Monday, June 28, 2010
Kesän koleudessa / Cold summer day
Taivas tuntuu vuotavan kuiviin, kun taas tänäänkin satoi vähän väliä. Illalla oli sentään vähän kuivempaa. Tunnelma oli vähän syksyinen, kun lämmintäkin oli vain 4-5 astetta aamulla, päivällä vähän enemmän. Lintujen laulu kuitenkin muistutti alkukesän olevan menossa.
Syksyistä tunnelmaa lisäsi mustaviklo, jonka "ty-vit"-äänen kuulin aamulla 9. jälkeen. Ääni kuului korkealta ja toisen kerran kaakon suunnasta. Se oli siis ensimmäinen syysmuuttajahavainto Värriöllä. Mustaviklonaaras monien muiden kahlaajalajien tapaan jättää poikueen koiraan huollettavaksi ja lähtee muutolle etelään päin.
Sitten Rakitsan länsipuolella kulkiessani hoksasin taviokuurnaparin, joka tuli jostain ja jäi matalalle kuusiin. Huomasin, että niillä oli kuvut täynnä ja arvasin pesän olevan lähellä. Ja niin parin lentopyrähdyksen jälkeen pari olikin ruokkimassa poikasia puolentoista metrin korkeudella kuusen alaoksilla. Pesässä oli kolme poikasta, jotka olivat lähtövalmiita ja pyrähtivät lähioksille lähestyessäni niitä.
Tilhi kävi myös ruokkimassa poikasiaan mäntypesällä. Nekin alkavat olla täysin lähtövalmiita.
Rakitsanjängän laidalla pajulintu (eli uunilintu) pyrähti jaloistani lentoon. Sillä oli heinikossa uunimainen pesänsä, jossa makoili puolenkymmentä keskenkasvuista poikasta. Niillä menee vielä viikon verran, ennen kuin pääsevät siivilleen.
Syksyistä tunnelmaa lisäsi mustaviklo, jonka "ty-vit"-äänen kuulin aamulla 9. jälkeen. Ääni kuului korkealta ja toisen kerran kaakon suunnasta. Se oli siis ensimmäinen syysmuuttajahavainto Värriöllä. Mustaviklonaaras monien muiden kahlaajalajien tapaan jättää poikueen koiraan huollettavaksi ja lähtee muutolle etelään päin.
Puolenpäivän jälkeen näin ison petolinnun kaukana Rakitsan suunnalla. Se oli ilmeisesti maakotka tai piekana, liian kaukana määritettäväksi.
Sitten Rakitsan länsipuolella kulkiessani hoksasin taviokuurnaparin, joka tuli jostain ja jäi matalalle kuusiin. Huomasin, että niillä oli kuvut täynnä ja arvasin pesän olevan lähellä. Ja niin parin lentopyrähdyksen jälkeen pari olikin ruokkimassa poikasia puolentoista metrin korkeudella kuusen alaoksilla. Pesässä oli kolme poikasta, jotka olivat lähtövalmiita ja pyrähtivät lähioksille lähestyessäni niitä.Tilhi kävi myös ruokkimassa poikasiaan mäntypesällä. Nekin alkavat olla täysin lähtövalmiita.
Rakitsanjängän laidalla pajulintu (eli uunilintu) pyrähti jaloistani lentoon. Sillä oli heinikossa uunimainen pesänsä, jossa makoili puolenkymmentä keskenkasvuista poikasta. Niillä menee vielä viikon verran, ennen kuin pääsevät siivilleen.
Lapintiaisen poikaset olivat lähteneet pöntöstä. Kaukana ne eivät olleet, koska kuulin niiden kerjäysääntä. TH
Labels: mustaviklo, pajulintu, taviokuurna
// posted by TH @ 20:40 
