Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Työmatkalla näin kaksi yksinäistä teertä Savukosken ja Ainijärven välillä. Iltapäivällä oli harakka Ainijärven vartion pihapiirissä. Jollain lailla se on pysytellyt hengissä, vaikka se ei varmaan paljoa ruokaa vartiolta saa.

Yksinäinen hiiripöllö värjötteli kovassa lounaistuulessa tykyn painaman kuusen latvassa Värriö ykkösen itärinteellä, Rakitsan laakson laidalla.

A lonesome Northern Hawk-owl (Surnia ulula) was standing on the top of snow-covered Norway spruce in Rakitsa valley.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
....
kun latu on aukaistu edessään ...

Latu vie Värriön tukikohdasta SMEAR-asemalle. Kuva Kotovaaran helikopterikentältä

Monday weather was good for skiing. The track leads to SMEAR -station. Picture has been taken on the helicopter landing site of Kotovaara.

Kotovaaran tutkimusmännikkö on peittynyt tammikuun tykkyyn. Talven 2007-2008 tykky on toistaiseksi ollut kuitenkin niin kevyt, että puita ei ole katkeillut kuten talvella 2005-2006.

Lapin oloja ajatellen nuori männikkö on tasalaatuinen (tasaikäinen, noin 70 vuotta), vaikka puiden väliset kokoerot ovat silti melkoiset.

Smear -tutkimusasema sijatsee Kotovaaran laella metsän keskellä. Tutkimuskenttää hallitsee 15 metrin korkuinen säähavaintotorni ja Smear-laitekoppi.

Vajaan hehtaarin suuruinen tutkimuskenttä on ympäröity poroaidalla.

Tuiskujen jälkeen tuli ensimmäinen verraten tyven tammikuun pakkaspäivä. Tunturissa ei silti ollut kuin -15 astetta; Ylinuortin laaksossa piirturi näytti sen sijaan -29. Aurinko paistaa jo useita tunteja.

Päivän lintuhavainnot tunturissa: yksinäinen riekko Värriö II:n pohjoisrinteellä, ylilentäviä urpiaisia kaksi lintua ja Rakitsan kurussa huuteleva palokärki.

Kuva Värriö II:n etelärinteeltä III:n suuntaan, etualalla poron jälki.

After several snow storms the Sunday was the first real sunny January frost day. The temperature was only -15 degrees on the fells, whereas the thermograph in the Ylinuortti river valley showed -29 degrees. The sun is already shining several hours at the midday.

The bird observations of the day: a lonesome willow ptarmigan (Lagopus lagopus) on the northern slopw of Varrio II, two flying Common redpolls (Carduelis flammea) and s shouting Black Woodpecker (Dryocopus martius) in Rakitsa valley.

The picture has been taken south of Varrio II.

Kotovaaran SMEAR -säähavaintotorni nousee juuri tasaisen mäntymetsän silhuetin yläpuolelle.

Tammikuun lopussa vedenjakajaseudun puut peittyvät säännönmukaisesti ensin huurteeseen ja sitten tykkyyn, eikä keskipäivän valju aurinko vielä pysty tykkyä sulattamaan

Kuvat on otettu Rakitsan vaarasta luoteeseen Kotovaaran suuntaan. Etualalla Rakitsa laella olevia huurteisin tunturikoivuja.

The SMEAR -climate tower rises just above the Scots pine forest silhouette.


At the end of January the trees are covered by heavy frost, which is typical for these highlands. The weak midday sunlight cannot melt the frost yet.


The pictures have been taken northwest of Rakitsa hill, over the Kotovaara (SMEAR) hill. In the front some frosty mountain birches of Rakitsa.

Koko Suomen ylitse pyyhkäisi talvimyrsky; Värriötunturissa tuuli ja pyrytti koko yön. Päivä myrskyn jälkeen olikin tasaisen, talvisen harmaa. Kuva Värriö ykkösen koillisrinteeltä kuntashaaran suuntaan.


Winter storm blew over whole Finland; in Varrio fells it blew and snowed the whole night. The following day after the storm was winterly grey. Photo over Kuntas river valley, north-east of Varrio one.

Värriön tutkimusaseman SMEAR (Station for Measurement of Ecosystem and Atmosphere Relationships) mittaa ilmakehän hyviä (etenkin BVOCS) ja pahoja (esim. SO2) pienhiukkasia. Tammikuussa huurretta ja tykkyä voi ajoittain tulla niin paljon, että sitä on käytävä kopistelemassa säähavaintotornista. Tornin huipussa näkyy etevä, ultraääneen perustuva tuulimittari, joka osa puhdistaa huurteen itse (lämpövastuksilla).

Fotosynteesin mittaus kyveteillä on kuitenkin keskeytyksissä pakkaskauden, koska nykyisten kyvettien liikkuvat osat eivät toimi huurteessa.

SMEAR (Station for Measurement of Ecosystem and Atmosphere Relationships) o Varrio Research Station measures the phenomena of atmosphere without break, through day and night, through summer and winter.

Both good aerosols (belongin to BVOCs, Biogenis Volatile Organic Compounds) and bad aerosols (like SO2) are continuously monitored.

Photosynthesis measurements with cuvettes, however, have break during heaviest winter months. The moving parts of the present cuvettes do not function in snow and frost like seen in the pictures.

Lumentuloa jatkui vielä tähän päivään asti. Päivälläkin tuli vielä kuuroja. Mittakepissä oli aamulla 56 cm, mutta tunturimetsissä lunta on enemmän, 70 cm monin paikoin ja se on pehmeätä. Saun ympäristön kuusikoissa myös tykkyä on jo runsaasti.

Lämpötila oli tänään 3-6 astetta pakkasella, iltaa kohti pikkuhiljaa kirien.

Vasta tänään huomasimme, mihin näätä oli mennyt eilen makuulle. Siitä kuusesta, mihin se kiipesi, 3 m päässä oli kelokuusi. Kelosta löytyi 3 m korkeudelta reikä. Näätä oli hypännyt keloon ja mennyt reiästä puun onttoon sisustaan. Kuulinkin eilen rapinaa puun sisästä, mutta luulin äänen tulevan kirjoitusalustani liikkeestä. Reikä puussa oli niin sopivasti oksien ja lumen piilottama, että piti mennä puun tyveltä katsomaan, että näki.

Tänään oli havaintojen suhteen hiljaisempi päivä. Eerik näki ukkometson lähtevän maasta Haaskaojan itäpuolella. Minä näin idempänä naarasteeriparin. Toinen teeri meni kieppiin edessäni, toinen jäi puuhun. Muutama yksinäinen korppi lenteli Saun maisemissa partiolennolla ja myös urpiaisia löytyi pari pientä parvea. Aseman punatulkkumäärä näyttää pudonneen kolmeen - ilmeisesti, koska ruokatarjonta oli käynyt välissä nollassa. Tintit sen sijaan on kaikki tallella. TH

Hirvasjoen takana Väliojan länsipuolen kuusikossa oli näätä ollut liikkeellä aamulla. Seurattuani sitä jonkin matkaa, huomasin sen alkaneen kierrellä jäniksen jäljillä. Sitten se löysi makuupaikan, mutta hankikiituri olikin ottanut varaslähdön. Viidentoista metrin päästä jänis palasi hieman takaisin, jolloin näätä huomasi sen ja syöksyi pitkillä kohti. Parinkymmenen metrin kilpajuoksun jälkeen näätä kuitenkin luovutti ja lähti toiseen suuntaan. Näin siinä kilpajuoksussa yleensä käy.

Tullessani alueelle puoli yhdentoista aikaan, jänis lähti minuakin karkuun. Mutta huomasin sen jääneen katselemaan etäämmälle. Pääsin melko lähelle, jolloin jänis ihmetyksekseni meni kuusen alle, etsien kai makuupaikkaa. Minua se ei juuri pelännyt, ja pääsin katselemaan ja kuvaamaan sitä läheltä.

Jätin sen sitten rauhaan ja siirryin katsomaan sen lähtöpaikkaa kuusen alla. Totesin makuupaikan olleen lyhytaikainen, ja jänis oli ensin tullut minuakin katsomaan, ennen kuin pakeni. Minut se kuitenkin päästi sitten lähelle, koska menin niin hitaasti, ja se varmaan huomasi, että minusta ei ole sille pikajuoksussa vastusta. Ja ilmeisesti jänis oli väsyksissäkin, koska tuli taas häirityksi kesken unien.

Näätä oli siis kaikesta päätellen liikkeellä aamulla. Eikä kauaa mennytkään, kun sen jäljet loppuivat kuusen tyvelle. Lepopaikan sijainti ei vielä selvinnyt, ilmeisesti oravanpesä lumisessa kuusessa.

Muistini mukaan on vain kaksi tapausta, jolloin näätä on saanut jäniksen saaliiksi. Paljon on turhia yrityksiä. Näissä tapauksissa kysymyksessä oli sama näätä, joka parin viikon välein sai jänikset. Toisen tapauksen totesin itse - näätä vain yllätti kuusen alla maanneen jäniksen, tappoi sen ja raahasi kaatuneen puun alle piiloon. Nämä tapaukset eivät olleet kaukana tästä paikasta, pari kilometriä, ja sattuivat 80-luvun alussa, ja keskitalvea oli.

Puuhastellessani jäniksen kanssa, 3 tai 4 pyytä sipisi puissa ympärilläni ja pöristeli puusta toiseen. Hankikärpäsenkin näin pyristelevän lumella n. 3 asteen pakkasessa. Puoli kahden aikaan lähistöllä istahti varpuspöllö kuusen latvaan. Se oli huvittavan pieni. Muutaman minuutin päästä sitä oli turha enää etsiä. Se katosi yhtä salaperäisesti kuin oli tullutkin.

Aseman pihapiirissä pyöriskeli kettu seitsemän aikoihin illalla. Se oli kuitenkin varovainen, eikä päästänyt seuraamaan puuhiaan muuten kuin ikkunan läpi. TH

Viime päivinä on satanut lunta niin paljon, että alkaa olla jo oikean talven tuntua. Olisi vain vielä pakkasta, mutta sitä oli tänään vain 3-4 astetta. Lunta on tunturimaissa jopa 70 cm, aseman kepissä aamulla 53 cm.

Tänään oli jo selvästi valoisampaa, kaamos on takana. Puolenpäivän aikaan näkyi jopa sinitaivasta, pitkästä aikaa. Tosin lunta sateli tänäänkin.

Havaintoja tuli suorastaan paljon, vuodenaikaan nähden. Aamulla oli viimeöiset saukonjäljet (kuva) etelän suunnasta Kuutsjärven etelä- ja länsipuolella. Liukuri oli ilmeisesti tullut maajalassa Hirvasjoelta Kuutsjärvelle, jatkaen Pirunkurun suuntaan. Iltasaunalla huomasin saukon kierrelleen lammella, käyden myös saunan alla.

Kettu oli käynyt pihassa yöllä ja kulkenut aamulla itään päin polannetta. Rakitsan itäpuolella se pakeni umpiselle jättämättä mahdollisuutta näköhavaintoon.

Saun länsipuolella kuusikkorämiän laidalla oli lintuja aamupäivällä. Urpiaisparvi, parikymmentä yksilöä kiirehti tapansa mukaan koivusta toiseen, siemeniä syöden. Niiden liepeillä hiiripöllö istuskeli kuusenlatvassa, ei tosin näyttänyt kiinnostuneen urpiaisista. Rämiän laidalla oli kaksi mäntyä, joista toisessa istui ukkometso. Toisen männyn se oli jo käynyt läpi.

Tuntsajoen itäpuolen kuusikossa jäniksen makuupaikka osui kulkureitilleni ja pakeneva hankikiituri tuli havaituksi. Joella oli aivan tuoreet saukonjäljet, mutta jäljentekijä pysyi piilossa. Tämä oli eri eläin kuin se yöllä aseman ohittanut yksilö.

Puoli kahden maissa Väliojan länsipuolen sekametsässä nousi viisi naarasteertä kiepeistä puihin. Ehkäpä pehmeä lumi kätki niitä enemmänkin.

Väliojan itäpuolella ja lähempänä Saumuristoja oli ukkometsoja. Joku lähti makuulta kuusen alta, pari istuskeli hakomassa harvoissa männyissä ja yksi tuli jostain lentäen korkealla ohi. Samalla pari mustaa lintua lähti lentoon männyistä jo kaukaa, ollen joko metsoja tai korppeja. Siitä eteenpäin jängän taakse, ja siellä kaksi erillistä homenokkaa näkyi jo kaukaa, ruokaillen huurteisissa, kitukasvuisissa ronimännyissä.

Tämä alue onkin metsojen - tai mettojen omaa maata, nimenomaan huurremetsojen. Näihin aikoihin, kun huurretta ja tykkyä alkaa kertyä puihin, urosmetsot nousevat alavilta mailta tänne harvoihin tunturisekametsiin asumaan. Huurrepuissa linnut näkyvät kauas, ja se on varmaan syy siihen, että niiden on helppo kertyä parviksi. Parvissa on myös turvallisempaa. Harvoin tapaa täällä jäänteitä metsontaposta, kun taas kevätsoitimen liepeillä niitä tapaa enemmän. Mutta kyllä tänne on kotkalla ja kanahaukallakin oikeus tulla yrittämään.

Metsästäjät sen sijaan eivät tänne rauhoitusalueelle pääse. Yleensäkään Suomen tasavallan alueella ei enää aikoihin ole huurremetsoja metsästetty. On jo yli kolmekymmentä vuotta siitä, kun metsoja sai metsästää marraskuun loppuun asti, jolloin pohjoisvaltakunnassa oli jo näitä hakomalintuja puissa. Sen sijaan Venäjän taigalla ja Ruotsin jahtimailla latvalintumetsästys on sallittua, muutenkin kuin kameralla. Ja ainakin Ruotsin puolelle innokkaimmat suomalaiset alan harrastajat suuntaavat sitten kulkunsa.

Hämärissä varttia vailla kolme pörähti edestäni karkuun palokärki Hirvaskankaalla. Se oli purkamassa kuolleen männyn kaarnakuorta, kun tuli yllätetyksi. Yllätys se tapaaminen oli minullekin ja sukupuolen määritys jäi niin ollen tekemättä. Mutta mukava havainto se silti oli. TH

Vuodenajan kuvia: Nuorttitunturi tammikuussa. Kuvattu Kotovaaran itälaidalta.


Photos of the season: Nuortti fell in January

Vuodenajan kuvia: Rakitsa tammikuisen pyryn jälkeen


Photos of the season: Rakitsa hill after January snow storm

Kuva-arvoitus: mikä pää siellä pilkottaa? Kuvattu Värriön luonnonpuistossa.

Picture puzzle: what fell is seen behind the ridge? Picture taken in Varrio Nature Reserve.

Vuodenajan kuvia: Aamun kajoa Kuutsjärvellä.


Photos of the season: Morning lights over Kuutsjarvi lake.

Vuodenajan kuvia: Värriötunturin pohjoislaitaa

Photos of the season: On the northern side of Varrio fell

Vuodenajan kuvia: Tammikuun kaamosta Värriötunturissa.


Photos of the season: Cloudy Varrio days in January are still dark

Vuodenajan kuvia: Huurretta Jyppyrävaarassa


Photos of the season: Frosty forest in Jyppyravaara

Vuodenajan kuvia: Jääkukkia Ylinuortilla


Photos of the season: Frozen flowers in river Ylinuortti.

Kuin teerenkuvia olivat asennossa olevat teeret Ainikuusikossa lähellä paikkaa, jossa oli toissapäivänä höyheniä maassa. Lintuja oli viisi ja ne olivat kyllä vilkkaasti liikkeessä koivun silmuja ja urpuja syödessään.

Kotovaaran koppeloista toinen oli lähtenyt, mutta ilm. ensimmäinen oli paikalla. Se päästi vierestä katselemaan ruokalevon viettoaan.

Tänään oli lauhempaa, viitisen astetta pakkasta, pilvistä ja heikkotuulista. TH