Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Muutama päivä sitten paikallislehdessä oli juttu koppelonpesästä ja sen tuhosta. Toimittaja oli tullut siihen tulokseen, että pesän tuhoaja oli kettu. Luettuani jutun uskoin siihen, että johtopäätös oli oikea. Kuitenkin johtopäätöksen rakentelu vaatii mielestäni hiukan korjaamista.

Jutussa oli päätelty, että vain kettu voi viedä munat pesästä kokonaisina, särkemättä niitä. Pesä oli aivan tyhjä (ennen aikojaan). Vielä oli viitattu Värriön tutkimusaseman havaintoon, jossa kettu oli kaivanut lumen alta koppelon munan.

Toimittaja ei jostain syystä tiennyt, että meidän näätätutkimuksissamme on paljon useammin tehty havaintoja näädän lumen alta kaivamista koppelon (ym. kanalintujen) munista kuin kettujen vastaavista. Kettua ei meillä ole paljoa seurattukaan, minä en edes muista, että ketun olisi havaittu sellaista tekevän (minun muistiin ei ole kyllä luottamista!). Näätäkin voi helposti kuljettaa koppelonmunat ehjänä jemmaan. Itse asiassa uskon, että myös minkin suu aukeaa niin suureksi, että munien kuljetus onnistuu. Myös korppi voi varmaankin kuljetella munia ehjänä; olen jossain kuvissa nähnyt variksella melko ison vesilinnunmunan nokassa. Voisi luetella vielä muitakin lajeja, eikä lintuvaras välttämättä riko munia pesällä.

Kuitenkin em. tapauksessa kettu tuntuisi todennäköisimmältä vaihtoehdolta, sillä tapaus oli asutuksen liepeiltä, eikä näätä yleensä asustele täällä asutuksen piirissä, toisin kuin kettu. TH

Labels: koppelonpesä