartion kautta suoriuduimme kävelymatkalle asemalle. Se matka suoritettiin vesisateessa.
Matkalla tavatuista linnuista mainittakoon kanahaukka ennen Pelkosenniemeä, kurkiperhe sekä joutsenperhe P-niemen jälkeen, joutsenpari Kemijoessa Martilla ja varpushaukka Sotatunturin luona. TH
Labels: kanahaukka, lapinsirri, nuolihaukka, pikkusirri, suosirri, tylli, varpushaukka
Sunday, August 23, 2009
Kanalintulinjoilla / Counting birds
Kävin talousmetsien kanalintulinjat 22-23.8.. yht. 40 km. Tulos: ei yhtään kanalintuhavaintoa. En nähnyt myöskään muita riistaeläimiä.
Sen sijaan petolintuja näin piekanan (k ylh.) 22.8. klo 14. aikaan Vitta-apajanlehdossa, ja maakotkan (k kesk.) 23.8. Rouvoivan länsipuolella klo 11.45. Piekana oli ilmeisesti muuttomatkalla etelään päin.
Muista linnuista näin puukiipijän Puolivälinjängänmäellä 22.8., kuulin lapinsirkun ääntä Haukijärvenaavan luona, ja pari lintukeskittymää Ainijärven ampumaradalla ja Haukijärven N-puolen kankaalla. Näistä Ainijärvellä oli niittykirvisiä ja pajulintuja ja Haukijärvellä tilhiä parikymmentä, järripeippoja, metsäkirvisiä, järripeippoja, käpytikka ja talitiaisia. Molemmissa paikoissa oli ilm. hyönteisiä vaikuttamassa parvikäyttäytymistä.
Sokliaavan laidan mäntytaimikossa oli jopa 100 niittykirvistä ja keltavästäräkkiä kerääntyneenä levähtämään 23.8.
Karhun mustikkapaskoja näin kahdessa paikkaa.
Matkalla Kemijärvelle 23.8. näin mehiläishaukan (k alh.) Pelkosenniemen Jänkäläisenaavalla ja kalasääsken Kemijärven Luokka-aavan kohdalla.
Kuvia en saa koneelle jostain syystä. TH
P.S. Lopulta kuvat onnistui siirtää. Oma vika.
Labels: kalasääski, lapinsirkku, maakotka, mehiläishaukka, piekana, puukiipijä
Friday, August 21, 2009
Aseman kanalintulinja
Kävelin aamulla aseman kanalintulinjaa Värriöojan luona kuusikossa. Koppelo lähti kuusen alta lentoon. Jäin kuntelemaan, istuuko puuhun.
Klang! -No, nyt se onneton törmäsi poroaitaan!
Menin katsomaan, ja koppelo löytyi kuolleena vajaan sadan metrin päästä poroaidan vierestä. Läpi se oli päässyt, mutta siihen se sitten jäi.
Koppelo oli yksinäinen, mutta linjalta löytyi vielä koppelopoikuekin Puolivälinjängän laidalta. Edellinen poikuehavainto minulla on täältä pari vuotta sitten, joten tämä oli mukava havainto. On tänä vuonna joku poikue onnistunutkin. Poikueessa oli emon lisäksi 3 urosta ja yksi naaras. Muita kanalintuja ei sitten löytynyt.
Lähellä poikuetta oli käpytikka ja pohjantikka, ja myöhemmin vielä toinen käpytikka. Niitä on näkynyt viime päivinä hieman runsaammin, joten varmaankin käpysato on kohtalainen. Kuulin myös kirjosiipikäpylintuja kahdessa kohtaa, ja niitäkään ei ole viime aikoina kuultu.
Muuttolinnuista havaitsin etelään lentävän metsäkirvisen Puolivälinjängällä, sinirinnan Nuorttiaavalla ja Lintukurulla keltavästäräkin.
Nuorttiaavalla oli ruohoa syömässä kaksi uroshirveä puolenpäivän jälkeen. Ne pakenivat minua, ja paetessaan säikähtivät jotain, mitä lie ja muuttivat jyrkästi suuntaa.
Lämpötila oli aika kolean aamun jälkeen lähellä kahtakymmentä astetta. Aurinko paistoi ja tuuleskeli. TH
Labels: hirvi, keltavästäräkki, koppelo, koppelopoikue, metsäkirvinen, sinirinta
Wednesday, August 19, 2009
Piekana ja hirvi / Rough-legged buzzard and moose
Käväisin ohikulkiessa Tulppiossa vilkaisemassa koerikastamon "rapalampea". Muutamia sotkia siellä näkyi, mutta ei sen erikoisempia vesieläjiä. Sen sijaan piekana (Lapin hiirihaukka) kaarteli Tulppion taivaalla yhden maissa.
Ainikuusikossa oli taas hirvi nuolukivellä kahden aikaan. Nyt oli kysymyksessä yksinäinen naaras. Kuvassa hirvi vetää vainua.
Ilma oli tänään aika aurinkoinen, alun toistakymmentä astetta plussalla. TH
P.S. Tapani näki Kemijokivarressa Lattunasta etelään 4 kurkea. Kettu kävi illalla ja yöllä aseman pihalla.
Sunday, August 16, 2009
Petolintuja / Raptors
Kävin viikonloppuna Naruskan kenttälammella Lapin ja Kuusamon lintumiesten ja luontokuvaajien kesäkauden päätöstapahtumassa. Tapahtumaan oli kokoontunut parisenkymmentä alan harrastajaa ja ammattilaista. Tarjolla oli laatukuvia mm. petolinnuista.
Ja petolintuja tuntuu olevan Naruskankin seudulla ainakin jonkin verran. Mennessä näin hiirihaukan ja naarasvarpushaukan kylän luona. Paluumatkalla löysin tien varrelta jonkin matkaa kylältä Sallaan päin hiirihaukan reviirin. Edellisen kanahaukkajutun tapaan paikalla oli pesästä jo jonkin aikaa sitten lähtenyt poikanen, joka myös kiljui silloin tällöin. Pesää en löytänyt, sen täytyi olla jo jonkin matkan päässä, koska maasto ei ollut enää oikein pesämaaston kaltaista. Emon kuitenkin näin tulevan poikasen lähelle, mutta saalista en sillä nähnyt. Kuvissa poikanen.
Hiirihaukkoja en ole monta nähnyt Itä-Lapissa viime vuosina. Värriön seudulla se on aniharvinaisuus. Sen sijaan Naruskan-Kotalan seudulla hiirihaukka on ainakin aikaisempina vuosina ollut tavallinen pesijä. TH
Labels: hiirihaukka, varpushaukka
Thursday, August 13, 2009
Kanahaukan pesä / A nest of Goshawk
Myöhemmin matkan varrella pysähdyin keräämään mustikoita. Kerätessäni kuulin kaukaa äänen, jonka päättelin kanahaukan ääneksi. Päätin tarkastaa tilanteen, koska joka tapauksessa petolinnun ääni se oli. Reilun puolen kilometrin päästä tulin alueelle, jossa männikön keskelle oli jätetty käsittelemättä pala vanhaa sekametsää - ja siellä oli kanahaukan pesä.
Pesän lähistöllä huuteli poikanen, tai oikeastaan jo nuori kanahaukka. Se oli kuitenkin vielä riippuvainen emoistaan ruoan suhteen. Hyvin vaalea yksilö muuten, isokokoinen, joten arvelin sen olevan naaraan. Haukka vaihtoi paikkaa aina silloin tällöin, mutta ei lähtenyt pesän maastosta pois.
Emoja ei näkynyt.
Emoja ei näkynyt.Yleensä kanahaukalla on kaksi tai kolme poikasta, mutta vain yksi poikanen kertoo tämän vuoden ravintotilanteesta. Pesän alta ei paljon kanalintujen luita löytynyt, kuten niitä yleensä on. Hyvä kuitenkin, että oli edes yhden poikasen saanut lentoon, kun hyvin useat kanahaukat eivät ole saaneet sitäkään. Osoittautui vielä, että tämä pesä ei ollut aikaisemmin tiedossa petolintumiehillä. TH
Labels: kanahaukka
Lampare / Pond
Ainikuusikossa lensi kotka (maa- tai meri-)luoteeseen puunlatvojen tasalla puoli yhden maissa. Lähempänä vartiota oli käpytikka ja vartiolla kuului harakan ääni.-----
Kyörteislammen länsipuolella on pieni lampare. Se on aika lailla kuivunut, mutta jonkin verran vettä on vielä jäänyt. Vedenrajassa lepäili 9 yks. taviparvi kahden maissa. Tavien seurana huomasin liron (vas.), ja - yllätys-yllätys: lapinsirri (kuva alh.) etsiskeli ruokaa rantaviivasta. Tämä on vasta toinen havainto tästä lajista näissä maisemissa. Tämä oli varmasti muuttomatkalainen.
-----
Loitsanlammella uiskenteli kaikkiaan kuutisenkymmentä vesilintua, oli heinäsorsaa, uiveloa, telkkää, 
tukkasotkaa, ilm. haapanakin. TH
tukkasotkaa, ilm. haapanakin. TH
Labels: käpytikka, kotka, lapinsirri, liro, tavi
Wednesday, August 12, 2009
Pari lintuhavaintoa / Two observations of birds
Sää lämpesi tänään hieman, lämpötilan ollessa enimmillään vähän päälle 19 astetta. Aurinkokin näyttäytyi, mutta illalla hieman ukosti ja sateli.Päivän lintuhavainnoista mainittakoon räystäspääsky, joka lensi korkealla Kuutsjärven yllä, lopulta Ainijärven suuntaan seitsemän jälkeen. Se on harvinainen täällä, vaikka Ainijärvellä pesiikin, yleensä vain muuttoaikoina voi tavata. Toinen mielenkiintoinen laji oli virtavästäräkki, joka myös aika korkealla lensi illalla yhdeksän jälkeen Kuutsjärven yli itään. Kuva on samaan aikaan otettu, samalta paikalta etelän suuntaan. TH
Labels: räystäspääsky, virtavästäräkki
Tuesday, August 11, 2009
Tuulihaukat / Kestrels
Tuulihaukkapoikue oli edelleen samalla paikalla vartion liepeillä vielä 10-11.8. Linnut lähtivät tieltä aamupäivällä 10.8., ja niitä oli silloin neljä. En ehtinyt ottaa selvää, kuinka monta aikuista ja kuinka monta poikasta, varmaan 2-4 p
oikasta (kuvissa ilm. kaikki ovat nuoria). Myös seuraavan päivän iltapäivällä ne olivat lähipuissa.
oikasta (kuvissa ilm. kaikki ovat nuoria). Myös seuraavan päivän iltapäivällä ne olivat lähipuissa.Pesäpaikka ei varmaan ole kovin kaukana. Luultavasti se on jossain puunkolossa. Mutta mikä saa haukat olemaan vartion luona? Ehkä ne yrittävät pyydystää pääskysiä, tai sitten vartion luona on muita pikkulintuja tavallista enemmän. TH
Labels: tuulihaukka
Retki Yli-Nuortin Natura-alueelle / A trip to Natura-reserve
Sokli Erämaana-tapahtumaan kuului myös retki Yli-Nuortin Natura-alueelle. Alueella esiintyy mm. uhanalaista laaksoarhoa, jota on myös suunnitellulla kaivosalueella. Retkikuntaan kuului toistakymmentä henkeä, sään suosiessa rankkasateilla, mikä ilmeisesti vähensi osanottajakuntaa. Matkalla asiantuntijana oli kasvi- ja sienitutkija Esteri Ohenoja Oulun yliopistosta.
Etsimme laaksoarhoa, jota kuitenkaan ei löytynyt (yhdessä kuvassa suovilukko, siis kädessä oleva kasvi - vaikka vilukin saattoi suolla olla). Se ei ole mikään jokapaikan kasvi, ja aika huomaamatonkin. Laaksoarho on myös jo kukkinut, joten se voidaan löytää vain lehtiä ja varsia tutkimalla.
Porukka oli kuitenkin motivoitunutta, ja rankkasade ei estänyt retkeä. Kaikkein märimmät kahlasivat lopulta joenkin yli puolimetrisessä vedessä. Samaa vettähän se on joessa ja ilmassa. THLabels: laaksoarho
Sokli Erämaana
Soklin fosfaattikaivosta vastustava Sokli Erämaana-kansalaisliike oli järjestänyt nimensä mukaisen kokoontumisen Tulppioon Saijanojan porokämpälle 10-11.8.09. Liikkeeseen kuuluu mm. ydinvoiman ja uraanikaivostoiminnan vastustajia, poronhoitajia, kalastuksen harrastajia (Nuortin elinkautiset), tiedemiehiä, alueen kesämökkiläisiä. Liike pelkää erityisesti Soklin alueen maan uumenissa olevien radioaktiivisten aineiden hallitsematonta joutumista alueen luonnonkiertoon, esim. poronlihaan tai Nuorttijoen kaloihin. Myös yleensä vaikutukset poronhoidolle ja Nuorttijoen kohtalo muine vesistöjärjestelyineen ovat kysymyksiä, jotka ovat vaikuttaneet liikkeen syntyyn. Kaivoksesta tulisi olemaan myös haittaa, ja katsotaan siis haittojen olevan niin suuria, ettei kaivosta pidä perustaa. Suunnitellulla kaivosalueella on todettu olevan tuhansia tonneja mm. uraania, mutta valtauksen omistava norjalainen kaivosyhtiö Yara ei pidä sitä ympäristöriskinä, koska ei aio aloittaa uraanintuotantoa. Uraania esiintyy erityisesti alueella olevassa niobissa, jonka hyödyntämistä ei aiota aloittaa, ainakaan suunnitelmia sitä varten ei ole. Sokli Erämaana-liike ei usko, että tulevilla maailmanmarkkinahinnoilla niobi ja uraani jätetään hyödyntämättä, jos kerran fosfaattikaivos perustetaan, ja valtavat alueet otetaan muutenkin käyttöön. Niobintuotanto vaatii kuitenkin oman ympäristövaikutustenarviointiprosessinsa.
Tapahtumaan kokoontunut väki kävi Soklin parakkikylässä 10.8., jossa Yaran paikallisjohtaja Lauri Siirama esitteli kaivoshanketta. Tämä tapaaminen käytiin ystävällisessä hengessä, kuten myös koko kokoontuminen. Liikkeeseen kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka suhtautuvat tilanteeseen asiallisesti. Kaivoksen ympäristövaikutuksia voidaan toki omalla tavallaan korvata rahalla, mutta on myös aineettomia, rahalla mittaamattomia arvoja, jotka menetettäisiin.
Sokli Erämaana-liikkeen toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Juhani Lakelaan (Jlakela@hotmail.com, 050-4683400) tai Arja Kaitalaan (Arja.Kaitala@oulu.fi, 040-7081299). TH
Metsäpalo Kynsikurulla / Fire in forest
Sunnuntai-iltana 9.8. meille soitettiin Savukosken paloasemalta, että Nuorttitunturin-Hirvasjoen maastossa on metsäpalo. Mahdollisesti tarvittaisiin apua. Kävin Smear-aseman tornissa katsomassa seitsemän maissa ja havaitsin palon Nuorttitunturin eteläpuolella (k). Päätimme Annin ja Hannelen kanssa lähteä palopaikalle, Annan jäädessä asemalle päivystämään. Varustauduimme sankoin, moottorisahoin ym. ja lähdimme mönkijällä liikkeelle kahdeksan aikaan. Ukkonen pauhasi ajaessamme ja vettä alkoi sataa rankasti.
Sateen hieman rauhoituttua kävelimme rajan varteen Hauhonjängän eteläpuolelle vedestä ja hiestä märkinä (sadeasut eivät olleet täydelliset). Mitään merkkejä palosta ei näkynyt, eikä hajuakaan tuntunut. Kävelimme sitten Hirvasjokivarteen, mutta ei mitään sielläkään. Varmaankin salamoista johtuen kännykätkin reistailivat, mutta saimme jotenkin aseman kautta ilmoitettua, että palaamme asemalle. Ajattelimme palon olleen Venäjän puolella ja sammuneen sateessa. Olimmekin takaisin asemalla 11. aikaan.
Seuraavana päivänä Pennasen Ari kertoi vartiolla olleensa paloa sammuttamassa. Palon olivat huomanneet aitavahdit, jotka rakensivat Kynsikuruun saunaa. Palo oli Nuorttitunturin alla raja-aukolla. Miehet olivat kuitenkin voimattomia sammuttamaan sitä, ja pyysivät apua. Rajan partio ehti avuksi mönkijöillä jo ennen sateen alkamista joskus kahdeksan maissa. Palon sammuttaminen osoittautui mahdottomaksi sillä porukalla ja niillä välineillä, paikathan olivat rutikuivia. Tuuli idästä päin. Tuuli kuitenkin kääntyi länteen, varmaankin koska lännestä tuli kova ukkosenilma sateineen.
"Oli Luojan lykky, että tuuli kääntyi ja alkoi sataa", kertoi AP. Muuten palo olisi laajentunut kuinka lie kauas Suomen puolella ja Värriön luonnonpuistossa, palanut olisi ehkä vielä Hauhon kämppäkin saunanteoksineen Kynsikurussa. Miehet kuitenkin jatkoivat sammutustyötä, koska kova sade sammutti palon vain pinnallisesti. Ari otti myös valokuvia palopaikalta (2 k alh.), jotka hän ystävällisesti antoi käyttöömme. Täysin litimärät miehet pääsivät vartiolle lepäämään vasta joskus 4. aikaan. Yöksi ehtivät paikalle myös Savukosken palomiehet hyvine kalustoineen, ja he hoitivat jälkisammutuksen.
Vielä parin päivän päästä löytyi palopaikalta kyteviä pakopesäkkeitä. 11.8. tulleet rajut sateet varmaankin kyllästivät paloalueen lopullisesti.
Metsäpalo sai alkunsa salaman iskettyä puuhun muutama kymmenen metriä Suomen puolella Värriön luonnonpuiston alueella joskus iltapäivällä. Tuli kerkesi polttaa pari hehtaaria. Me kävimme n. puolen kilometrin päässä huomaamatta paloa. Muuten, kymmenkunta vuotta sitten oli metsäpalo parin kilometrin päässä tätä itään, tulossa Suomea kohti. Sen saivat kuitenkin venäläiset sammutettua. TH
Sunday, August 09, 2009
Liikehdintää / On the move
Jokohan helteet ovat ohi? Tänäänkin vielä puolenpäivän jälkeen lämpötila kävi hellerajoilla, mutta iltapäivällä iski ukkonen sateiden kera. Vaikka iltaa kohti taas kirkastui, niin huomiseksi on luvattu jo viileämpää. Viikko näyttää aika sateiselta.
Tunturikoivikon ylärajalla oli lintuja porukassa, kuin parvessa aamupäivällä. Pajulintuja, järrejä (2 k), pajusirkkuja ja niittykirvisiä oli kasaantunut koivuryhmään. Tulipa sinne myöhemmin talitiaisparikin. Em. linnuilla on kysymys muuttoliikehdinnästä. Pikkuhiljaa linnut alkavat siirtyä parviin ja etelämmäksi.
Aseman pihalla oli pajulintu jalkamiehenä puoliltapäivin. Ilmeisesti se oli törmännyt ikkunaan, kun lento käytti huonosti. Höyhenet olivat vähän epäjärjestyksessä. Paloletkujen säätöhanojen päällä se istahti vähäksi aikaa rauhoittumaan, mutta sitten oli taas mentävä. Yllättävän nopeasti se hyppi eteenpäin. TH
Saturday, August 08, 2009
Riistakolmio / Game triangel
"Laskennassa edetään kolmen miehen ryhmässä tasaisena rintamana siten, että..." Näin lukee riistakolmiolaskennan ohjeissa. "Miehitys" oli asemalla sitä luokkaa, että päätimme, että Anna ja Anni saavat käydä miehistä riistakolmiolaskennassa. Tällä tasa-arvoisella porukalla suoritimme laskennan aamupäivällä. Ohjeissa sanotaan vielä, että laskennassa tulee välttää ääreviä säätiloja, mm. hellettä. Aamupäivällä lämpötila nousi jo lähelle hellerajaa, mutta jäi vielä alle. Kolmen aikaan lämpötila kävi 25.3:ssa virallisessa mittarissa, mikä taitaa olla kesän lämpöennätys Värriöllä (kuva saunasta iltapäivältä).
-----
Varsinaisia havaintoja riistakolmiolaskennan lajeista ei tullut ollenkaan. Syy ei varmaankaan ollut lämpimässä säässä, vaan tulos johtuu yleisestä heikosta tilanteesta. Myöskään alkukesän kylmät ja sateiset säät eivät luoneet hyviä olosuhteita pesimiseen (kuten heinäkuun alun lumisateet). Löysimme kuitenkin metson pyrstösulan ja toisessa kohtaa tuoreen rypypaikan, joten ainakin joku lintu vielä on.
Varsinaisia havaintoja riistakolmiolaskennan lajeista ei tullut ollenkaan. Syy ei varmaankaan ollut lämpimässä säässä, vaan tulos johtuu yleisestä heikosta tilanteesta. Myöskään alkukesän kylmät ja sateiset säät eivät luoneet hyviä olosuhteita pesimiseen (kuten heinäkuun alun lumisateet). Löysimme kuitenkin metson pyrstösulan ja toisessa kohtaa tuoreen rypypaikan, joten ainakin joku lintu vielä on.
Hirvasjoen latvalammella oli virtavästäräkki, peukaloisen ääntä kuului, kolme korppia näimme tavallisempien pikkulintujen lisäksi. Vielä löysin jonkin petolinnun (ehkä hiiripöllön) höyhenen. Korpihillat alkoivat olla kypsiä, ja tunturimustikat olivat jo isoja. Molempia näyttää olevan täällä enemmän kuin Kemijärven-etelä-Sallan alueella. Ja variksenmarjoja on runsaasti, niitä tulee täällä joka vuosi. TH (mukana laskennassa Anna Rintala ja Anni Vanhatalo)
-----
P.S. Vanha ylinarvomittari näytti yli 28 astetta. En tiedä, paljonko nykyinen virallinen, koska tiedot menee suoraan IL:lle. Suurta eroa ei periaatteessa voi olla.
Labels: virtavästäräkki
Friday, August 07, 2009
Hellepäivän havaintoja / Observations of the hot day
Aamulla näin Kemijärvellä kaakkuriperheen. Pitkänsillan maisemissa olivat emot yhden poikasen kanssa ruokailemassa.
Värriöjoen tien varrella oli muutama korppi, joista yksi istuskeli kelossa. Kyörteislammella oli porojen lisäksi västäräkkejä, keltavästäräkkejä, liroja ja muitakin pienempiä lintuja. Osaksi kuivaneen lammen yläpuolella risteili toistakymmentä tervapääskyä hyönteispyynnissä (2 k). Jossain lähiseudulla nillä on varmaan poikasia pesissä, vaikka Marjavaaran kolot näyttivät autioilta.
Ainijärvellä urpiaispari varoitteli kiivaasti. Syy selvisi hetken päästä. Tuulihaukkapoikue pyöriskeli alueen ilmatilassa, näin kolme lintua vartion lähistöllä (alh. oik. poikanen lennossa). Ehkäpä urpiaisilla oli vielä pesintä meneillään, se ei mulle selvinnyt.
Ainijärvellä urpiaispari varoitteli kiivaasti. Syy selvisi hetken päästä. Tuulihaukkapoikue pyöriskeli alueen ilmatilassa, näin kolme lintua vartion lähistöllä (alh. oik. poikanen lennossa). Ehkäpä urpiaisilla oli vielä pesintä meneillään, se ei mulle selvinnyt.
Sen sijaan näin pajulinnun vievän ruokaa tien varren vittikkoon. Sieltä löytyikin pesä, jossa viisi lähes lähtövalmista poikasta. Enpä muista näin myöhäistä pajulinnun pesintää. TH
