Thursday, January 31, 2008
Huurteisilla mailla / On the frosty land
Säätiedotuksessa luvattiin tälle päivälle selkeätä ja kylmää. Pilvistä ja pientä lumisadetta kuitenkin tuli. Pakkasta oli 5-8 astetta. Sinänsä mukava, leppoisa ilma, heikkotuulinen ja hyvä hiihtokeli, kun satoi hieman alijäähtynyttä vettä.
Huurretta on taas kertynyt ylämaihin, ei tosin paljoa. Jäljityksen yhteydessä tallensinkin kaksi huurremetsoa siellä, missä pitääkin. Havaitsin myös naaraspyyn ruokailemassa koivussa lähempänä ojanvartta. Hirvaskankaalla havaitsin palokärjen käyneen ilmeisesti eilen samaa puuntyveä käsittelemässä, mistä se karkasi viime työjaksolla. TH
Wednesday, January 30, 2008
Pihabongausta / Birds in the yards
Työmatkalla näin kaksi yksinäistä teertä Savukosken ja Ainijärven välillä. Iltapäivällä oli harakka Ainijärven vartion pihapiirissä. Jollain lailla se on pysytellyt hengissä, vaikka se ei varmaan paljoa ruokaa vartiolta saa.
Kari Kantola suoritti asemalla laskennan lauantaina iltapäivällä. Hän kirjasi tunnin aikana havaitut lajit. Tulos: 5 punatulkkua, 5 lapintiaista ja 2 hömötiaista. Talitiainen siis jäi meillä pois tuloksista.
Asemalla oli nyt vain tiaisia. Talitiaispari on pysynyt ruokinnan ansiosta paikalla. Talitiainen muuten oli yleisin lintu viime lauantaina suoritetussa valtakunnalisessa lintujen pihalaskennassa.
Kari Kantola suoritti asemalla laskennan lauantaina iltapäivällä. Hän kirjasi tunnin aikana havaitut lajit. Tulos: 5 punatulkkua, 5 lapintiaista ja 2 hömötiaista. Talitiainen siis jäi meillä pois tuloksista.
Meillä on muuten n. 300 pönttöä talitiaisille ja muille pönttölinnuille, ja tintit käyttävätkin niitä talvella yöpymispaikkoina. Kuvassa yksi talven kourissa.
Tänään näkyi muuten aurinko jo asemallekin. Pakkasta oli kymmenkunta astetta ja lumen määrä on painunut 43 senttiin. TH
Tuesday, January 29, 2008
Hiiripöllö Rakitsan laaksossa - Northern Hawk-owl in Rakitsa valley
Yksinäinen hiiripöllö värjötteli kovassa lounaistuulessa tykyn painaman kuusen latvassa Värriö ykkösen itärinteellä, Rakitsan laakson laidalla.
A lonesome Northern Hawk-owl (Surnia ulula) was standing on the top of snow-covered Norway spruce in Rakitsa valley.
A lonesome Northern Hawk-owl (Surnia ulula) was standing on the top of snow-covered Norway spruce in Rakitsa valley.
Monday, January 28, 2008
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä - Good skiing weather
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
....
kun latu on aukaistu edessään ...
Latu vie Värriön tukikohdasta SMEAR-asemalle. Kuva Kotovaaran helikopterikentältä
Monday weather was good for skiing. The track leads to SMEAR -station. Picture has been taken on the helicopter landing site of Kotovaara.
Kotovaaran tutkimusmännikkö - Kotovaara Scots pine stand
Kotovaaran tutkimusmännikkö on peittynyt tammikuun tykkyyn. Talven 2007-2008 tykky on toistaiseksi ollut kuitenkin niin kevyt, että puita ei ole katkeillut kuten talvella 2005-2006.
Lapin oloja ajatellen nuori männikkö on tasalaatuinen (tasaikäinen, noin 70 vuotta), vaikka puiden väliset kokoerot ovat silti melkoiset.
Smear -tutkimusasema sijatsee Kotovaaran laella metsän keskellä. Tutkimuskenttää hallitsee 15 metrin korkuinen säähavaintotorni ja Smear-laitekoppi.
Vajaan hehtaarin suuruinen tutkimuskenttä on ympäröity poroaidalla.
Lapin oloja ajatellen nuori männikkö on tasalaatuinen (tasaikäinen, noin 70 vuotta), vaikka puiden väliset kokoerot ovat silti melkoiset.
Smear -tutkimusasema sijatsee Kotovaaran laella metsän keskellä. Tutkimuskenttää hallitsee 15 metrin korkuinen säähavaintotorni ja Smear-laitekoppi.
Vajaan hehtaarin suuruinen tutkimuskenttä on ympäröity poroaidalla.
Sunday, January 27, 2008
Tammiaurinkoa, ja pakkasta - January sun, and cold weather
Tuiskujen jälkeen tuli ensimmäinen verraten tyven tammikuun pakkaspäivä. Tunturissa ei silti ollut kuin -15 astetta; Ylinuortin laaksossa piirturi näytti sen sijaan -29. Aurinko paistaa jo useita tunteja.
Päivän lintuhavainnot tunturissa: yksinäinen riekko Värriö II:n pohjoisrinteellä, ylilentäviä urpiaisia kaksi lintua ja Rakitsan kurussa huuteleva palokärki.
Kuva Värriö II:n etelärinteeltä III:n suuntaan, etualalla poron jälki.
After several snow storms the Sunday was the first real sunny January frost day. The temperature was only -15 degrees on the fells, whereas the thermograph in the Ylinuortti river valley showed -29 degrees. The sun is already shining several hours at the midday.
The bird observations of the day: a lonesome willow ptarmigan (Lagopus lagopus) on the northern slopw of Varrio II, two flying Common redpolls (Carduelis flammea) and s shouting Black Woodpecker (Dryocopus martius) in Rakitsa valley.
The picture has been taken south of Varrio II.
Päivän lintuhavainnot tunturissa: yksinäinen riekko Värriö II:n pohjoisrinteellä, ylilentäviä urpiaisia kaksi lintua ja Rakitsan kurussa huuteleva palokärki.
Kuva Värriö II:n etelärinteeltä III:n suuntaan, etualalla poron jälki.
After several snow storms the Sunday was the first real sunny January frost day. The temperature was only -15 degrees on the fells, whereas the thermograph in the Ylinuortti river valley showed -29 degrees. The sun is already shining several hours at the midday.
The bird observations of the day: a lonesome willow ptarmigan (Lagopus lagopus) on the northern slopw of Varrio II, two flying Common redpolls (Carduelis flammea) and s shouting Black Woodpecker (Dryocopus martius) in Rakitsa valley.
The picture has been taken south of Varrio II.
Saturday, January 26, 2008
Kotovaaran säähavaintotorni tammikuussa - Kotovaara climate tower in January
Kotovaaran SMEAR -säähavaintotorni nousee juuri tasaisen mäntymetsän silhuetin yläpuolelle.
Tammikuun lopussa vedenjakajaseudun puut peittyvät säännönmukaisesti ensin huurteeseen ja sitten tykkyyn, eikä keskipäivän valju aurinko vielä pysty tykkyä sulattamaan
Kuvat on otettu Rakitsan vaarasta luoteeseen Kotovaaran suuntaan. Etualalla Rakitsa laella olevia huurteisin tunturikoivuja.
The SMEAR -climate tower rises just above the Scots pine forest silhouette.
At the end of January the trees are covered by heavy frost, which is typical for these highlands. The weak midday sunlight cannot melt the frost yet.
The pictures have been taken northwest of Rakitsa hill, over the Kotovaara (SMEAR) hill. In the front some frosty mountain birches of Rakitsa.
Tammikuun lopussa vedenjakajaseudun puut peittyvät säännönmukaisesti ensin huurteeseen ja sitten tykkyyn, eikä keskipäivän valju aurinko vielä pysty tykkyä sulattamaan
Kuvat on otettu Rakitsan vaarasta luoteeseen Kotovaaran suuntaan. Etualalla Rakitsa laella olevia huurteisin tunturikoivuja.
The SMEAR -climate tower rises just above the Scots pine forest silhouette.
At the end of January the trees are covered by heavy frost, which is typical for these highlands. The weak midday sunlight cannot melt the frost yet.
The pictures have been taken northwest of Rakitsa hill, over the Kotovaara (SMEAR) hill. In the front some frosty mountain birches of Rakitsa.
Friday, January 25, 2008
Talvimyrskyn jälkeen - After the winter storm
Koko Suomen ylitse pyyhkäisi talvimyrsky; Värriötunturissa tuuli ja pyrytti koko yön. Päivä myrskyn jälkeen olikin tasaisen, talvisen harmaa. Kuva Värriö ykkösen koillisrinteeltä kuntashaaran suuntaan.
Winter storm blew over whole Finland; in Varrio fells it blew and snowed the whole night. The following day after the storm was winterly grey. Photo over Kuntas river valley, north-east of Varrio one.
Winter storm blew over whole Finland; in Varrio fells it blew and snowed the whole night. The following day after the storm was winterly grey. Photo over Kuntas river valley, north-east of Varrio one.
Thursday, January 24, 2008
Värriön Smear tammikuussa - Varrio Smear in January
Värriön tutkimusaseman SMEAR (Station for Measurement of Ecosystem and Atmosphere Relationships) mittaa ilmakehän hyviä (etenkin BVOCS) ja pahoja (esim. SO2) pienhiukkasia. Tammikuussa huurretta ja tykkyä voi ajoittain tulla niin paljon, että sitä on käytävä kopistelemassa säähavaintotornista. Tornin huipussa näkyy etevä, ultraääneen perustuva tuulimittari, joka osa puhdistaa huurteen itse (lämpövastuksilla).
Fotosynteesin mittaus kyveteillä on kuitenkin keskeytyksissä pakkaskauden, koska nykyisten kyvettien liikkuvat osat eivät toimi huurteessa.
SMEAR (Station for Measurement of Ecosystem and Atmosphere Relationships) o Varrio Research Station measures the phenomena of atmosphere without break, through day and night, through summer and winter.
Both good aerosols (belongin to BVOCs, Biogenis Volatile Organic Compounds) and bad aerosols (like SO2) are continuously monitored.
Photosynthesis measurements with cuvettes, however, have break during heaviest winter months. The moving parts of the present cuvettes do not function in snow and frost like seen in the pictures.
Fotosynteesin mittaus kyveteillä on kuitenkin keskeytyksissä pakkaskauden, koska nykyisten kyvettien liikkuvat osat eivät toimi huurteessa.
SMEAR (Station for Measurement of Ecosystem and Atmosphere Relationships) o Varrio Research Station measures the phenomena of atmosphere without break, through day and night, through summer and winter.
Both good aerosols (belongin to BVOCs, Biogenis Volatile Organic Compounds) and bad aerosols (like SO2) are continuously monitored.
Photosynthesis measurements with cuvettes, however, have break during heaviest winter months. The moving parts of the present cuvettes do not function in snow and frost like seen in the pictures.
Tuisku / In the blowing wind
Eilen alkoi tuulla lounaasta, ja tänään varsinkin tunturissa oli jo kunnon tuisku. Vihainen tuuli pieksi tunturin kävijää hangen pinnasta nostamillaan lumikiteillä. Aurinko näyttäytyi aamupäivällä, mutta joutui iltapäivällä pilvien paitsioon. Pakkasta oli kymmenisen astetta, mutta tuulessa sekin tuntui kovemmalta.
Tunturin länsipuolella seurailin aamupäivällä ilmeisesti eilistä näätää. Pari kilometriä seurattuani näätä pakeni minua. Se oli liikkeellä vielä aamulla kymmenen aikaan. Toiseenkaan suuntaan en päässyt pitkästi, kun tuisku oli lakaissut jäljet olemattomiin.
Haaskakummussa ukkoteeri urpuili koivussa yhden maissa. Tuulen tuiskeessa se joutui tasapainoilemaan pysyäkseen kiinni leivän syrjässä. Välissä se havahtui seuraamaan ohilentoa. Koppelo tuli ilmeisesti hakomismännystä lentäen matalalla teeren ohi. Sadan metrin päässä se laskeutui ja suojautui tunturikuusten alle viettämään ruokalepoa. Vielä vähän aikaa aterioituaan teeri seurasi esimerkkiä. Se meni kuitenkin lumikieppiin muutaman kymmenen metrin päähän koivusta (kuvat).
Muista havainnoista näin vielä akkateeren karkaavan minua tunturin länsipuolella. Ja Värriö 1:n pohjoispuolen alarinteellä oli lumikon jäljet. Pikkupeto oli raahannut varmaankin myyrää johonkin ruokavarastoonsa. TH
Tunturin länsipuolella seurailin aamupäivällä ilmeisesti eilistä näätää. Pari kilometriä seurattuani näätä pakeni minua. Se oli liikkeellä vielä aamulla kymmenen aikaan. Toiseenkaan suuntaan en päässyt pitkästi, kun tuisku oli lakaissut jäljet olemattomiin.
Haaskakummussa ukkoteeri urpuili koivussa yhden maissa. Tuulen tuiskeessa se joutui tasapainoilemaan pysyäkseen kiinni leivän syrjässä. Välissä se havahtui seuraamaan ohilentoa. Koppelo tuli ilmeisesti hakomismännystä lentäen matalalla teeren ohi. Sadan metrin päässä se laskeutui ja suojautui tunturikuusten alle viettämään ruokalepoa. Vielä vähän aikaa aterioituaan teeri seurasi esimerkkiä. Se meni kuitenkin lumikieppiin muutaman kymmenen metrin päähän koivusta (kuvat).
Muista havainnoista näin vielä akkateeren karkaavan minua tunturin länsipuolella. Ja Värriö 1:n pohjoispuolen alarinteellä oli lumikon jäljet. Pikkupeto oli raahannut varmaankin myyrää johonkin ruokavarastoonsa. TH
Wednesday, January 23, 2008
Varpuspöllön aikaan / In the time of Pygmy Owl
Aamupäivä oli tänään pilvinen, mutta iltaa kohden pilvipeite väistyi - pitkästä aikaa. Illalla täysikuu paistoi kirkkaalta taivaalta. Pakkasta oli 7-10 astetta, yömyöhään vielä enemmän.
Näädät olivat liikkuneet kovasti viime yönä. Ensimmäistä kertaa selvästi totesin, että sama näätä liikkui sekä itä- että länsipuolella tunturijonon. Ylityspaikalla ykkösen ja kakkosen välissä oli kolmen ikäisiä jälkiä, niin että liikennettä näyttää olevan enemmänkin. Aikaisemmin sääntönä on ollut, että on itä- ja länsipuolen näädät erikseen.
Haaskakummun itärinteellä havainnoi huvittava varpuspöllö maisemaa kuusenlatvasta kymmenen aikaan. Tällä kertaa se ei niin kiirettä pitänyt, vaan antoi katsella itseään pidempäänkin. Joskus varttitunnin päästä se vaihtoi kuusenlatvaa sata metriä.
Miksikö huvittava? Siinä on jotain koomista, muutakin kuin ihan pieni koko, kun se puunlatvassa "hallitsee" maisemaa. Petolinnuksi se on jotenkin liian pieni, vaikka on kuin olevinaan petoa.
Mutta huvittavuus haihtuu, kun minipöllö lähtee lentoon. Reippaasti se aaltomaisesti lentäen häviää metsän kätköön. Olen nähnyt sen lähtevän lentoon talitiainen kynsissään (tintti on vähän pienempi pöllöä), ja se lensi kuin kantamusta ei olisikaan. Toinen juttu on se, että hupipöllö voi tyhjentää ruokintapaikan pikkulinnuista, mikä siinä tapauksessa vetää ilmeen vakavaksi.
Loppusyksy ja keskitalvi on varpuspöllön aikaa. Muistan, kun tapasin ensimmäisen varpuspöllöni etelä-Sallassa talvella -70-71. Se oli juuri joulukuun loppua ja tammikuun alkua, ja jäi hyvin mieleen linnun istuessa kuusen latvanipukassa. Hyvin monet havainnot on Värriölläkin tehty juuri joulukuun lopun-tammikuun aikaan. Toinen hyvä aika on loka-marraskuu. Joulukuun alku on ollut hiljaisempaa. Erityisesti puunlatvassa varpuspöllön näkee juuri tähän aikaan, syystalvesta se näyttäytyy usein alempana puussa.
Rakitsan eteläpäässä oli metso ruokaillut katajilla. Sitten se oli ilmeisesti noussut johonkin mäntyyn hakomaan. Tunturin länsipuolella metsokukko oli taas ensin ruokaillut männyssä ja sitten laskeutunut maahan, ruokaillen myös siellä männynneulasilla. Tämä metso pakeni minua maasta, kuten myös naarasteeri parin sadan metrin päässä paikasta.
Yhden poron näin tänään, Haaskakummussa. Skaivoi jäkälää syvältä lumen alta, mutta piti väliin ympäristöä silmällä, ettei sitä yllätettäisi. Ilmeisesti poroilla jäkälän saanti onnistuu suhteellisen hyvin, alkutalven epäedullisista keleistä huolimatta.(maisemakuva Haaskakummusta Rakitsalle päin)
Eerikki näki saukonjäljet Yli-Nuortilla lumilinjan kohdalla. Otus oli mennyt jokea alaspäin. TH
Näädät olivat liikkuneet kovasti viime yönä. Ensimmäistä kertaa selvästi totesin, että sama näätä liikkui sekä itä- että länsipuolella tunturijonon. Ylityspaikalla ykkösen ja kakkosen välissä oli kolmen ikäisiä jälkiä, niin että liikennettä näyttää olevan enemmänkin. Aikaisemmin sääntönä on ollut, että on itä- ja länsipuolen näädät erikseen.
Haaskakummun itärinteellä havainnoi huvittava varpuspöllö maisemaa kuusenlatvasta kymmenen aikaan. Tällä kertaa se ei niin kiirettä pitänyt, vaan antoi katsella itseään pidempäänkin. Joskus varttitunnin päästä se vaihtoi kuusenlatvaa sata metriä.
Miksikö huvittava? Siinä on jotain koomista, muutakin kuin ihan pieni koko, kun se puunlatvassa "hallitsee" maisemaa. Petolinnuksi se on jotenkin liian pieni, vaikka on kuin olevinaan petoa.
Mutta huvittavuus haihtuu, kun minipöllö lähtee lentoon. Reippaasti se aaltomaisesti lentäen häviää metsän kätköön. Olen nähnyt sen lähtevän lentoon talitiainen kynsissään (tintti on vähän pienempi pöllöä), ja se lensi kuin kantamusta ei olisikaan. Toinen juttu on se, että hupipöllö voi tyhjentää ruokintapaikan pikkulinnuista, mikä siinä tapauksessa vetää ilmeen vakavaksi.
Loppusyksy ja keskitalvi on varpuspöllön aikaa. Muistan, kun tapasin ensimmäisen varpuspöllöni etelä-Sallassa talvella -70-71. Se oli juuri joulukuun loppua ja tammikuun alkua, ja jäi hyvin mieleen linnun istuessa kuusen latvanipukassa. Hyvin monet havainnot on Värriölläkin tehty juuri joulukuun lopun-tammikuun aikaan. Toinen hyvä aika on loka-marraskuu. Joulukuun alku on ollut hiljaisempaa. Erityisesti puunlatvassa varpuspöllön näkee juuri tähän aikaan, syystalvesta se näyttäytyy usein alempana puussa.
Rakitsan eteläpäässä oli metso ruokaillut katajilla. Sitten se oli ilmeisesti noussut johonkin mäntyyn hakomaan. Tunturin länsipuolella metsokukko oli taas ensin ruokaillut männyssä ja sitten laskeutunut maahan, ruokaillen myös siellä männynneulasilla. Tämä metso pakeni minua maasta, kuten myös naarasteeri parin sadan metrin päässä paikasta.
Yhden poron näin tänään, Haaskakummussa. Skaivoi jäkälää syvältä lumen alta, mutta piti väliin ympäristöä silmällä, ettei sitä yllätettäisi. Ilmeisesti poroilla jäkälän saanti onnistuu suhteellisen hyvin, alkutalven epäedullisista keleistä huolimatta.(maisemakuva Haaskakummusta Rakitsalle päin)
Eerikki näki saukonjäljet Yli-Nuortilla lumilinjan kohdalla. Otus oli mennyt jokea alaspäin. TH
Tuesday, January 22, 2008
Lumisissa metsissä / In the snow forests
Lumentuloa jatkui vielä tähän päivään asti. Päivälläkin tuli vielä kuuroja. Mittakepissä oli aamulla 56 cm, mutta tunturimetsissä lunta on enemmän, 70 cm monin paikoin ja se on pehmeätä. Saun ympäristön kuusikoissa myös tykkyä on jo runsaasti.
Lämpötila oli tänään 3-6 astetta pakkasella, iltaa kohti pikkuhiljaa kirien.
Vasta tänään huomasimme, mihin näätä oli mennyt eilen makuulle. Siitä kuusesta, mihin se kiipesi, 3 m päässä oli kelokuusi. Kelosta löytyi 3 m korkeudelta reikä. Näätä oli hypännyt keloon ja mennyt reiästä puun onttoon sisustaan. Kuulinkin eilen rapinaa puun sisästä, mutta luulin äänen tulevan kirjoitusalustani liikkeestä. Reikä puussa oli niin sopivasti oksien ja lumen piilottama, että piti mennä puun tyveltä katsomaan, että näki.
Tänään oli havaintojen suhteen hiljaisempi päivä. Eerik näki ukkometson lähtevän maasta Haaskaojan itäpuolella. Minä näin idempänä naarasteeriparin. Toinen teeri meni kieppiin edessäni, toinen jäi puuhun. Muutama yksinäinen korppi lenteli Saun maisemissa partiolennolla ja myös urpiaisia löytyi pari pientä parvea. Aseman punatulkkumäärä näyttää pudonneen kolmeen - ilmeisesti, koska ruokatarjonta oli käynyt välissä nollassa. Tintit sen sijaan on kaikki tallella. TH
Lämpötila oli tänään 3-6 astetta pakkasella, iltaa kohti pikkuhiljaa kirien.
Vasta tänään huomasimme, mihin näätä oli mennyt eilen makuulle. Siitä kuusesta, mihin se kiipesi, 3 m päässä oli kelokuusi. Kelosta löytyi 3 m korkeudelta reikä. Näätä oli hypännyt keloon ja mennyt reiästä puun onttoon sisustaan. Kuulinkin eilen rapinaa puun sisästä, mutta luulin äänen tulevan kirjoitusalustani liikkeestä. Reikä puussa oli niin sopivasti oksien ja lumen piilottama, että piti mennä puun tyveltä katsomaan, että näki.
Tänään oli havaintojen suhteen hiljaisempi päivä. Eerik näki ukkometson lähtevän maasta Haaskaojan itäpuolella. Minä näin idempänä naarasteeriparin. Toinen teeri meni kieppiin edessäni, toinen jäi puuhun. Muutama yksinäinen korppi lenteli Saun maisemissa partiolennolla ja myös urpiaisia löytyi pari pientä parvea. Aseman punatulkkumäärä näyttää pudonneen kolmeen - ilmeisesti, koska ruokatarjonta oli käynyt välissä nollassa. Tintit sen sijaan on kaikki tallella. TH
Monday, January 21, 2008
Tapahtui Hirvasjoen takana / Happenings behind Hirvasjoki
Hirvasjoen takana Väliojan länsipuolen kuusikossa oli näätä ollut liikkeellä aamulla. Seurattuani sitä jonkin matkaa, huomasin sen alkaneen kierrellä jäniksen jäljillä. Sitten se löysi makuupaikan, mutta hankikiituri olikin ottanut varaslähdön. Viidentoista metrin päästä jänis palasi hieman takaisin, jolloin näätä huomasi sen ja syöksyi pitkillä kohti. Parinkymmenen metrin kilpajuoksun jälkeen näätä kuitenkin luovutti ja lähti toiseen suuntaan. Näin siinä kilpajuoksussa yleensä käy.
Tullessani alueelle puoli yhdentoista aikaan, jänis lähti minuakin karkuun. Mutta huomasin sen jääneen katselemaan etäämmälle. Pääsin melko lähelle, jolloin jänis ihmetyksekseni meni kuusen alle, etsien kai makuupaikkaa. Minua se ei juuri pelännyt, ja pääsin katselemaan ja kuvaamaan sitä läheltä.
Jätin sen sitten rauhaan ja siirryin katsomaan sen lähtöpaikkaa kuusen alla. Totesin makuupaikan olleen lyhytaikainen, ja jänis oli ensin tullut minuakin katsomaan, ennen kuin pakeni. Minut se kuitenkin päästi sitten lähelle, koska menin niin hitaasti, ja se varmaan huomasi, että minusta ei ole sille pikajuoksussa vastusta. Ja ilmeisesti jänis oli väsyksissäkin, koska tuli taas häirityksi kesken unien.
Näätä oli siis kaikesta päätellen liikkeellä aamulla. Eikä kauaa mennytkään, kun sen jäljet loppuivat kuusen tyvelle. Lepopaikan sijainti ei vielä selvinnyt, ilmeisesti oravanpesä lumisessa kuusessa.
Muistini mukaan on vain kaksi tapausta, jolloin näätä on saanut jäniksen saaliiksi. Paljon on turhia yrityksiä. Näissä tapauksissa kysymyksessä oli sama näätä, joka parin viikon välein sai jänikset. Toisen tapauksen totesin itse - näätä vain yllätti kuusen alla maanneen jäniksen, tappoi sen ja raahasi kaatuneen puun alle piiloon. Nämä tapaukset eivät olleet kaukana tästä paikasta, pari kilometriä, ja sattuivat 80-luvun alussa, ja keskitalvea oli.
Puuhastellessani jäniksen kanssa, 3 tai 4 pyytä sipisi puissa ympärilläni ja pöristeli puusta toiseen. Hankikärpäsenkin näin pyristelevän lumella n. 3 asteen pakkasessa. Puoli kahden aikaan lähistöllä istahti varpuspöllö kuusen latvaan. Se oli huvittavan pieni. Muutaman minuutin päästä sitä oli turha enää etsiä. Se katosi yhtä salaperäisesti kuin oli tullutkin.
Aseman pihapiirissä pyöriskeli kettu seitsemän aikoihin illalla. Se oli kuitenkin varovainen, eikä päästänyt seuraamaan puuhiaan muuten kuin ikkunan läpi. TH
Tullessani alueelle puoli yhdentoista aikaan, jänis lähti minuakin karkuun. Mutta huomasin sen jääneen katselemaan etäämmälle. Pääsin melko lähelle, jolloin jänis ihmetyksekseni meni kuusen alle, etsien kai makuupaikkaa. Minua se ei juuri pelännyt, ja pääsin katselemaan ja kuvaamaan sitä läheltä.
Jätin sen sitten rauhaan ja siirryin katsomaan sen lähtöpaikkaa kuusen alla. Totesin makuupaikan olleen lyhytaikainen, ja jänis oli ensin tullut minuakin katsomaan, ennen kuin pakeni. Minut se kuitenkin päästi sitten lähelle, koska menin niin hitaasti, ja se varmaan huomasi, että minusta ei ole sille pikajuoksussa vastusta. Ja ilmeisesti jänis oli väsyksissäkin, koska tuli taas häirityksi kesken unien.
Näätä oli siis kaikesta päätellen liikkeellä aamulla. Eikä kauaa mennytkään, kun sen jäljet loppuivat kuusen tyvelle. Lepopaikan sijainti ei vielä selvinnyt, ilmeisesti oravanpesä lumisessa kuusessa.
Muistini mukaan on vain kaksi tapausta, jolloin näätä on saanut jäniksen saaliiksi. Paljon on turhia yrityksiä. Näissä tapauksissa kysymyksessä oli sama näätä, joka parin viikon välein sai jänikset. Toisen tapauksen totesin itse - näätä vain yllätti kuusen alla maanneen jäniksen, tappoi sen ja raahasi kaatuneen puun alle piiloon. Nämä tapaukset eivät olleet kaukana tästä paikasta, pari kilometriä, ja sattuivat 80-luvun alussa, ja keskitalvea oli.
Puuhastellessani jäniksen kanssa, 3 tai 4 pyytä sipisi puissa ympärilläni ja pöristeli puusta toiseen. Hankikärpäsenkin näin pyristelevän lumella n. 3 asteen pakkasessa. Puoli kahden aikaan lähistöllä istahti varpuspöllö kuusen latvaan. Se oli huvittavan pieni. Muutaman minuutin päästä sitä oli turha enää etsiä. Se katosi yhtä salaperäisesti kuin oli tullutkin.
Aseman pihapiirissä pyöriskeli kettu seitsemän aikoihin illalla. Se oli kuitenkin varovainen, eikä päästänyt seuraamaan puuhiaan muuten kuin ikkunan läpi. TH
Sunday, January 20, 2008
Mettojen oma maa / The land of Capercaillies
Viime päivinä on satanut lunta niin paljon, että alkaa olla jo oikean talven tuntua. Olisi vain vielä pakkasta, mutta sitä oli tänään vain 3-4 astetta. Lunta on tunturimaissa jopa 70 cm, aseman kepissä aamulla 53 cm.
Tänään oli jo selvästi valoisampaa, kaamos on takana. Puolenpäivän aikaan näkyi jopa sinitaivasta, pitkästä aikaa. Tosin lunta sateli tänäänkin.
Havaintoja tuli suorastaan paljon, vuodenaikaan nähden. Aamulla oli viimeöiset saukonjäljet (kuva) etelän suunnasta Kuutsjärven etelä- ja länsipuolella. Liukuri oli ilmeisesti tullut maajalassa Hirvasjoelta Kuutsjärvelle, jatkaen Pirunkurun suuntaan. Iltasaunalla huomasin saukon kierrelleen lammella, käyden myös saunan alla.
Kettu oli käynyt pihassa yöllä ja kulkenut aamulla itään päin polannetta. Rakitsan itäpuolella se pakeni umpiselle jättämättä mahdollisuutta näköhavaintoon.
Saun länsipuolella kuusikkorämiän laidalla oli lintuja aamupäivällä. Urpiaisparvi, parikymmentä yksilöä kiirehti tapansa mukaan koivusta toiseen, siemeniä syöden. Niiden liepeillä hiiripöllö istuskeli kuusenlatvassa, ei tosin näyttänyt kiinnostuneen urpiaisista. Rämiän laidalla oli kaksi mäntyä, joista toisessa istui ukkometso. Toisen männyn se oli jo käynyt läpi.
Tuntsajoen itäpuolen kuusikossa jäniksen makuupaikka osui kulkureitilleni ja pakeneva hankikiituri tuli havaituksi. Joella oli aivan tuoreet saukonjäljet, mutta jäljentekijä pysyi piilossa. Tämä oli eri eläin kuin se yöllä aseman ohittanut yksilö.
Puoli kahden maissa Väliojan länsipuolen sekametsässä nousi viisi naarasteertä kiepeistä puihin. Ehkäpä pehmeä lumi kätki niitä enemmänkin.
Väliojan itäpuolella ja lähempänä Saumuristoja oli ukkometsoja. Joku lähti makuulta kuusen alta, pari istuskeli hakomassa harvoissa männyissä ja yksi tuli jostain lentäen korkealla ohi. Samalla pari mustaa lintua lähti lentoon männyistä jo kaukaa, ollen joko metsoja tai korppeja. Siitä eteenpäin jängän taakse, ja siellä kaksi erillistä homenokkaa näkyi jo kaukaa, ruokaillen huurteisissa, kitukasvuisissa ronimännyissä.
Tämä alue onkin metsojen - tai mettojen omaa maata, nimenomaan huurremetsojen. Näihin aikoihin, kun huurretta ja tykkyä alkaa kertyä puihin, urosmetsot nousevat alavilta mailta tänne harvoihin tunturisekametsiin asumaan. Huurrepuissa linnut näkyvät kauas, ja se on varmaan syy siihen, että niiden on helppo kertyä parviksi. Parvissa on myös turvallisempaa. Harvoin tapaa täällä jäänteitä metsontaposta, kun taas kevätsoitimen liepeillä niitä tapaa enemmän. Mutta kyllä tänne on kotkalla ja kanahaukallakin oikeus tulla yrittämään.
Metsästäjät sen sijaan eivät tänne rauhoitusalueelle pääse. Yleensäkään Suomen tasavallan alueella ei enää aikoihin ole huurremetsoja metsästetty. On jo yli kolmekymmentä vuotta siitä, kun metsoja sai metsästää marraskuun loppuun asti, jolloin pohjoisvaltakunnassa oli jo näitä hakomalintuja puissa. Sen sijaan Venäjän taigalla ja Ruotsin jahtimailla latvalintumetsästys on sallittua, muutenkin kuin kameralla. Ja ainakin Ruotsin puolelle innokkaimmat suomalaiset alan harrastajat suuntaavat sitten kulkunsa.
Hämärissä varttia vailla kolme pörähti edestäni karkuun palokärki Hirvaskankaalla. Se oli purkamassa kuolleen männyn kaarnakuorta, kun tuli yllätetyksi. Yllätys se tapaaminen oli minullekin ja sukupuolen määritys jäi niin ollen tekemättä. Mutta mukava havainto se silti oli. TH
Tänään oli jo selvästi valoisampaa, kaamos on takana. Puolenpäivän aikaan näkyi jopa sinitaivasta, pitkästä aikaa. Tosin lunta sateli tänäänkin.
Havaintoja tuli suorastaan paljon, vuodenaikaan nähden. Aamulla oli viimeöiset saukonjäljet (kuva) etelän suunnasta Kuutsjärven etelä- ja länsipuolella. Liukuri oli ilmeisesti tullut maajalassa Hirvasjoelta Kuutsjärvelle, jatkaen Pirunkurun suuntaan. Iltasaunalla huomasin saukon kierrelleen lammella, käyden myös saunan alla.
Kettu oli käynyt pihassa yöllä ja kulkenut aamulla itään päin polannetta. Rakitsan itäpuolella se pakeni umpiselle jättämättä mahdollisuutta näköhavaintoon.
Saun länsipuolella kuusikkorämiän laidalla oli lintuja aamupäivällä. Urpiaisparvi, parikymmentä yksilöä kiirehti tapansa mukaan koivusta toiseen, siemeniä syöden. Niiden liepeillä hiiripöllö istuskeli kuusenlatvassa, ei tosin näyttänyt kiinnostuneen urpiaisista. Rämiän laidalla oli kaksi mäntyä, joista toisessa istui ukkometso. Toisen männyn se oli jo käynyt läpi.
Tuntsajoen itäpuolen kuusikossa jäniksen makuupaikka osui kulkureitilleni ja pakeneva hankikiituri tuli havaituksi. Joella oli aivan tuoreet saukonjäljet, mutta jäljentekijä pysyi piilossa. Tämä oli eri eläin kuin se yöllä aseman ohittanut yksilö.
Puoli kahden maissa Väliojan länsipuolen sekametsässä nousi viisi naarasteertä kiepeistä puihin. Ehkäpä pehmeä lumi kätki niitä enemmänkin.
Väliojan itäpuolella ja lähempänä Saumuristoja oli ukkometsoja. Joku lähti makuulta kuusen alta, pari istuskeli hakomassa harvoissa männyissä ja yksi tuli jostain lentäen korkealla ohi. Samalla pari mustaa lintua lähti lentoon männyistä jo kaukaa, ollen joko metsoja tai korppeja. Siitä eteenpäin jängän taakse, ja siellä kaksi erillistä homenokkaa näkyi jo kaukaa, ruokaillen huurteisissa, kitukasvuisissa ronimännyissä.
Tämä alue onkin metsojen - tai mettojen omaa maata, nimenomaan huurremetsojen. Näihin aikoihin, kun huurretta ja tykkyä alkaa kertyä puihin, urosmetsot nousevat alavilta mailta tänne harvoihin tunturisekametsiin asumaan. Huurrepuissa linnut näkyvät kauas, ja se on varmaan syy siihen, että niiden on helppo kertyä parviksi. Parvissa on myös turvallisempaa. Harvoin tapaa täällä jäänteitä metsontaposta, kun taas kevätsoitimen liepeillä niitä tapaa enemmän. Mutta kyllä tänne on kotkalla ja kanahaukallakin oikeus tulla yrittämään.
Metsästäjät sen sijaan eivät tänne rauhoitusalueelle pääse. Yleensäkään Suomen tasavallan alueella ei enää aikoihin ole huurremetsoja metsästetty. On jo yli kolmekymmentä vuotta siitä, kun metsoja sai metsästää marraskuun loppuun asti, jolloin pohjoisvaltakunnassa oli jo näitä hakomalintuja puissa. Sen sijaan Venäjän taigalla ja Ruotsin jahtimailla latvalintumetsästys on sallittua, muutenkin kuin kameralla. Ja ainakin Ruotsin puolelle innokkaimmat suomalaiset alan harrastajat suuntaavat sitten kulkunsa.
Hämärissä varttia vailla kolme pörähti edestäni karkuun palokärki Hirvaskankaalla. Se oli purkamassa kuolleen männyn kaarnakuorta, kun tuli yllätetyksi. Yllätys se tapaaminen oli minullekin ja sukupuolen määritys jäi niin ollen tekemättä. Mutta mukava havainto se silti oli. TH
Saturday, January 19, 2008
Nuorttitunturi tammikuussa - Nuortti fell in January
Vuodenajan kuvia: Nuorttitunturi tammikuussa. Kuvattu Kotovaaran itälaidalta.
Photos of the season: Nuortti fell in January
Photos of the season: Nuortti fell in January
Friday, January 18, 2008
Lumisadetta ja palokärki / Snowfall and Black Woodpecker
Lunta on satanut kovasti viime sunnuntain jälkeen, nyt sitä on 47 cm kepissä. Mikä alamaissa on tullut vetenä, se on täällä tullut lumena. Pakkasta oli pari astetta.
Töihin tullessani näin kaksi riekkoa Pelkosenniemen jälkeen. Ennen Yli-Nuortin maantiesiltaa palokärki (koiras, selvisi kuvasta) tutki männynrunkoja klo 10.40. Kuukkeli istuskeli lähistöllä männyn latvassa ja laulaa luritti hiljakseen (kuva).
Kävin Murmanskin alueella alkuviikosta. Murmanskissa on kovasti pihlajia ja myös marjoja. Niinpä sieltä löytyi pihlajanmarjan syöjiä. Räkättirastaita laskin 4 yksilöä eri puolilla kaupunkia ja punatulkkuja kymmenkunta. Alex Giljazov taas näki n. kymmenen yksilön tilhiparven Montsegorskissa samana päivänä. Myös Alex oli pannut merkille hiiripöllöjen vähenemisen syksyn ja talven aikana. Venäjälläkin oli vähän lunta ja vesisadekeliä piteli. TH
Töihin tullessani näin kaksi riekkoa Pelkosenniemen jälkeen. Ennen Yli-Nuortin maantiesiltaa palokärki (koiras, selvisi kuvasta) tutki männynrunkoja klo 10.40. Kuukkeli istuskeli lähistöllä männyn latvassa ja laulaa luritti hiljakseen (kuva).
Kävin Murmanskin alueella alkuviikosta. Murmanskissa on kovasti pihlajia ja myös marjoja. Niinpä sieltä löytyi pihlajanmarjan syöjiä. Räkättirastaita laskin 4 yksilöä eri puolilla kaupunkia ja punatulkkuja kymmenkunta. Alex Giljazov taas näki n. kymmenen yksilön tilhiparven Montsegorskissa samana päivänä. Myös Alex oli pannut merkille hiiripöllöjen vähenemisen syksyn ja talven aikana. Venäjälläkin oli vähän lunta ja vesisadekeliä piteli. TH
Thursday, January 17, 2008
Rakitsa tammikuussa - Rakitsa hill in January
Vuodenajan kuvia: Rakitsa tammikuisen pyryn jälkeen
Photos of the season: Rakitsa hill after January snow storm
Photos of the season: Rakitsa hill after January snow storm
Wednesday, January 16, 2008
Kuva-arvoitus, mikä pää? - Puzzle, what fell?
Kuva-arvoitus: mikä pää siellä pilkottaa? Kuvattu Värriön luonnonpuistossa.
Picture puzzle: what fell is seen behind the ridge? Picture taken in Varrio Nature Reserve.
Tuesday, January 15, 2008
Aamun kajoa Kuutsjärvellä - Morning lights over Kuutsjarvi lake
Vuodenajan kuvia: Aamun kajoa Kuutsjärvellä.
Photos of the season: Morning lights over Kuutsjarvi lake.
Photos of the season: Morning lights over Kuutsjarvi lake.
Monday, January 14, 2008
Värriötunturin pohjoislaitaa - On the northern side of Varrio fell
Vuodenajan kuvia: Värriötunturin pohjoislaitaa
Photos of the season: On the northern side of Varrio fell
Photos of the season: On the northern side of Varrio fell
Sunday, January 13, 2008
Tammikuun kaamosta - Cloudy January days are dark
Vuodenajan kuvia: Tammikuun kaamosta Värriötunturissa.
Photos of the season: Cloudy Varrio days in January are still dark
Photos of the season: Cloudy Varrio days in January are still dark
Saturday, January 12, 2008
Huurretta Jyppyrävaarassa - Frosty forest in Jyppyravaara
Friday, January 11, 2008
Jääkukkia Ylinuortilla - Frozen flowers in Ylinuortti
Thursday, January 10, 2008
Ylängöllä / On the highland
Vedenjakajan itäpuolella ja Sauoivan ympäristössä oli kaikkiaan viisi teertä urpuilemassa, 1-3 yks. paikassaan. Maasto on ylänköä, mutta ylänkökoivutkin kelpaavat teerelle joskus. Yleensä teeriä ei ylängöillä kovin ole.
Ylänkömaastoissa on taas alkanut kehittyä huurretta. Saumuristalla puissa oli jo parin sentin huurrekerros. Sen sijaan alamaissa puut olivat paljaat.
Wednesday, January 09, 2008
Teerenkuvia / Decoys of Black Grouse
Kuin teerenkuvia olivat asennossa olevat teeret Ainikuusikossa lähellä paikkaa, jossa oli toissapäivänä höyheniä maassa. Lintuja oli viisi ja ne olivat kyllä vilkkaasti liikkeessä koivun silmuja ja urpuja syödessään.
Kotovaaran koppeloista toinen oli lähtenyt, mutta ilm. ensimmäinen oli paikalla. Se päästi vierestä katselemaan ruokalevon viettoaan.
Tänään oli lauhempaa, viitisen astetta pakkasta, pilvistä ja heikkotuulista. TH
Kotovaaran koppeloista toinen oli lähtenyt, mutta ilm. ensimmäinen oli paikalla. Se päästi vierestä katselemaan ruokalevon viettoaan.
Tänään oli lauhempaa, viitisen astetta pakkasta, pilvistä ja heikkotuulista. TH