Tuesday, June 30, 2009
Tuoksuvassa metsässä / In forest of perfumes
Kettu kävi aamuauringossa näyttäytymässä asemalla. Aurinko paistelikin pitkin päivää ja lämmintä oli lähes hellerajassa. Navakka tuuli vei enimpiä hyönteisiä, mutta mäkäröistä oli vielä haittaa. Tuomet olivat vielä kukassa, ja loivat metsään hienon tuoksun yhdessä avautuneiden koivun ja pajun lehtien kanssa. Myös pihlajat aloittelivat jo kukintaa.
-----
Seurasin vielä jonkin aikaa taviokuurnien pesintää. Poikaset olivat kasvaneet selvästi vuorokaudessa. Niiden kerjäysääni oli paremminkin "tlii" kuin "pii", kuten eilen mainitsin. Emot kävivät suurin piirtein puolen tunnin välein ruokkimassa. Yleensä ne tulivat yhtä aikaa pesälle. Hyönteisten lisäksi ne toivat myös siemenmössöä poikasille. Luulisin, että huomenna pesä on jo tyhjä. TH
Labels: kettu, taviokuurna
Monday, June 29, 2009
Tunturipolun varrelta / By the path to fell
Kuvissa sammakko ja perhonen tunturin hyönteispolun varrelta. Onko perhonen on juuri lapinnokiperhonen? TH
Labels: sammakko
Hetki kuurnien pesällä / On the nest of Pine Grosbeak
Taviokuurnan poikaset alkavat olla lähdöllään pesästä. Seurasin tänään vähän aikaa poikasten ruokintaa.
Emot kävivät parinkymmenen minuutin välein ruokkimassa. Poikasten kerjuuääni oli mielenkiintoinen "pii", jota en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Emot tottuivat pian muutaman metrin päässä olleeseen tutkijaan, ja kävivät sen jälkeen suoraan ruokkimassa. Ne ruokkivat poikasia ainakin hyönteisillä.
Kuvat ylh. maisema polun varrelta Petäjärinteeltä, taviokuurnan pesämetsästä (pesäkuusi myös kuvassa). Kesk. koiras ja naaras ja alh. poikaset (joita olikin 4) ja emot pesällä. TH
Emot kävivät parinkymmenen minuutin välein ruokkimassa. Poikasten kerjuuääni oli mielenkiintoinen "pii", jota en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Emot tottuivat pian muutaman metrin päässä olleeseen tutkijaan, ja kävivät sen jälkeen suoraan ruokkimassa. Ne ruokkivat poikasia ainakin hyönteisillä.
Kuvat ylh. maisema polun varrelta Petäjärinteeltä, taviokuurnan pesämetsästä (pesäkuusi myös kuvassa). Kesk. koiras ja naaras ja alh. poikaset (joita olikin 4) ja emot pesällä. TH
Labels: taviokuurna
Sunday, June 28, 2009
Poikasten aikaan / At the time of youngs
Kävellessäni aamulla Kotkakurunojaa alaspäin, koin yllätyksen: joutsenperhe tuli vastaan puroa pitkin. Aikaisemmin näin valkean höyhenen ojassa, mutta ajattelin. että se on varmaan pudonnut joutsenelta lennossa.
Joutsenpariskunta kahden poikasen kanssa nousi ojaa ylöspäin, mutta kohdattuaan minut n. 15 m päässä, emot nousivat maalle. Vähän aikaa ihmeteltyään emot lähtivät lentoon jääden jonnekin parinsadan metrin päähän. Poikaset kätkeytyivät johonkin, ja minä kiersin lenkin ja jatkoin ojaa alaspäin.
Tämä on muuten ensimmäinen todettu joutsenen pesintä Värriön puiston alueella. Ilmeisesti pesä on ollut vastavirran puolella Saunavuotsolla, mihin tapaamispaikkakin vielä kuuluu.
Tapasin ojalla myös varoittelevia metsävikloja (kuva vas. lennossa), ja löysin koskikaran poikaspesän (kuvassa pesä linnun yläpuolella). Hauhonjängällä oli valkoviklo (laskeutuu keloon) ja liro (männyssä), nekin varoittelevia ja todennäköisesti siis pesiviä. Keltavästäräkkikoiraalla oli hyönteisiä nokassa, joten silläkin oli poikaset jossain lähellä. TH
Joutsenpariskunta kahden poikasen kanssa nousi ojaa ylöspäin, mutta kohdattuaan minut n. 15 m päässä, emot nousivat maalle. Vähän aikaa ihmeteltyään emot lähtivät lentoon jääden jonnekin parinsadan metrin päähän. Poikaset kätkeytyivät johonkin, ja minä kiersin lenkin ja jatkoin ojaa alaspäin.
Tämä on muuten ensimmäinen todettu joutsenen pesintä Värriön puiston alueella. Ilmeisesti pesä on ollut vastavirran puolella Saunavuotsolla, mihin tapaamispaikkakin vielä kuuluu.
Tapasin ojalla myös varoittelevia metsävikloja (kuva vas. lennossa), ja löysin koskikaran poikaspesän (kuvassa pesä linnun yläpuolella). Hauhonjängällä oli valkoviklo (laskeutuu keloon) ja liro (männyssä), nekin varoittelevia ja todennäköisesti siis pesiviä. Keltavästäräkkikoiraalla oli hyönteisiä nokassa, joten silläkin oli poikaset jossain lähellä. TH
Labels: keltavästäräkki, koskikara, laulujoutsen, liro, metsäviklo, valkoviklo
Houriva koppelo / Female Capercaillie in delirious condition
Kynsivaarassa lähti koppelo muutaman metrin päästä kuusen alta karkuun, siipirikkoa näytellen. Vaikka kuinka etsin kuusen alta ja lähiympäristöstä, mitään ei löytynyt. Koppelo sen sijaan pyöri ympärilläni siipirikkona, ja nousi lopulta mäntyyn, kun aloin seurata sitä. Sitten se vaihtoi toiseen jne.
Kerran aikaisemminkin minulle on sattunut vastaava tapaus. Silloinkin koppelo näytteli siipirikkoa, mutta mitään poikasia paikalta ei löytynyt. Näissä tapauksissa täytyy olla kysymyksessä jotenkin häiriöön joutunut lintu, joka kuvittelee, että sillä on poikasia. Tai sitten se on vaan pesimäaikaan esiintyvä reaktio, kun esim. ihminen tulee lähelle, niin se laukaisee tällaisen käyttäytymisen. Joka tapauksessa lintu on jostain syystä häiriintynyt, kuten jotkut ukkometsotkin, mutta vaan vähän eri tavalla. TH
Labels: häiriökoppelo
Saturday, June 27, 2009
Tuhoutunut koppelonpesä / Destroyed nest of Capercaillie
Muutama päivä sitten paikallislehdessä oli juttu koppelonpesästä ja sen tuhosta. Toimittaja oli tullut siihen tulokseen, että pesän tuhoaja oli kettu. Luettuani jutun uskoin siihen, että johtopäätös oli oikea. Kuitenkin johtopäätöksen rakentelu vaatii mielestäni hiukan korjaamista.
Jutussa oli päätelty, että vain kettu voi viedä munat pesästä kokonaisina, särkemättä niitä. Pesä oli aivan tyhjä (ennen aikojaan). Vielä oli viitattu Värriön tutkimusaseman havaintoon, jossa kettu oli kaivanut lumen alta koppelon munan.
Toimittaja ei jostain syystä tiennyt, että meidän näätätutkimuksissamme on paljon useammin tehty havaintoja näädän lumen alta kaivamista koppelon (ym. kanalintujen) munista kuin kettujen vastaavista. Kettua ei meillä ole paljoa seurattukaan, minä en edes muista, että ketun olisi havaittu sellaista tekevän (minun muistiin ei ole kyllä luottamista!). Näätäkin voi helposti kuljettaa koppelonmunat ehjänä jemmaan. Itse asiassa uskon, että myös minkin suu aukeaa niin suureksi, että munien kuljetus onnistuu. Myös korppi voi varmaankin kuljetella munia ehjänä; olen jossain kuvissa nähnyt variksella melko ison vesilinnunmunan nokassa. Voisi luetella vielä muitakin lajeja, eikä lintuvaras välttämättä riko munia pesällä.
Kuitenkin em. tapauksessa kettu tuntuisi todennäköisimmältä vaihtoehdolta, sillä tapaus oli asutuksen liepeiltä, eikä näätä yleensä asustele täällä asutuksen piirissä, toisin kuin kettu. TH
Jutussa oli päätelty, että vain kettu voi viedä munat pesästä kokonaisina, särkemättä niitä. Pesä oli aivan tyhjä (ennen aikojaan). Vielä oli viitattu Värriön tutkimusaseman havaintoon, jossa kettu oli kaivanut lumen alta koppelon munan.
Toimittaja ei jostain syystä tiennyt, että meidän näätätutkimuksissamme on paljon useammin tehty havaintoja näädän lumen alta kaivamista koppelon (ym. kanalintujen) munista kuin kettujen vastaavista. Kettua ei meillä ole paljoa seurattukaan, minä en edes muista, että ketun olisi havaittu sellaista tekevän (minun muistiin ei ole kyllä luottamista!). Näätäkin voi helposti kuljettaa koppelonmunat ehjänä jemmaan. Itse asiassa uskon, että myös minkin suu aukeaa niin suureksi, että munien kuljetus onnistuu. Myös korppi voi varmaankin kuljetella munia ehjänä; olen jossain kuvissa nähnyt variksella melko ison vesilinnunmunan nokassa. Voisi luetella vielä muitakin lajeja, eikä lintuvaras välttämättä riko munia pesällä.
Kuitenkin em. tapauksessa kettu tuntuisi todennäköisimmältä vaihtoehdolta, sillä tapaus oli asutuksen liepeiltä, eikä näätä yleensä asustele täällä asutuksen piirissä, toisin kuin kettu. TH
Labels: koppelonpesä
Lintujen elämää / Bird life
Aamusella sateli vettä. Käki (Cuculus canorus) kukahteli sateenkin aikana pihapiirissä. Yöllä se yritti kukkua, mutta koirat komensivat sen lopettamaan. Aamusateen aikana se ei enää ollut häiriöksi, ja sai kukkua rauhassa. Rauhassako? Vielä mitä! Pajulintu ilmaantui kiusaamaan sitä terävän nokkansa kanssa ja taas oli lähdettävä.
Päivemmällä ilma kuivahti, ja lämpö nousi pariinkymmeneen. Tunturinrinteen nousijalla kastui paita, vaikka oli kuiva keli. Onneksi lähes ainainen tunturituuli vilvoitti.Ykkösen alarinteellä kulorastaan pesä oli tyhjentynyt, mutta taviokuurnan (Pinicola enucleator) pesässä oli poikasia. Niitä näytti olevan kolme. Muutaman päivän päästä nekin ovat jo lähtökunnossa. Linnunpoikasten kasvu on nopeaa.
Virtavästäräkki oli taas illalla aseman luona, nyt se lähti vessan katolta. Se vaikuttaa normaalia kesymmältä, virtavästihän on normaalisti hyvin arka. Tarkkaan en sitä kuitenkaan nähnyt, mutta naaraalta se näyttää. Ilmeisesti sillä ei ole pesää, sillä käyttäytyminen ei viittaa siihen. Vähän erikoista sen käyttäytyminen kuitenkin on.
-----
PP:n havaintoja viime päiviltä: 24.6. 4 lapinuunilintua Puitsitunturin maastossa, niistä yksi varoitteleva. Etelämpänä 10 punakuiria. - 25.6. Saun kuruilla myös lapinuunilintu, mutta myös tiltaltti, sirittäjä ja peukaloinen. Sieltä löytyi vielä tuulihaukan pesä, ja lännempänä lensi maakotka. Maakotkat saavatkin nyt lennellä vapaasti, sillä pesillä on käynyt lähes totaalinen tuho. Ravintoa on niin vähän. TH
Labels: käki, lapinuunilintu, maakotka, peukaloinen, punakuiri, sirittäjä, taviokuurna, tiltaltti, tuulihaukka, virtavästäräkki
Friday, June 26, 2009
Kesän tultua / Summer has come
Viileän juhannuksen jälkeen ilma lämpesi. Eilen asemalla mitattiin jopa 23 asteen lukemia, tänään jäätiin kahteenkymmeneen.
Kesä etenee. Sudenkorennot ovat ilmestyneet. Sääskiä on aika lailla, mutta voisi olla enemmänkin. Tavilla oli jo poikaset Ainijärvellä ja emo hätäili näytellen siipirikkoakin. Järvellä oli puolensataa vesilintua, joukossa ainakin yksi alli.
-----
Ainijärven harjulla oli pohjantikalla kolo katkenneessa kuusessa. Ainakin kaksi poikasta ilmoitteli olemassaolostaan. (maisemakuvat harjulta)
Marjavaarassa oli taas tervapääskyjä (kuten viime vuonna). Kolme lintua lenteli kolopuiden yläpuolella. Yhden puun alla oli rikkinäisiä munia. Luulin niitä tervapääskyn muniksi, mutta tarkempi tutkimus osoitti niiden olevan käpytikan munia. Munissa oli reikä, joten joku lintu oli rikkonut ne. Liekö paikalla ollut kuukkeli päässyt niihin käsiksi? Munat olivat jo mädäntyneet.Yli-Nuortin autopaikan luona oli koiraskäpytikka, jota järri ahdisti. Myös tikat ryöstävät lintujen pesiä, ja siksi varmaan järrit hyökkäävät niiden kimppuun. Puukkohaaralla huuteli käenpiika.
-----
Illalla kävi virtavästäräkki tervehtimässä saunojia. Meistä se näytti naaraalta. TH
-----
P.S. Aamulla juoksi kärppä autoni renkaan alle lähellä Kemijärveä. Se päätyi tutkimusaineistoon. Valitettava tapaus sinänsä. En ehtinyt väistää.
Labels: käenpiika, käpytikka, pohjantikka, sudenkorento, tavi, tervapääsky, virtavästäräkki
Juhannuskuvia Värriöltä / Midsummer photos from Varrio
Ilari ja Anni viettivät juhannuksen asemalla. Ohessa kuvia tapahtumista: lapintiainen kurkistaa pöntöstä. Liekö kärppä tappanut kirjosiepon pönttöön? Perhoskuvissa ohdakeperhonen ja lapinnokiperhonen. Kettu lämmitteli katolla, kun ilma oli koleahko. Löytyi myös kulorastaan pesä Kotovaarasta, vaikka siitä ei tässä kuvaa olekaan. TH (kuvat Ilari Lehtonen ja Anni Vanhatalo)
Labels: kettu, kirjosieppo, lapinnokiperhonen, lapintiainen, ohdakeperhonen
Thursday, June 18, 2009
Juhannuskarhu / Midsummer bear
Mennessäni vapaille juhannusaatonaattona päätin vaihteeksi ajaa Värriöjoen tietä Martille. Ennen Hirvikaltionojaa oikealta tuli tielle jokin eläin n. 400 m päässä. Eläin pysähtyi tien reunaan, ja minäkin pysäytin auton. Kameran etsimestä tunnistin eläimen siksi, miksi jo epäilinkin sitä - karhu.
Hallavaturkkinen, keskikokoinen kontio katseli kymmenkunta sekuntia autoa (jossa kuski sivuikkunan kautta tähtäsi kohti pitkän putken kanssa). Sitten se rauhallisesti käveli tien yli itäpuolelle ja hävisi metsään. Ajoin paikalle ja ehdin huomata karhun vielä tiheässä männikössä pykältävän jo kovempaa vauhtia karkuun muutaman kymmenen metrin päässä. Kello näytti 17.20. (1. kuva otettu tuulilasin läpi)
Matkalla näin vielä ennen Värriöjokea tervapääskyjä sopivassa pesimämaastossa. Lähempänä jo Kemijärveä naarasteeri tuli kohti tien aukkoa pitkin matalalla, mutta viime hetkellä otti korkeutta häviten metsään. TH
Labels: karhu, teeri, tervapääsky
Wednesday, June 17, 2009
Sadetta kuunnellessa / Listening to the rain
Vähäsateisen kevään vastapainoksi on viime päivinä satanutkin. Määrät ovat mitta-asteikolla kolmelta viime vrk:lta 134, 13 ja 231. Milleinä ne tulevat ilm., kun jakaa kymmenellä. Tänään on koko ajan ropissut, joten huomenna on taas mielenkiintoisia lukemia. Lämpötila putosi tänään viiteen.
-----
Huolimatta alkukesän vehreydestä nyt on luonnossa kovaa aikaa. Kovat sateet koettelevat marjojen kukintaa ja lintujen ja muidenkin pesintää. Myyriä on erittäin vähän, kanalintuja samoin. Havupuiden siemeniä on niitäkin vähän. PP kertoi eilen saaneensa tietää, että maakotkalla, tunturihaukalla ja kanahaukalla on erittäin huono pesintävuosi. Monilla kotkilla pesintä on alkanut, mutta keskeytynyt olemattoman ravintotilanteen vuoksi. Pohjalukemissa oleva myyräkanta on ajanut monet pöllöt ja muut myyränsyöjät maanpakoon. Paikalle jääneet yrittävät pitää itsensä hengissä linnuilla. Myös jäniksiä on ainakin täällä hyvin vähän. Toivottavasti sateet ja kylmät eivät jatku, ettei tulisi kahta huonoa pesimävuotta peräkkäin.
Mutta on joitakin selviytyjiä, lajeja, joilla menee paremmin, ehkä keskinkertaisesti. Kuukkelien määrä näyttää normaalilta. Hömö- ja lapintiainen karaistuneina kolopesijöinä näyttävät pärjäävän aika hyvin. Myös korpilla menee kutakuinkin kelvollisesti. Kaikkiruokaisille lajeille aina jotain syötävää löytyy. Pohjoisilla merikotkilla näyttää tässä vaiheessa pesintää normaalilta. Sellaisilla lajeilla, jotka tekevät kaksi pesintää kesässä, on paremmat mahdollisuudet tuottaa onnistunut pesintä. Näihin kuuluu esim. punakylkirastas.
Mutta on joitakin selviytyjiä, lajeja, joilla menee paremmin, ehkä keskinkertaisesti. Kuukkelien määrä näyttää normaalilta. Hömö- ja lapintiainen karaistuneina kolopesijöinä näyttävät pärjäävän aika hyvin. Myös korpilla menee kutakuinkin kelvollisesti. Kaikkiruokaisille lajeille aina jotain syötävää löytyy. Pohjoisilla merikotkilla näyttää tässä vaiheessa pesintää normaalilta. Sellaisilla lajeilla, jotka tekevät kaksi pesintää kesässä, on paremmat mahdollisuudet tuottaa onnistunut pesintä. Näihin kuuluu esim. punakylkirastas.
Hannuniemen Raimo kertoi eilen nähneensä tavipoikueen toissapäivänä (15.6.) Hirvikaltionojalla menevän tien yli. Poikasia oli kahdeksan ja ne olivat hyvin pieniä.
Aseman väki näki keittiön ikkunasta kärpän vilahtavan ulkona eilen.
Tullessani Savukosken reissulta puolen yön jälkeen kettu oli vastassa (k). Se singutteli jäseniään ja oli siis ollut nukkumassa talon alla. Kettu oli myös tänään päivällä liikkeellä, ja tuli perässäni
tarkastamaan hyönteispyydyksiä. Mahdollisesti huono myyrätilanne saa sen pyörimään aseman piirissä tähänkin aikaan (aikaisemmin sitä ei ole alkukesällä paljon näkynyt).
Näin tuulihaukan Ykkösen rinteellä puoli kahden maissa. Haukka lensi pohjoista kohti pitkälle. Anni näki taviokuurnaparin Smearilla, ja Anna kuvasi kuukkeleita Kuntasjoen polun varrella. Iltasaunalla näin minäkin vaalean järripeipon, joka oli tullut Kuutsjärven pensaikkoon ruokailemaan. TH (kuvat ylh. TH, alh. Anna Rintala)
Labels: kärppä, kuukkeli, tavi, taviokuurna, tuulihaukka, vaalea järripeippo
Monday, June 15, 2009
Tänään Ainijärvellä / On the lake Ainijarvi today
Tämä päivä valkeni eilisten sateiden jälkeen sumuisena ja sateentuhruisena. Oli kuitenkin lämmintä, jopa 19 astetta. Tuuleskeli aika navakasti, mikä oli tervetullutta, koska tuuli vei sääsket matkassaan. Tänään oli ensimmäisen kerran haittaa sääskistä tälle kesälle. 
Pikkusirkku (k) lauloi aamuvarhaisella Nuorttiaavalla, parisataa metriä edellisestä laulupaikasta toissapäivänä. Lähistöllä lauloi kaksi sinirintaa, joita ei ole vielä näissä laskennoissa havaittu.
Ampumaradan luona näin kaksi kertaa uroshirven, mahdollisesti sama yksilö. Tosin kulkusuunta oli hieman erikoinen, jos kysymyksessä oli sama elikko.
Ampumaradan luona oli vihervarpusia, ruokailemassa katajissa. Väliin koiraat laulelivat lennossa ja kiistelivät naaraiden (k) suosiosta.
Järvellä oli vielä arktisia matkalaisia, 5 allia ja 5 mustaalintua. Ne olivat kimpassa. Allinlaulua en kuullut, mutta mustatlinnut viheltelivät kuuluvasti. Telkkiä ja taveja oli molempia parikymmentä ja jopa yhden lapintiiran näin.
Ainiharjulla piippaili puukiipijäpoikue (vas. poik., oik. emo). Ne ovat lähteneet pesästä jo useita päiviä sitten, joten näköjään veivät virtavästiltä vuoden ensimmäisen pikkulintupesijän tittelin. TH
-----
P.S. Anni näki tänään albinistisen järripeipon Kotovaarassa. Hän ja muut ovat nähneet sen jo kolme kertaa.
Labels: alli, hirvi, mustalintu, pikkusirkku, puukiipijä, sinirinta, tavi, telkkä
Sunday, June 14, 2009
Nuorttiaavan maastossa / By the mire Nuorttiaapa
Luonto on ihmeellinen: viime talvena ja tänä keväänä en ainakaan muista nähneeni täällä käpytikkaa, ja sellainen kuitenkin nyt pesii Nuorttiaavan eteläpuolella. Tämän totesin tarkastettuani tänään kolohongan, missä käpytikka pesi viime kesänä. Silloin oli käpyjä (ja käpytikkoja) runsaasti verrattuna tähän vuoteen. 
Lähistöllä oli toinenkin mielenkiintoinen kolopuutapaus. Viime kesänä oli hömötiaisen pesintä lahossa koivussa (kts. luontopäiväkirja 16.6.08!). Tänä kesänä samassa kolossa pesii lapintiaispari, jotka kantoivat ruokaa varmaankin pienille poikasille, koska pesästä ei kuulunut poikasten ääntä.
Hömötiainen hakkaa itse pesäkolonsa yleensä lahoon koivuun, johon sen nokka pystyy. Lapintiainen taas käyttää tietääkseni aina toisten hakkaamia koloja, en tiedä miksi. Nyt siis hömötiainen ei enää pesinyt tässä paikassa, koska se luultavasti on hakannut uuden kolon.
Myös tikat hakkaavat yleensä uuden kolon, tosin joskus ne käyttävät myös vanhaa koloa, kuten em. käpytikka.
Lähellä lapintintin pesäpaikkaa oli viime kesänä kaksi käenpiikaa, joiden en kuitenkaan todennut pesineen alueen kolopuissa. Nyt paikalla oli yksi käenpiika. Käenpiika muuten kuuluu tikkoihin, ja käyttää toisten hakkaamia koloja.
Viime vuonna aivan hömötiaisen pesän vieressä pesi kulorastas männyn oksalla. Nytkin alueella varoitteli kulorastas, joten sekin on ilmeisesti pesimässä paikalla. Osuin toiselle kulorastaan pesälle muutaman sadan metrin päässä, ja sen pesän lähellä oli muuten vielä hömötiaispari ruokaa etsimässä.
Yli-Nuortin varren pajukossa laulaa säksätti ruokokerttunen, joka on viimeisiä muuttolintuja alueellamme. Se on melko harvinainen, edes joka vuosi sitä ei tule havaittua.
Nuorttiaavan yli lounaaseen lensi aamulla kanahaukka. Koko ajan sitä ahdisti korppi.
Päivä oli hyvin tuulinen, lämpöasteita viitisentoista. Ukkonen jyrähteli pitkin päivää, ja iltapuolella vettä tuli kuuroina rankasti. Siinäkö meni hillat, joita oli kukassa jängillä kovasti?
-----
Ajattelin vielä asiaa, miksi lapintiainen ei hakkaa omia pesäkoloja. Luulisin yhtenä syynä olevan sen, että lapintiainen asuu havumetsissä, missä on vähän "pehmeitä" koivuja, ja havaintojeni mukaan hömötintti on jo muutenkin koivujen ystävä. Tarkoitan sitä, että hömppä myös varastoi ruokansa suuressa määrin koivuihin. Ja mitä enemmän maastossa on koivuja, sitä useammat niistä ovat myös lahoja. TH
Labels: hömötiainen, käenpiika, kanahaukka, käpytikka, korppi, kulorastas, lapintiainen, ruokokerttunen
Istuimia luonnossa / Seats in nature
Alkuperäisessä Itä-Lapin luonnossa näkee erilaisia muodostumia. Tässä muutamia istuimen kaltaisia:
