Kuutsjärvi vetää sinipyrstöjä / Red-flanked bluetail came
Sadetta jatkui myös tänään, niin että en lähtenyt lintulinjalle. Se olikin oikea valinta, sillä sadekuuroja tuli sitten pitkin päivää. Mutta vielä paremmaksi valinnan teki se, että tapasin aseman luona linnun, mitä en luullut tänä vuonna täällä tapaavanikaan. Nimittäin aamupäivällä kuulin sinipyrstön piippauksen lammen takaa.
Eipä sitten aikaakaan, kun olin jo palokopilla soittelemassa sinipyrstön ääniä. Lintu tuli paikalle melko pian ja sain siitä ihan mukavat kuvat. Se oli luultavasti esiaikuinen koiras, kuten useimmat niistä ovat. Jaloissa ei ollut renkaita. Virittelin verkon, mutta en saanut lintua lentämään niihin muutaman tunnin sisällä.
Näin siis jo kolmantena vuonna peräkkäin loppukesällä tulee sinipyrstö Kuutsjärven tiheikköön. Tämä on vasta tullut, koska olen pari kertaa aikaisemmin viime aikoina soittanut niiden ääntä paikalla, mutta mitään ei ole ilmaantunut. Olen myös kesän aikana kiertänyt ympäri puistoa sopivilla paikoilla soittamassa sinipyrstön ääniä, mutta mitään ei ole löytynyt. Myöskään koko Lapissa ei ole tänä kesänä havaittu kuin 3-4 sinipyrstöä. Tämäkin lintu on uusi, koska viime vuonna rengastettiin kaikki 9 paikalla tavattua ja tällä ei ole rengasta. Jokin tässä paikassa vetää sinipyrstöjä. TH
P.S. Muita havaintoja kurusta: 3 punatulkkua illalla, pajulinnun ääntä, punarinta, 2 sinirintaa verkossa ja laulurastas verkossa.
Hyvin sateinen päivä, lämmintä alle 10 astetta. Hiiripöllö istuskeli kelossa aseman pihalla märissään aamupäivällä.
Hiiripöllöt löytyivät myös Ainikuusikosta ja Tulppiosta Saijanojan varrelta. Saijanojan jängältä kuulin myös pikkukuovin ääntä, mikä oli erittäin myöhäinen havainto lajista näiltä seuduilta. Kuulin ja näinkin myös keltavästäräkin em. maisemissa. Kävin alueella etsimässä mahd. kanahaukan pesää, koska hakkuut ovat kaatamassa viimeiset vanhat metsät alueelta ja siellä nähtiin kanahaukka soidinlennossa keväällä. Pesää ei löytynyt. Hakkuut ovat ajaneet kanahaukat evakkoon ainakin kahdelta seudun pesältä.
Iltamyöhäällä helmipöllö kiekaisi ja pörähti puuhun vessan takana. TH
Kävin rajalla riistakameralla. Siihen oli tullut vain yksi hirven ohikulku etelään päin. Muutaman kerran auringon valosuihku oli laukaissut kameran. Kortinvaihdon jälkeen kamera ei enää suostunut pelaamaan, joten otin sen kuivumaan, josko se olisi kastunut sateissa.
Näin 2 hiiripöllöä Kotkakurunojan keloissa iltapäivällä, kuulin lapinsirkun ääntä, 3 talitiaista Kotkakurunojalla ja kuulin puukiipijän äänen. Talitiaiset ja lapinsirkku kertovat olevan niilläkin kyseessä vaeltelu- ja muuttoajan. TH
Luonnonoloissa metsäpalot muokkaavat voimakkaasti boreaalisen metsän rakennetta. Palot voivat olla hyvin paikallisia tai laajojakin. Fennoskandian alueella palot rajoittuvat pääosin metsän kenttäkerrokseen. Palon myötä osa puustosta saattaa kuolla, mutta männyn paksu kaarna suojaa puuta tehokkaasti tulelta. Palon edetessä tuulen mukana, tuli jää usein kytemään puun rungon tuulen suojapuolelle. Tällöin puun kaarna palaa osin. Jos puu ei kuole, palohaavaa ympäröivä kaarna alkaa kylestyä palokohdan suojaksi. Näitä puissa näkyviä palon merkkejä kutsutaan palokoroiksi. Tutkimme Värriön tutkimusaseman lähistöllä palohistoriaa männyissä olevien palokorojen avulla.
Kuljimme kahden kilometrin linjan tutkimusaseman itäpuolelta pohjoisen suuntaan Kotovaaran rinteelle. Löysimme palokoroja melkein kaikista linjallemme osuneista vanhoista männyistä. Kairasimme puista näytteet ikäkairalla. Näytteiden vuosirenkaista laskimme, kuinka monta vuotta paloista oli kulunut. Kaikista näytteistä ei pystytty määrittämään paloajankohtaa, mutta toisissa voidaan havaita useamman palon jäljet. Voimakkaampien palojen jälkeen alueelle on syntynyt kaksijaksoisuutta. Osa vanhemmista puista on kuollut ja vapauttanut tilaa nuorille puille ja osassa näkyy palokoroja. Nuoremmat puut ovat syntyneet palojen jälkeen. Metsässä näkyi myös hiiltyneitä kantoja, jotka saattoivat olla satoja vuosia vanhoja. Löysimme tutkimaltamme alueelta merkkejä laajemmasta metsäpalosta 1948. Koko kulkemamme kahden kilometrin linjan varrelta löytyi merkkejä tästä palosta, mutta kaikki puut eivät olleet kärsineet palosta. Tästä päättelimme, ettei kyseinen palo ollut kovin raju. Vanhin havaitsemamme palokoro oli 1850-luvulta.
Metsien palodynamiikka on muuttunut ihmisen toiminnan johdosta, eikä Fennoskandian alueella juurikaan pala suuria metsäalueita, vaan palot sammutetaan nopeasti. Monet paloalueista riippuvaiset lajit ovat uhanalaistuneet, koska palanutta puuta on vähemmän.
Metsäopiskelijoiden Pohjois-Suomen kurssi alkoi muutama päivä sitten. 26.8. kävimme 7 kurssilaisen kanssa lintulaskennan 1.-pistelinjan Värriötunturissa ja länsipuolella. Yleensähän pistelaskennat suoritetaan kesäkuulla, mutta halusimme kokeilla vertailun vuoksi laskentaa loppukesällä.
Sää oli vaihteleva, vesisadetta ja aurinkoa, vähän tuultakin. Lämmintä oli alun toistakymmentä astetta.
Havaintoja tuli vähän, 4 pisteessä ei ainoatakaan lintuhavaintoa. Muutamassa pisteessä havaittiin 3 lajia, muut 1-2 lajia. Pisteitä oli 26 ja niissä laskettiin 5 minuuttia erilaisilla biotoopeilla. Kaikkiaan havaittuja lajeja tuli pisteistä 18, joista 2 jäi määrittämättä ja yksi merkittiin kanalinnuksi. Lisäksi pisteiden ulkopuolella tuli vastaan 3 lajia.
Yleisin laji oli niittykirvinen, joita saatiin n. 82 yks. Ne ovat nyt muutolla ja yleensä linnut lensivät länttä kohti. Mielenkiintoisia olivat vanha maakotka, joka leijaili pisteen yläpuolella (k), 2 tuulihaukkaa, lapinharakka (k) ja pieni petolintu, joka oli ilm. varpushaukka (tai hiiripöllö). Nähtiin myös melko tuore karhunpaska Värriö II:lla, jossa oli myös erikoinen pieni kuusi (k).
Seur. lajit havaittiin: talitiainen, lapintiainen, kivitasku, niittykirvinen, laulurastas, pajusirkku, pajulintu, harmaasieppo, järripeippo, punakylkirastas, taviokuurna, metsäkanalintu, tuulihaukka, lapinharakka, maakotka, kuukkeli ja pisteiden ulkopuolella pohjansirkku, urpiainen ja varpushaukka (tai hiiripöllö). TH
19.8. B-linjalla alkoi näyttää siltä kuin pitääkin. Aluksi teeret 4 + 3 + 6 + 1 yks., sitten metsopoikue 6 lintua (k) ja vielä riekkopoikue n. 12 yks. tekivät yhteensä 32 lintua, mikä oli jo huipputulos. Hirviäkin lähti makuulta 2 mäntytaimikosta, toisella 5-6 piikkiä ja toisella n. 12.
Vielä löysin pedon tappaman poron raadon Maskaselästä parinkymmenen korpin opastuksella, tuulihaukan, piekanan (k), isokäpylinnun ja lapinharakan, ja siten havainnoiltaan päivästä tuli rikas.
Köyhtymistä vain aiheutti auton kylkeen juossut poro kotimatkalla. TH
17.8. kävin aseman kanalintulinjan. Näin 3 yksinäistä koppeloa, mikä tänä vuonna on vähän. Näin myös hirvisonnin n. 15-piikk., joka nousi makuulta parinkymmenen metrin päästä Nuorttiaavan koivikossa. Muita kirjosiipi, keltavästäräkkejä, 3 tavia ja piekanat vielä pesäkurun maastossa. Seur. päivänä piekanat olivat hävinneet.
18.8. talousmetsien A-linjallakaan ei saalis ollut paljoa parempi, koppelopoikue 3 yks. ja yksinäinen ukkometso.
Muita havaintoja olivat kirjosiipi aamulla asemalla, pikkukäpylintu Nuorttiaavan eteläpuolella, hiiripöllö Maskaselässä, kurkia Pitkällävuotsolla 5, 12 yks. riekkoparvi tien varrella, sinirinta, 2 hiiripöllöä Rajavaarassa (2 k) ja yksi yöllä Törmäojan maastossa. TH
Riistakamera on taas tallentanut elämää rajan varressa. Nyt kamera oli toiminut vain 12-29.7.2011. Virtaa löytyi ainakin pattereista ja muistikortillakin olisi ollut tilaa, mutta kamera vain päätti lopettaa toimimisen, mikä ei nyt uutta ole. Akunvaihdon jälkeen se näytti taas alkavan toimia.
Metsäkauris on ollut taas liikkeellä. Nyt se kävi 17.7. aamulla seitsemän aikoihin ja tunnin päästä uudelleen. Tämä yksilö on kuitenkin eri kuin aikaisemmin, sen näkee sarvista ym. Siis jo toinen kauris tänä kesänä ja sekin matkalla pohjoiseen.
Hirvet ovat vähentyneet, mutta 5 yksilöä kuitenkin. Uros ja naaras ovat menneet pohjoiseen ja 2 naarasta ja yksi uros etelään. Tosin kameran luona oli tuoreita jälkiä, joten kameran lopetettua elukoita on kulkenut. Karhun jälkiä ei näkynyt.
Uutena lajina on metso, josta paikalla ovat käyneet naaras ja uros. Ilmeisesti molemmat ovat olleet kameran etupuolella olevan tasaisen kiven päällä. Lähistöllä metsoja asustelee enemmänkin, nimittäin akun ja muistikortin vaihtojen jälkeen lähdin etelän suuntaan ja osuin metsopoikueeseen, jossa oli emo ja 4 poikasta reilun 50 m päässä. Ne lähtivät lentoon, mutta liittyivät toiseen parveen, jossa oli 8-10 lintua, useimmat poikasia. Poikaset lähtivät pikku suolta ja niitä oli siellä paljon, lähes 15. Tarkkaa määrää en saanut laskettua, koska lintujen lähtö oli aika rytäkkää.
Kameran kellonaikaan pitää edelleen lisätä 4 + 1/2 tuntia, jotta ollaan lähellä todellista aikaa. TH
Kävelimme riistakolmion Tarmon ja Ilmarin kanssa tänään 13.8. Sää oli aika hyvä, kymmenisen astetta lämmintä ja puolipilvistä. Yhteen väliin ripsautti hieman vettä, mutta se ei haitannut. Silti vain hikeä pukkasi koko ajan.
Havaintoja kertyi ennätysmäärä. En usko koskaan aseman riistakolmiohistoriassa olleen yhtä paljon kanalintuhavaintoja. Kaikkiaan tulos oli seuraava: pyy 15 yks. (kuvat), riekko 6 yks. ja metso 6 yks. Lisäksi linjalla oli lanka-aitaan lentänyt riekko (muutama päivä sitten) ja linjan vieressä polun varrella yksinäinen pyy. Kokonaismäärä on 27 (29) lintua. Kolmion pituushan on 12 km.
Yleensäkin Lapissa ja pohjois-Suomessa on tänä kesänä tavattu paljon kanalintuja sekä riistakolmioilla että muutenkin. Tämä nostaa koko Suomen laskentojen tulokset selvästi plussalle. Syitä tähän on varmaan moniakin, mutta yksi voi olla se, että myyriä on ollut paljon, mutta pikkupetoja ei kuitenkaan ole ollut kovin paljoa ja pedot ovat keskittyneet pyytämään myyriä kanalintujen sijaan.
Lisäksi linjalla tavattiin karhunjälkiä ja -paskoja, jotka merkattiin ylös. Merkkaamattomista lajeista nähtiin hirvi ja tavi. Myös yksi kirjosiipikäpylintu havaittiin. Niin, ja aitavarresta löytyi kännykkä, tosin vettä puolillaan. TH, kuvat TH, TK
Loman loputtua matkasin asemaa kohti. Kesä alkaa olla jo loppupuolella ja se näkyy luonnossa. Sokanaavalla kolme kurkea ruokaili jo kellertävänruskealla suolla.
Sadepilvet ja aurinko loivat hienoja valaistuksia maisemille.
Loppumatkasta näin pari jänistä ja kettukin oli liikkeellä illalla saaliin toivossa. Vesilintuja näkyi Loitsalla ja Kyörteslammella.Kävelymatkalla sain sadekuuron niskaani. TH
Tässä pieni video Tuutijärveltä, jossa suomalaisten asumuksia oli ennen Talvisotaa. Videolla kertoo tarinaa Tuutijärveltä Olavi Jaakkonen joka on syntyperältään juuri tästä ja muistaa vielä hyvin miten asiat olivan ennen sotaa.
Jatkoin naapurimaan matkailua ja tällä kertaa matka suuntautui Tuutijärvelle. Se on vanha suomalaisten asuttama kylä vanhassa Sallassa joka jäi rajan tuolle puolen sodan päätyttyä. Tällä hetkellä alueella ei ole mitään asutusta, vain peltoaukeat ja jäänteitä talojen kivijaloista sekä uuneista. Lisää kuvia maisemista löytyy täältä. Kuvat on sijoitettu kartalle hyvin tarkasti ja niitä kannattee katsoa satelliitti-näkymässä.
Hyvin sateinen päivä, lämmintä alle 10 astetta. Hiiripöllö istuskeli kelossa aseman pihalla märissään aamupäivällä.
Riistakamera on taas tallentanut elämää rajan varressa. Nyt kamera oli toiminut vain 12-29.7.2011. Virtaa löytyi ainakin pattereista ja muistikortillakin olisi ollut tilaa, mutta kamera vain päätti lopettaa toimimisen, mikä ei nyt uutta ole. Akunvaihdon jälkeen se näytti taas alkavan toimia.
