Wednesday, June 30, 2010
Kurmitsakävely / The Dotterel walk
Laskimme tänään tunturikahlaajia Värriö I - Värriö V -alueella. 5 miehen porukka kulki tunturin lakialueet haravoiden. Säänä oli aurinkoista ja sadetta, lämpöä 15 astetta. Seuraavassa tuloksia: 
Lisäksi havaitsimme mennen tullen laulavan 2-kv. sinipyrstön (k) Syväkurulla ja kahdessa paikassa niittykirvisen poikasen (k). Myös piekana varoitteli Syväkurun pesäpaikalla. Taaskaan ei näkynyt pulmusia. Poroja näimme 3. Niitä ei olekaan näkynyt lumikelien jälkeen Sallan puolella.
Värriö I: kapustarinta 13 havaittua yksilöä, pikkukuovi 1
Värriö II: kapustarinta 17, 2 riekkopoikuetta joissa ain. 1 poik. molemmissa
Värriö III: kapustarinta 40, keräkurmitsa 4 (2 niistä näytteli siipirikkoa), pikkukuovi 10
Värriö IV: kapustarinta 39, keräkurmitsa 4 (niistä kahdella 1-2 poikasta (2 k)), pikkukuovi 3
Värriö V: kapustarinta 19, keräkurmitsa 8, pikkukuovi 18.
Lisäksi havaitsimme mennen tullen laulavan 2-kv. sinipyrstön (k) Syväkurulla ja kahdessa paikassa niittykirvisen poikasen (k). Myös piekana varoitteli Syväkurun pesäpaikalla. Taaskaan ei näkynyt pulmusia. Poroja näimme 3. Niitä ei olekaan näkynyt lumikelien jälkeen Sallan puolella.
Sinipyrstö on varmaan tullut Syväkurulle aika myöhään, koska olen kahdesti käynyt siellä eikä sitä ole silloin kuulunut. TH, TK, MK, Ilari Lehtonen ja Ville Vakkari
Labels: kapustarinta, keräkurmitsa, niittykirvinen, piekana, pikkukuovi, riekko, sinipyrstö
Tuesday, June 29, 2010
Kesää parhaimmillaan / Summer at its best
Kylmän päivän jälkeen tuli paljon kesäisempi päivä, vaikka vielä oli varaa lämmetäkin. Aurinko paistoi ja oli 10-15 astetta lämmintä. Illalla tuulen tyynnyttyä oli kesäilta parhaimmillaan. Tuomet ja pihlajat tuoksuivat.
Elämää oli joka puolella. Poikasia on jo paljon maastossa ja aina silloin tällöin lähti joku rastaanpoika tai muu karkuun.
Vihervarpusella oli edelleen neljä munaa pesässä. Käytin tikkaita apuna kiivetesäni.
Tilhenpojat olivat lähteneet aamulla pesästä. Löysin ne viidenkymmenen metrin päästä pesästä. Ne olivat vierekkäin männyn oksalla. Emot kävivät ruokkimassa niitä puolen tunnin-tunnin välein hyönteisillä ja mustikankukilla. Poikaset lensivät jo hyvin.
Koppelokin lähti koivusta lentoon Kuutsjärven eteläpuolelle. Mitä lie siellä teki?
Lähistöllä päästäispari ajeli toisiaan vikkelästi takaa maustikkavarvikon käytävillä. Pienillä lapinkimalaisilla oli myös pesä varvikossa. Sisäänkäyntejä vain tuntui olevan useita. TH
Labels: koppelo, lapinkimalainen, päästäinen, tilhi, vihervarpunen
Monday, June 28, 2010
Kesän koleudessa / Cold summer day
Taivas tuntuu vuotavan kuiviin, kun taas tänäänkin satoi vähän väliä. Illalla oli sentään vähän kuivempaa. Tunnelma oli vähän syksyinen, kun lämmintäkin oli vain 4-5 astetta aamulla, päivällä vähän enemmän. Lintujen laulu kuitenkin muistutti alkukesän olevan menossa.
Syksyistä tunnelmaa lisäsi mustaviklo, jonka "ty-vit"-äänen kuulin aamulla 9. jälkeen. Ääni kuului korkealta ja toisen kerran kaakon suunnasta. Se oli siis ensimmäinen syysmuuttajahavainto Värriöllä. Mustaviklonaaras monien muiden kahlaajalajien tapaan jättää poikueen koiraan huollettavaksi ja lähtee muutolle etelään päin.
Sitten Rakitsan länsipuolella kulkiessani hoksasin taviokuurnaparin, joka tuli jostain ja jäi matalalle kuusiin. Huomasin, että niillä oli kuvut täynnä ja arvasin pesän olevan lähellä. Ja niin parin lentopyrähdyksen jälkeen pari olikin ruokkimassa poikasia puolentoista metrin korkeudella kuusen alaoksilla. Pesässä oli kolme poikasta, jotka olivat lähtövalmiita ja pyrähtivät lähioksille lähestyessäni niitä.
Tilhi kävi myös ruokkimassa poikasiaan mäntypesällä. Nekin alkavat olla täysin lähtövalmiita.
Rakitsanjängän laidalla pajulintu (eli uunilintu) pyrähti jaloistani lentoon. Sillä oli heinikossa uunimainen pesänsä, jossa makoili puolenkymmentä keskenkasvuista poikasta. Niillä menee vielä viikon verran, ennen kuin pääsevät siivilleen.
Syksyistä tunnelmaa lisäsi mustaviklo, jonka "ty-vit"-äänen kuulin aamulla 9. jälkeen. Ääni kuului korkealta ja toisen kerran kaakon suunnasta. Se oli siis ensimmäinen syysmuuttajahavainto Värriöllä. Mustaviklonaaras monien muiden kahlaajalajien tapaan jättää poikueen koiraan huollettavaksi ja lähtee muutolle etelään päin.
Puolenpäivän jälkeen näin ison petolinnun kaukana Rakitsan suunnalla. Se oli ilmeisesti maakotka tai piekana, liian kaukana määritettäväksi.
Sitten Rakitsan länsipuolella kulkiessani hoksasin taviokuurnaparin, joka tuli jostain ja jäi matalalle kuusiin. Huomasin, että niillä oli kuvut täynnä ja arvasin pesän olevan lähellä. Ja niin parin lentopyrähdyksen jälkeen pari olikin ruokkimassa poikasia puolentoista metrin korkeudella kuusen alaoksilla. Pesässä oli kolme poikasta, jotka olivat lähtövalmiita ja pyrähtivät lähioksille lähestyessäni niitä.Tilhi kävi myös ruokkimassa poikasiaan mäntypesällä. Nekin alkavat olla täysin lähtövalmiita.
Rakitsanjängän laidalla pajulintu (eli uunilintu) pyrähti jaloistani lentoon. Sillä oli heinikossa uunimainen pesänsä, jossa makoili puolenkymmentä keskenkasvuista poikasta. Niillä menee vielä viikon verran, ennen kuin pääsevät siivilleen.
Lapintiaisen poikaset olivat lähteneet pöntöstä. Kaukana ne eivät olleet, koska kuulin niiden kerjäysääntä. TH
Labels: mustaviklo, pajulintu, taviokuurna
Sunday, June 27, 2010
Juhannuksen sateissa / In the rains of midsummer
Eilen uiskenteli naaraspukuinen isokoskelo Kuutsjärvessä ennen puolta päivää. Pitkään se ei paikalla viihtynyt.
Koppelon näin länsikurulla eilen ja tänään eteläpuolen kurulla, siis aseman liepeillä. Poikasia sillä ei ollut, vaan lähti jo kauempaa lentoon.
Aamupäivällä näin laulurastaan lentopoikasen tunturiin menevän polun varrella männyssä. Onkohan se Kuutsjärven kuusikon laulajan jälkeläisiä? Kuusikon laulajalla on erikoinen teema, jota se toistaa silloin tällöin - "vit-tyy-vit". Moista en ole aikaisemmin kuullut. Naapurirastas länsikurulla laulaa tavallisemmin. Sen laulupaikka on kyllä lähempänä poikasen sijaintia.
Näin kaksi sammakkoakin. Eilen satoi vettä aamusta iltapäivälle, ja se varmaan sai sammakot liikkeelle. Aikaisemmin niitä ei kevätkiireiden jälkeen olekaan näkynyt. Varmaan kuivuus on vaikuttanut.
Koppelon näin länsikurulla eilen ja tänään eteläpuolen kurulla, siis aseman liepeillä. Poikasia sillä ei ollut, vaan lähti jo kauempaa lentoon.
Aamupäivä oli tänään poutainen, mutta puolenpäivän aikaan tuli tumma pilvirintama lounaasta tuoden pitkäaikaisen sateen. Epäilin jo ukkosenkin mukanaoloa, mutta sitä ei kuitenkaan tullut. Illalla alkoi taas aurinkokin näyttäytyä.
Aamupäivällä näin laulurastaan lentopoikasen tunturiin menevän polun varrella männyssä. Onkohan se Kuutsjärven kuusikon laulajan jälkeläisiä? Kuusikon laulajalla on erikoinen teema, jota se toistaa silloin tällöin - "vit-tyy-vit". Moista en ole aikaisemmin kuullut. Naapurirastas länsikurulla laulaa tavallisemmin. Sen laulupaikka on kyllä lähempänä poikasen sijaintia.
Vesisateessa tutkin pönttöjen pesimistilannetta ja osuin taas vihervarpusen pesälle, nyt Kesätien pönttöalueella. Pesä oli normaaliin tapaan kuusen latvaosassa, kymmenen metrin korkeudella, mutta tällä kertaa pääsin kuitenkin juuri ja juuri tarkastamaan sen. Pesässä oli neljä munaa. Lähistöllä oli myös jo pesänsä jättäneitä vihervarpusen poikasia. Vihervarpuset varoittelivat vähän väliä, koska metsässä oli pesänsä jättänyt kuukkelipoikue, joka osui milloin minkäkin reviirille. TH
Labels: isokoskelo, koppelo, laulurastas, sammakko, vihervarpunen
Friday, June 25, 2010
Hyönteispyyntiä / Catching insects
Kesä oli täällä ainakin tänään. Lämmintä piti parikymmentä astetta varjossa ja sääskistä oli haittaa. Eteläinen tuuli tosin huitoi höntiäisiä ulemmas.
Tilhet pyydystelivät lentäviä höntiäisiä Kuutsjärven ilmameressä seilaten. Väliin ne istahtelivat puidenlatvoihin levähtämään ja tutkailemaan, ja niin taas mentiin. Kun kupu oli täynnä, niin sitten lennettiin pari sataa metriä laakson rinnettä ylöspäin. Siellä oli nälkäiset poikaset odottamassa pesissä.
Yhdessä pesässä oli kolme isoa poikasta. Pesä oli rakennettu männyn oksalle vajaan neljän metrin korkeudelle. Emot istuivat kelon latvassa lähistöllä rauhanhäiritsijän käydessä pesällä. Ne eivät tykänneet tilanteesta ollenkaan ja näyttivät häirikölle suunnan mihin lähteä (näin voisi päätellä kuvasta, mutta kuva ehkä vähän valehtelee).
Kuutsjärven koivikossa oli liikettä, kun eri lajiset linnut pyydystelivät lehdiltä toukkia poikasilleen ja itselleenkin. Vihervarpuset, järripeipot, pajulinnut ja muutkin olivat siinä mukana. Yhdellä järrinaaraalla näkyi olevan useampia tunturimittarin toukkia nokassaan. Kuvasta voi laskea niitä olevan neljä.
Lapintiaisella oli poikaset jo maastossa. Kuntashaaralla poikue odotteli kuusissa emojen tuomisia. Väliin ne tiittäsivät "tii-tä", merkiksi siitä, että nälkää riittää. TH
Tilhet pyydystelivät lentäviä höntiäisiä Kuutsjärven ilmameressä seilaten. Väliin ne istahtelivat puidenlatvoihin levähtämään ja tutkailemaan, ja niin taas mentiin. Kun kupu oli täynnä, niin sitten lennettiin pari sataa metriä laakson rinnettä ylöspäin. Siellä oli nälkäiset poikaset odottamassa pesissä.
Yhdessä pesässä oli kolme isoa poikasta. Pesä oli rakennettu männyn oksalle vajaan neljän metrin korkeudelle. Emot istuivat kelon latvassa lähistöllä rauhanhäiritsijän käydessä pesällä. Ne eivät tykänneet tilanteesta ollenkaan ja näyttivät häirikölle suunnan mihin lähteä (näin voisi päätellä kuvasta, mutta kuva ehkä vähän valehtelee).
Kuutsjärven koivikossa oli liikettä, kun eri lajiset linnut pyydystelivät lehdiltä toukkia poikasilleen ja itselleenkin. Vihervarpuset, järripeipot, pajulinnut ja muutkin olivat siinä mukana. Yhdellä järrinaaraalla näkyi olevan useampia tunturimittarin toukkia nokassaan. Kuvasta voi laskea niitä olevan neljä.
Lapintiaisella oli poikaset jo maastossa. Kuntashaaralla poikue odotteli kuusissa emojen tuomisia. Väliin ne tiittäsivät "tii-tä", merkiksi siitä, että nälkää riittää. TH
Labels: järripeippo, lapintiainen, tilhi
Thursday, June 24, 2010
Kesän värejä / Colours of summer
Kuolan pioni (ilmeisesti) Ainijärven entisen vartion pihassa on kukassa. Pitkään se ei kuki, mutta kukkiessaan on kaunis. Kuolan pionia kasvaa luonnonvaraisena Turjanniemessä - ja siitä itään -Vienanmeren rannalla. Ainijärveltä on sinne parisataa kilometriä.
-----
Toinen kuva on iltamaisema Kuutsjärven kuusikosta. TH
Poikasia / The young ones
Tarmo oli eilen pönttöjä kiertäessään kohdannut yllättävän näyn. Ykkösen pohjoisrinteen lapintiaisen asuttama pönttö löytyi 10 m paikastaan maasta. Pönttö oli revitty puusta irti ja tyhjennetty. Jo isot poikaset oli syöty, vain yksi oli jäänyt ja löytyi kuolleena maasta. Sen vieressä oli tuore paska, joka osoitti syyllisen. Karhu oli löytänyt syötävää!
Kauempaa löytyi myös iso paska, jossa oli mm. karvoja ja mustikankukkia. Muihin pönttöihin ei ollut koskettu, tosin ei niissä juuri tänä vuonna pesiä olekaan.
-----
Mutta jos karhu oppii kiertämään pönttöjä, niin meillä on ropleema!
Eilen illalla puoli yhdeksän aikaan Kemijärvellä Särkikankaalla kuului isokuovin huikkailua taivaalta. Kuovi lensi korkealla kaupungin yllä kohti etelää. Niin oli siis alkanut lintujen poismuutto, voisiko sanoa jo syysmuutto. Naaraskuovit jättävät poikueensa koiraan hoidettaviksi ja lähtevät etelään. Vaikka olisihan täällä vielä hyvät ilmat, lämpimimmät päivät vasta tulossa. Päivät tosin ovat alkaneet jo lyhetä.
-----
Värriöllä ei isokuovia ole, mutta lähes sen kokoinen pikkukuovi kyllä. Ja pikkukuovi käyttäytyy samalla tavoin. Ellei jo nyt, niin kohta niidenkin naaraat kerääntyvät parviksi ja lähtevät. Viime vuonnahan tapasimme niitä parvia tunturissa kurmitsaretkellä.
Aamulla työmatkalla näin kaksi piekanaa ja koppelopoikueen matkan varrella. Koppelopoikueessa oli ainakin kaksi poikasta, mutta ei monta. Ehkä juuri kaksi. Ne olivat jossain Värriöjokivarren maastossa, lähellä Siurujokea.
Pönttölinnuilla on monilla jo poikaset. Ainijärvellä leppälinnun pojat kohta lähtevät. Emot varoittelivat kiihkeästi tarkastaessani pönttöä (k). TH
Labels: karhu, koppelopoikue, kuovi, piekana
Friday, June 18, 2010
Ukkonen tuli kylään / A visit of thunder
Aamun laskentalinjan varrelta Kuntashaaralta löysin vihervarpusen pesän, joka oli lähes ennätyksellisen matalalla - 7 m korkeudella. Pesä oli kuitenkin korpikuusen latvassa metri huipusta, eikä niin ollen nähtävissä normaalikonstein. Naaras siellä hautoi ja koiras kävi reilun puolen tunnin välein ruokkimassa, sen verran seurasin.
Rakitsan itärinteellä pesi lapintiainen vanhassa männynkolossa puolentoista metrin korkeudella. Mikä lie sen siihen joskus kovertanut, mutta tintille se kelpaa. Jo useamman vuoden se on käyttänyt tätä koloa. Näin on siis todettu jo 7. lapintiaisen pesintä Värriö 1. ympäristössä.
Tänä keväänä on ollut melko kuivaa, mikä on vaikuttanut korvasienten kasvuun. Mäntykankailla on vähänlaisesti sieniä, ja ne vähätkin ovat pieniä. Sen sijaan olen löytänyt korvasieniä kuusikoista ihan mukavasti ja siellä kosteammassa ne ovat olleet suorastaan kookkaita.
Tänään törmäsivät kylmä pohjoinen ja lämmin eteläinen säärintama aseman kohdalla (eteläinen näkyy mäntykankaan maisemakuvassa). Seuraukset olivat tuhoisat. Jo ensimmäinen ukkosen paukaus iski asemarakennukseen halvaannuttaen suurin piirtein puolet laitteista. Salama kulki johtoja pitkin myös tunturiin ja Kotovaaraan, ja yhteydet ulkomaailmaan menivät poikki. Satelliittipuhelimella sentään saatiin jonkinlainen yhteys ja voitiin hälyttää apua. Myös Smear-aseman laitteita meni pimeäksi. Tapani ja Tarmo olivat tutkimushuoneessa tietokoneen ääressä salaman iskiessä, mutta ehkä kumisaappaat pelastivat pahemmalta. Pää pojilla meni kuitenkin kipeäksi. Tietokone, puhelin ja Tarmon kamera menivät pimeäksi jne.
Vain neljä kertaa jyrähti, mutta niissä oli voimaa. Muut iskut eivät tiettävästi tehneet vahinkoa, vaikka matalalla olivatkin. Runsas sadekuuro kasteli sitten kuivan maan. TH
Labels: korvasieni, lapintiainen, vihervarpunen
Kanahaukka pesässä / Goshawk on the nest
Matkalla vapaille poikkesin tutulla kanahaukan pesällä. Menin varovasti ja onnistuinkin näkemään ja kuvaamaan naaraan pesässä. Se on hyvin vaalea. Koirasta ei nyt näkynyt.Mielenkiintoista nähdä, pääseekö tästä useampia poikasia lentoon. Viime vuonnahan pääsi vain yksi.
-----
Ennen Pelkosenniemeä oli jäänyt näätä auton alle, jo muutama päivä sitten. En ole ennen moista todennut. TH
Labels: kanahaukka, näätä
Thursday, June 17, 2010
Lintulinjoilta / From the bird counting routes
Kuvia Värriöojan varrelta ja länsipuolelta. Yläkuvissa pohjansirkkukoiras ja lentopoikanen.
Alempana korkealla kaarteleva piekana (hieman erikoinen väritys) ja urpiaisen pesä 40 cm korkeudella katajassa Nuorttiaavan läpi virtaavan Värriöojan varrelta. Alimpana vahingoittunut leppälintunaaras, joka pystyi lentämään kymmenkunta metriä. Tarmo oli myös huomannut linnun jo viikko sitten.
Labels: leppälintu, piekana, pohjansirkku, urpiainen
Wednesday, June 16, 2010
Valtatien vaiheilla / Around the highway of the wild
Jatkoin laskentoja vähän lämpimämmässä säässä. Sääasioissa tulin siihen tulokseen, että jos kylmyys tai tuuli lähtevät, niin sääsket tulevat tilalle. Niin, että älä mitään liian positiivista kuvittelekaan! Mutta näillä mennään mitä on!
Hernekerttu saapui näihin maisemiin. Nuortinahossa kuulin aamulla erikoisempaa kitinää ja luulin jo vieläkin harvinaisempia. Tämä yksilö lauloi kuitenkin hieman korkeammalta kuin yleensä, myös laulupaikat olivat koivujen latvoissa. Siellä se myös pyydysteli toukkia syödäkseen. Kerttu oli muutolla, ja siirtyi koko ajan koilliseen. Lopulta se hävisi Nuorttiaavan koivikkoon ja varmaan siitäkin eteenpäin.
Nuorttiaavan koivikosta lähti myös ruskea petolintu lentoon. Se hävisi niin kummasti, etten saanut sitä missään vaiheessa kunnon tarkasteluun. Arvioin se olleen joko naaras suohaukka, hiirihaukka tai piekana, vaikka en siitä valkeaa huomannutkaan.
Iltapäivällä mittailin kaatunutta kuusivanhusta Pirunkurun pohjoispäässä. Tullessani ensi kertaa Värriölle v.-79, löysin kesällä em. paikalta pitkän kuusen, jonka pituudeksi arvioin 30 m ja pidin sitä pisimpänä kuusena näillä seuduilla. Kuusi oli vielä elävä, ja elikin vielä muutaman vuoden. Sitten se alkoi kuivua ja hongittua lopulta. Joskus vuosi pari sitten se rojahti maahan. Näköjään tyvi oli laho.
Tuli mieleen, että nyt olisi hyvä mitata kuusen pituus. Poikkesin paikalle, ja askelmitalla laskin metrejä. Latva oli useasta kohden poikki, mutta kokosin sen kuin palapelin palat. Sain tulokseksi kolmekymmentä metriä. Vieressä oli kaatuneena 28.5 m mittainen kuusi ja koko kuusikko koostuikin tosi korkeista puista. Tosin kolmekymppisiä puita on muutama muukin alueen jokikuruissa, mutta tämä on varmaan alueen korkein metsä.
Mittaillessani kuusia kuulin metsähanhen ääntä. Pian kuusikon yläpuolelle ilmaantuikin n. 30 yksilön parvi, joka lensi koillista kohti alle sadan metrin korkeudella. En saanut siitä kuvaa, koska olin jättänyt repun kameroineen kauemmas, ja aivan tarkka lukumäärä ei selvinnyt. Linnut olivat luultavasti nuoria, pesimättömiä, jotka olivat matkalla Kuolan soille kesänviettoon. Nämä muuttajat menevät kesäkuun alkupuolella ja niitä on havaittu aikaisemminkin. Ehkäpä ne ovat niitä lintuja, jotka syyskuulla menevät päinvastaiseen suuntaan, ainakin osaksi.
Kuusen kukintaa on kestänyt jo jonkin aikaa, ja lämpimimmillä paikoilla emikukinnot alkavat muuttua jo kävyiksi. Kukinta on ollut runsasta, mikä antaa aiheen odottaa, että käpyjä tulee runsaasti. Käpylintuja onkin jo ilmaantunut, ja niitä virtaa varmaan koko ajan lisää jostain huonon siemensadon alueelta. Kirjosiipiä ei ole vielä näkynyt, mutta uskon niitäkin tulevan. Nyt on ollut etupäässä pikkukäppäreitä ja vähemmän isosellaisia.
Kuulin joutsenten ääntä Yli-Nuortin latvapäästä, ja luulenkin niiden taas pesineen alueella. Näin myös haarapääskyn lennossa Yli-Nuortin eteläpuolen metsässä. Pesäpaikoille taitaa olla kymmeniä kilometrejä. Pesälöydöt kirjosiepolta ja kulorastaalta.
-----
Kuvasin vielä erämaan valtatien Nuorttiaavan eteläpuolen metsässä. Muurahaiset kulkivat jatkuvana virtana molempiin suuntiin kaatuneen koivun runkoa pitkin. Tosin digitekniikka näkee muurahaiset paljon ihmissilmää huonommin, eikä valtatien kulkijat oikein hyvin erotu. TH
Labels: hernekerttu, joutsen, metsähanhi
Tuesday, June 15, 2010
Lintulaskennoissa / Bird counting
Kylmää on pitänyt jo pitempään. Öisin on oltu lähellä nollaa ja sen on huomannut lintulaskennoissa. Laskennathan suoritetaan aamuyön tunteina, mitkä usein ovat yön kylmimmät.
Eilen kiersin linjaa itäpuolella. Mitään kovin erikoisia lajeja ei vastaan tullut. Käen kuulin vain yhden, liekö kylmästä johtuen ne olivat hiljaa. Kuntasjoella pakeni hirviemä punaruskeine vasoineen. Vasa oli jo hieman kasvanut, syntynyt varmaan toukokuun puolella.
Tänään olin tunturissa. Siellä sain havaintoihin tuulihaukan, piekanan, kaksi Kuolaan lentävää joutsenta (k, toinen kuva Naltion suuntaan) ja päkättävän riekon, jotka kaikki ovat harvinaisuuksia pistelaskennoissa.
Linjan jälkeen Ykkösen pohjoispuolella varoittelevat urpiaiset paljastivat minulle helmipöllön. Pöllö-riepu koetti nukkua päiväunia kuusen alaoksilla piilossa, mutta monenlaista häiritsijää oli liikkeellä. Varsinkin urpiaiset jaksoivat varoittaa.
Löysin myös muutaman pesän. Järrin ja laulurastaan poikaspesät löytyivät linjalta. Ykkösen luoteispuolen lapintintin kolo oli sittenkin asuttu, vaikka kahdesti paikalla käytyäni en ole lintuja tavannut. Nyt kuitenkin emo kävi ruokkimassa poikasia. Tämä on jo kuudes lapintiaisen pesintä Ykkösen ympärillä.
Iltapäivällä pääsin vielä emoa seuraamalla vihervarpusen pesälle Kuntashaaralla. Se oli normaaliin tapaan kuusen latvassa. TH
Labels: helmipöllö, hirvi, järripeippo, joutsen, lapintiainen, laulurastas, piekana, riekko, tuulihaukka, vihervarpunen
Sunday, June 13, 2010
Soklin suojelijoiden tapaaminen / A meeting of protectors of Sokli
Saijanojan kämpällä oli Sokli Erämaana -liikkeen tapahtuma tänä viikonloppuna. Väkeä kerääntyi paikalle useita kymmeniä henkilöitä. Tapahtumaa kunnioittivat läsnäolollaan mm. porotutkija Timo Helle ja suomalaisen luonnonsuojelun ja lintutieteen grand old man Pentti Linkola.Tapahtumaan kuului esitelmiä ja luontoretket Törmäojan maastoihin (k) ja Naltiotunturille. TH
Vesilintuja / Water birds
Laskin Ainijärven lintuja. Vesilintuja oli yllättävän vähän, vain telkkiä (oik. naaras) kymmenkunta, muutama tukkasotka ja tavi. Mutta näin kolme heinäsorsapoikuetta (2 k naaras ja poikue), mikä oli erikoisen yllättävää. Niitä poikueita on aikaisemmin näkynyt hyvin harvoin laskennoissa. Poikasia oli 8, 8 ja 9.
Lapintiirapari (k) lenteli hyönteispyynnissä, kuten myös tervapääskypari. Tavallisempia varpuslintuja näkyi suurin piirtein normaalit määrät. Ainiojan varressa oli ruokailemassa kaksi hirveä. TH
Labels: heinäsorsa, hirvi, lapintiira, tavi, telkkä, tervapääsky, tukkasotka
