Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Tarmo oli eilen pönttöjä kiertäessään kohdannut yllättävän näyn. Ykkösen pohjoisrinteen lapintiaisen asuttama pönttö löytyi 10 m paikastaan maasta. Pönttö oli revitty puusta irti ja tyhjennetty. Jo isot poikaset oli syöty, vain yksi oli jäänyt ja löytyi kuolleena maasta. Sen vieressä oli tuore paska, joka osoitti syyllisen. Karhu oli löytänyt syötävää!

Kauempaa löytyi myös iso paska, jossa oli mm. karvoja ja mustikankukkia. Muihin pönttöihin ei ollut koskettu, tosin ei niissä juuri tänä vuonna pesiä olekaan.

-----

Mutta jos karhu oppii kiertämään pönttöjä, niin meillä on ropleema!

Eilen illalla puoli yhdeksän aikaan Kemijärvellä Särkikankaalla kuului isokuovin huikkailua taivaalta. Kuovi lensi korkealla kaupungin yllä kohti etelää. Niin oli siis alkanut lintujen poismuutto, voisiko sanoa jo syysmuutto. Naaraskuovit jättävät poikueensa koiraan hoidettaviksi ja lähtevät etelään. Vaikka olisihan täällä vielä hyvät ilmat, lämpimimmät päivät vasta tulossa. Päivät tosin ovat alkaneet jo lyhetä.

-----

Värriöllä ei isokuovia ole, mutta lähes sen kokoinen pikkukuovi kyllä. Ja pikkukuovi käyttäytyy samalla tavoin. Ellei jo nyt, niin kohta niidenkin naaraat kerääntyvät parviksi ja lähtevät. Viime vuonnahan tapasimme niitä parvia tunturissa kurmitsaretkellä.

Aamulla työmatkalla näin kaksi piekanaa ja koppelopoikueen matkan varrella. Koppelopoikueessa oli ainakin kaksi poikasta, mutta ei monta. Ehkä juuri kaksi. Ne olivat jossain Värriöjokivarren maastossa, lähellä Siurujokea.

Pönttölinnuilla on monilla jo poikaset. Ainijärvellä leppälinnun pojat kohta lähtevät. Emot varoittelivat kiihkeästi tarkastaessani pönttöä (k). TH