Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Daily winter routines in Varrio Research Station is to ski to the SMEAR measurement station in Kotovaara, about one km north of the main building. Originally, at the beginning of the 1990s, the SMEAR station was established far enough from the main buildings so that temporarily from heating ovens or sauna ovens emission (small particles) are far enough and do not disturb the main measurements. SMEAR-towers were in winterly cover, but it was easy to climb up there and take some photos over the surroundings. The date for photos 11 Dec 2005.


Värriön päivän rutiineihin kuuluu käynti noin kilometrin päässä pohjoisempana, Kotovaaran laella olevalle SMEAR -asemalle. Mittausasema perustettiin 1990-luvun alussa riittävän kauaksi tutkimusaseman päärakennuksista, että esimerkki takasta tai saunan kiukaasta savupiippuun silloin tällöin pärskähtävät hiukkaset eivät häiritse päämittauksia. SMEAR päätorni oli huurteessa, mutta kyllä sinne torniin saattoi kiivetä ja kuvata ympäristöä. Kuvien päivämäärä 11.12.2005.

Labels: kaamos, Kotovaara, Nuortti fell, Nuorttitunturi, smear, winter, wintercolours

Vuodenajan kuvia. Kameran salama valaisee kaamoajan kuvia, mutta eipä se valo kauas riitä, ei riittänyt tässäkään Kotovaaran kurun kuvauksessa, marraskuun lopulla 2004.


Photos of the season. The lightning in camera helps the photographing in kaamos-light periods. But the camera lightning does not reach far, like it did not here in the photo taken in Varrio reserve, Kotovaara canyon, at the end of November 2004.

Labels: kaamos, Kotovaara

Kairan kiehtovimpia puita ovat kierteisesti kuivuneet kelot. Ihmetyttää taas tässäkin Värriön Kotovaaran kelossa (20.10.2004), miksi kierteet ovat aina vasemmalta oikealle kiertäviä, ylhäältä katsottuna vastapäivään. Kelopuun kiertymisestä on ajan mittaan käyty kansainvälisestikin keskustelua, mutta aivan todistettua teoriaa ei vieläkään löytyne.

Villein teoria perustuu tähtitieteeseen, jonka mukaan puu kiertyy ympyröille Maan kiertoa noudattaen. Puhutaan Maan pyörimisliikkeen poistovoiman eli coriolisvoiman vaikutuksista. Päiväntasaajan eteläpuolella ei kasva tavallista mäntyä, ei ainakaan kelopuiksi ehtineitä, eikä tätä teoriaa ole sillä tavoin todistettu.

Enemmän on saanut kannatusta teoria siitä, että puun solujen eri osat kasvavat vähän eri tahtiin (Seppo Vuokko: http://vanha.suomenluonto.fi/artikkeli-103.html).

Solut synnyttävät jakaantuessaan sisäpuolelleen puuta ja ulkopuolelleen kuorta. Nuoressa puussa rakenteeltaan tiilimuuria muistuttava jälsisolukko on suoraa tai lievästi ylös vasemmalle kierteistä. Tavallisesti jälsisolut jakaantuvat siten, että tytärsolut ovat vierekkäin. Joskus solut jakautuvat myös poikittain, jolloin tytärsoluista toinen tulee toisen yläpuolelle. Solukolla on kuitenkin tilaa laajeta vain sivullepäin. Poikittaiset solunjakautumiset pakottavat solukon vinoksi, ja puun ikääntyessä sen vinoutuminen yhä vain kasvaa.

Vinot jälsisolut synnyttävät sisäpuolelleen vinoja puusoluja, joten puusta tulee kierteistä. Koska nuoren puun jälsisolut olivat suorassa, on sydänpuu suoraa vaikka pintapuu onkin vahvasti kierteistä.

Keloontuneissä männyissä kierteisyys joko näkyy tai se ei näy. Värriössä ja ylipäänsä itäkairassa, näkyvä kierre tuntuu menevän aina samaan suuntaan.


In old, dead Scots pines ("kelo-pines") you find often a spiralwise phenomenon under the fallen bark. In all stems the spiral seems to go counter clockwise (looking from above; looking parallelly: from left to right), like in this Kotovaara hill dead Scots pine (photo of 20.10.2004). Why the spiral is never clockwise?

There are two main theories, neither of them proved yet, however. The first theory relies on astronomy and rotation of our globe. That is why the spiral goes always to same direction. There are no Scotch pines growing south of the Equator, at least no dead kelo-pines, and we do not have this type of proof for the phenomenon.

The second theory relies on standard irregularities in the division of cells when Scots pines grow. For some reason these irregularities at micro level point always to same direction.

The spiral phenomenon is either visible or not visible. When you see it in Varrio or broader in Finnish Lapland the spiral seems always to be going counter clockwise.

Labels: kelomänty, Kotovaara, Nuorttitunturi

Äärimmäisenä oikealla Nuorttitunturin huippu. Siitä etuvasemmalla, Kotovaaran männikössä näkyy Värriön tutkimuksen, ilmakehän hyviä ja pahoja hiukkasia mittaavan SMEAR-aseman havaintotorni. Kuva lokakuun alusta 2004, ruskan jälkeen.


Far to the right in the horizon the top of Nuorttitunturi fell. In front to the left there is the Scots pine dominated Kotovaara hill. On top of the hill there is the observation tower of SMEAR - research. It measures the good and bad (nano)particles in the air. Photo from the beginning of October 2004, when the ruskacolors are vanishing.

Labels: Kotovaara, Nuorttitunturi, Scots pine, smear