Monday, March 31, 2008
Tuulessa ja tuiskeessa / Windy day
Kova tuuli hallitsi tämän päivän olosuhteita. Aamulla vähän heitti räntää, minkä jälkeen jopa hieman kirkastui. Iltapäivällä tuuli sai kiskottua vesisateen lounaan puolelta. Lämpötila vaihteli 1-5 asteiden välillä.
Poroja oli tunturissa muutamia. Niitä ei myrskyt ja pakkaset näytä haittaavan. Tuntuu joskus, että ne eivät ymmärrä, että on KYLYMÄ.
Kotovaaran koppelot olivat männyissä hakomassa koko päivän. Tuuli koetti repiä nekin alas, mutta sitkeästi ne vain pitivät oksista kiinni ja koettivat löytää suojaa oksistosta. Niitä oli kaikkiaan viisi. Ukkometso sen sijaan oli vapaaehtoisesti siirtynyt lumen pinnalle.
Kuvissa on kaksi varsin eri väristä koppeloa. Vasemmalla oleva on vanha lintu, jonka tuntomerkkejä ovat harmaa pää, vaalea kurkku, tumman punaruskea rinta ja vaalea vatsa. Lisäksi muoto on täyteläisempi ja silmäkulmien punainen tulee helpommin näkyviin. Oikealla oleva nuorempi lintu on arviolta pari-kolmevuotias. Sen väritys on vielä tasaisemman ruskean kirjava ja rinnan punaruskea on vaaleampi. Myös käyttäytyminen oli vanhemmalla määrätietoisempaa.
Viherpeippojen määrä on lisääntynyt. Kari laski niitä 12 yksilöä ruokintapaikalla. TH
Vielä P. Piisilän ym. kotkahavaintoja (poisluettuna vanhat paikalliset):
- 25.3. Salla Kaakkurivaara nuori maakotka muuttolennossa pohjoiseen (P. Piisilä)
- " Savukoski Seitainaapa vanha merikotka " " klo 16.15 (P. Piisilä)
- 26.3. " Kokkopäät 2 merikotkaa " " (P. Piisilä, T. Ollila)
- " " Härkävaara nuori maakotka, kaarteleva (P. Polojärvi, V. Hakala)
Sunday, March 30, 2008
Pyryn jälkeen tuli suvikeli / After snowfall became warm
Eilisen päivän pyrytti, mutta tänä aamuna ilma kaunistui. Tuuli vei kuitenkin lumet matkassaan, joten mittakeppiin ei lisääntynyt. Nyt on 70 cm oltuaan muutama päivä sitten jo 78 cm. Ilma lämpesi viiteen plusasteeseen auringossa, mutta iltapäivällä alkoi ripsiä jo vettä.
Kelkkakeli on harvinaisen kehno, 5900:lla pääsee, mutta ei ole kehumista. Märkää lunta paataa telastoon. Uusi lumi on hautonut vanhan, kantavan kerroksen olemattomiin. Mutta keväällähän se on tämmöistä.
Kelkkakeli on harvinaisen kehno, 5900:lla pääsee, mutta ei ole kehumista. Märkää lunta paataa telastoon. Uusi lumi on hautonut vanhan, kantavan kerroksen olemattomiin. Mutta keväällähän se on tämmöistä.
Nuorttiaavalla oli riekkopari syömässä pajua puolenpäivän maissa. Ne ovat jo selvästi pariutuneet, mutta puvunvaihto ei ole vielä alkanut.
Kävin läpi Yli-Nuortin siltojen välin, mutta täällä ei ole vielä vesilintuja. Sulapaikatkin olivat harvassa, mutta lähipäivät varmasti tuovat niitä lisää. TH
Saturday, March 29, 2008
Lintuhavaintoja / Observations of birds
Iltapäivällä istuskeli ukkometso nuoren männyn latvassa polanteen varrella Nuorttiaavan eteläpuolella.
Kemijärvellä näin aamupäivällä mustavariksen harmaatakkien seurassa kaupungin keskustassa. Joutsenen näin Joutsijärvellä Käsmäjoella jo 25.3. Joutsenet ovat kuulemma saapuneet Kemijärvelle jo helmikuun puolella ja pulmuset ennen maaliskuun puoltaväliä. Kari näki torstaina pulmusia 2 yks. Savukoskella. TH
Friday, March 28, 2008
Vuosnajärvellä / On the lake Vuosnajärvi
Ennen Kutsan reissua tapasin Hannes Savolaisen, joka on syntynyt Vuosnajärvellä. Hän joutui lähtemään sieltä 13-vuotiaana sotaa pakoon. Keskustellessamme hän neuvoi kalapaikan, mistä saa isoja siikoja. Arvelin kuitenkin hänelle, että emme mene Vuosnalle.
Kuinka ollakaan, Kutsan puistoon suunnitellaan laajennusta jopa Suomen rajalle asti ja Vuosnan alue sisältyy tähän suunnitelmaan. Näin ollen päätimmekin toisena päivänä reissata Vuosnajärvelle tutustumaan alueeseen.
Aikaisemmin ihmettelin, miksi ihmiset ovat tulleet tänne korpeen asumaan, mutta nähtyäni Vuosnajärven, en enää ihmetellyt. Alue on aikanaan ollut maisemaltaan Suomen kauneimpia paikkoja ja vieläkin (hakkuiden jälkeen) hivelee silmiä. Lisäksi Vuosna on ollut kuuluisa isoista siioistaan. Venäläinen kalastusprikaati (Gospromhoz) on kuulemma pyytänyt täältä vuosittain arviolta 10 000 kg kalaa. (Viktor sai mateen ja muutaman ahvenen melko nopeasti)
Kuvat vas. Hositunturi (591 m) lounaassa ja Jukkuutunturin etelärinne Muotkalahden suulta kuvattuna (lähes samasta paikasta on W. Wilkmanin kuva Suomenmaa-kirjassa v:lta 1931). Oik. Vuosnatunturi (625 m) kohoaa Vuosnajärven länsipuolella yli 300 m järven pinnasta. Alh. maisema Julmoivalta Vuosnajärvelle, taustalla Sallanlatvatunturi (560 m). Tuntureissa ja järvissä löytyy, takana on vielä Ahventunturi, Kieskistunturi, Näätätunturi ym. ja useita erikokoisia järviä. (mainittakoon vielä, että Julmoivalle näkyi etelän suunnalla Rukatunturi (462 m) n. 60 km päässä, missä alkoivat samaan aikaan hiihtolajien SM-kisat!)
Alueella on suoritettu voimakkaita metsänhakkuita ja kertynyt puutavara on ilmeisesti keitetty kuuluisassa Kemijärven tehtaassa. Nyt alue voidaankin sitten suojella. TH
Alueella on suoritettu voimakkaita metsänhakkuita ja kertynyt puutavara on ilmeisesti keitetty kuuluisassa Kemijärven tehtaassa. Nyt alue voidaankin sitten suojella. TH
Kutsalla talvikelissä / On Kutsa region in wintertime
Kävin taas Kutsalla, lähinnä kotkia ja liito-oravia etsimässä venäläisten kanssa, projektiin liittyen. Kova lumipyry teki tepposia ja venäjän byrokratia supisti reissun kolmeen päivään. Kotkat ja liito-oravat jäivät löytymättä, mutta jotain sentään löytyi.
Maaliskuun alussa oli Vuorijoen alkupätkälle ilmaantunut vesilintuja, kuulemma viitisentoista yksilöä. 26.3. saapuessamme Vuorijärvelle näimmekin lumisateessa karkaavan lintuparven, jotka osoittautuivat heinäsorsiksi (6 koirasta, 4 naarasta). Lisäksi jokeen jäi yksinäinen naarastukkasotka, joka löytyi vielä muinakin päivinä paikalta. Tukkasotkahavainto on harvinainen, en Suomen puolelta Lapista tiedä tähän aikaan tehtyä havaintoa olevankaan.
Maaliskuun alussa oli Vuorijoen alkupätkälle ilmaantunut vesilintuja, kuulemma viitisentoista yksilöä. 26.3. saapuessamme Vuorijärvelle näimmekin lumisateessa karkaavan lintuparven, jotka osoittautuivat heinäsorsiksi (6 koirasta, 4 naarasta). Lisäksi jokeen jäi yksinäinen naarastukkasotka, joka löytyi vielä muinakin päivinä paikalta. Tukkasotkahavainto on harvinainen, en Suomen puolelta Lapista tiedä tähän aikaan tehtyä havaintoa olevankaan.
Muista havainnoista mainittakoon Vuosnajärvellä havaittu varis 28.3., mikä osoittaa varisten saapuneen jo erämaahan. Lisäksi Vuorijärvellä oli samana päivänä 3 pulmusta, jotka ravitsivat itseään mm. pietaryrtin siemenillä.
Kanalintuja näkyi aika vähän, teeriä parisenkymmentä, riekkoja 3 (jälkiä kyllä oli), pyitä 2 ja ukkometson tuoreet jäljet kahdessa kohtaa.
Saukonjäljet oli kahdessa kohtaa, minkinjälkiä vähän enemmän, kettua ja näätää jonkin verran. Suurpetoja ei ollut, eikä sorkkaeläimiä.
Liikkuma-alueemme oli eka päivänä Vuorijärveltä Pyhäjärven kautta Niluttijärvelle ja takaisin ajoittain kovassa pyryssä (kuvissa Jevgeni Potorochin ja Viktor Kurash). Seuraavana päivänä, kun uutta lunta oli tullut n. 30 cm, kävimme ihannesäässä Vuosnajärvellä ja Julmoivassa. Matkaa kelkkojen (Taiga, Yamaha) mittareihin kertyi kaikkiaan n. 230 km. TH
Wednesday, March 26, 2008
Sulavaa tykkyä - Melting snow in the fells
Vuoden ajan kuvia: Sulavaa tykkyä Värriötunturissa
Photos of the season: Melting snow in Varrio fells trees
Photos of the season: Melting snow in Varrio fells trees
Tuesday, March 25, 2008
Sorsatunturi - The highest peak in Salla municipality
Sallan riistanhoitoyhdityksen puheenjohtaja, usein Värriön tutkimusasemallakin vieraillut Klaus Loisa lähetti oheisen kuvan Sallan korkeimmasta kohdasta. Sorsatunturin korkeus on 628,5 metriä. Sorsatunturin silhuetti näkyy Värriö viitoselta etelän horisontissa. Klaus oli alueelle tekemässä talvista riistakolmiolaskentaa.
Mr. Klaus Loisa, frequent visitor and collaborator in Varrio Research Station, sent a photo taken on Sorsatunturi. It is the highest peak, 628.5 meters above sea level, in Salla municipality. Klaus was observing the game in the area.
Sunday, March 23, 2008
Hyvää Pääsiäistä Värriön outamaasta - Passover greetings from Varrio old forests
Hyvää Pääsiäistä Värriön luonnonpuiston vanhoista metsistä, rauhaisasta outamaasta.
Passover greetings from Varrio Nature Reserve, from silent old forests.
Passover greetings from Varrio Nature Reserve, from silent old forests.
Saturday, March 22, 2008
Petri Piisilän kettu - The fox of Petri Piisilä
Metsähallituksen kotka-asiantuntija Petri Piisilä onnistui valokuvaamaan komen ketun Kemihaaran - Korvatunturin alueella (ks. luontopäiväkirjan merkintä 19.3.2008).
Mr. Petri Piisila, the Golden Eagle expert of Metsahallitus ("Finnish Forest and Park Service") managed to photograph a beautiful fox in the wilderness of Eastern Lapland (see the Natury Diary post of 19.3.2008).
Friday, March 21, 2008
Sauoiva ja Pikku Sau - Sauoiva fells
Vuodenajan kuvia: Sauoiva ja Pikku Sau Värriö kolmoselta
Photos of the season: Sauoiva fells from Varrio peak III
Photos of the season: Sauoiva fells from Varrio peak III
Thursday, March 20, 2008
Viherpeipot / Greenfinches
Tänään oli viherpeippoja jo 6 yksilöä, Karin laskujen mukaan. Sää oli edelleen reilusti pakkasella ja aurinko paistoi.
Petri oli nähnyt taas ketun. TH
Wednesday, March 19, 2008
Kettuja / Foxes
Iltapäivällä istuskeli mettopoika männyn oksalla Rakitsan pohjoisrinteellä. Luultavasti se oli sama istuskelija, joka Palmusunnuntaina istui männyn latvassa Kuntasjoen eteläpuolella.
Kevät etenee ihan silmissä. Aamulla ruokintapaikalla oli kaksi viherpeippoa, mutta iltapäivällä niitä oli jo neljä. Myös Kemihaaralle on pari viherpeippoa ilmestynyt ruokintapaikalle alkuviikosta.
Kari-kettupoika onnistui lopulta kuvaamaan aseman ketun illalla 9-10. aikaan. Kettu käväisi kaivamassa ruokakätköä ikkunan alla ja kuvaaminenkin onnistui jollain lailla yhden ruudun läpi. Kettu ei pelännyt salamavalon läiskettä, ainakaan näkyvästi.
Kettuja oli nähnyt myös Piisilän Petri kotkareissuillaan alkuviikosta Kemihaaran-Korvatunturin alueella, kaikkiaan kolme. Yksi oli maannut keskellä aapaa kyljellään kuin kuollut, mutta valpastunut kelkan tullessa lähelle. Toista oli porot kaikonneet ja Petri oli odotellut jo ahmaa valokuvauskonekivääri valmiina, mutta hän saikin komean ketun saaliikseen (tämän kuvan Petri lupasi luontopäiväkirjaan). Kolmas oli havainto muuten vaan. Edellisellä viikolla kettu oli jäljistä päätellen ilmeisesti napannut ukkometson saaliikseen.
Muita Petrin erikoisempia havaintoja oli tiistaina kotkapari, kirjosiipikäpylintu Korvatunturissa ja palokärjet samoilla seuduin. Kanalintuja näkyi vähän, vain metso ja koppelo.
Kävin illalla Kemihaaralla valvontatuvalla Petrin vieraana, ja palatessa kuuntelin pöllöjä kuutamokelissä. Kuuntelumatkaa tuli lähes reilu viisikymmentä kilometriä ja kuuntelukertoja n. 20. Yksi puputtava helmipöllö kuului Kyörtesselän eteläkulmalla, joten ei niitä pöllöjä näissä kairoissa mitenkään haitaksi asti ole.
Kevät etenee ihan silmissä. Aamulla ruokintapaikalla oli kaksi viherpeippoa, mutta iltapäivällä niitä oli jo neljä. Myös Kemihaaralle on pari viherpeippoa ilmestynyt ruokintapaikalle alkuviikosta.
Kari-kettupoika onnistui lopulta kuvaamaan aseman ketun illalla 9-10. aikaan. Kettu käväisi kaivamassa ruokakätköä ikkunan alla ja kuvaaminenkin onnistui jollain lailla yhden ruudun läpi. Kettu ei pelännyt salamavalon läiskettä, ainakaan näkyvästi.
Kettuja oli nähnyt myös Piisilän Petri kotkareissuillaan alkuviikosta Kemihaaran-Korvatunturin alueella, kaikkiaan kolme. Yksi oli maannut keskellä aapaa kyljellään kuin kuollut, mutta valpastunut kelkan tullessa lähelle. Toista oli porot kaikonneet ja Petri oli odotellut jo ahmaa valokuvauskonekivääri valmiina, mutta hän saikin komean ketun saaliikseen (tämän kuvan Petri lupasi luontopäiväkirjaan). Kolmas oli havainto muuten vaan. Edellisellä viikolla kettu oli jäljistä päätellen ilmeisesti napannut ukkometson saaliikseen.
Muita Petrin erikoisempia havaintoja oli tiistaina kotkapari, kirjosiipikäpylintu Korvatunturissa ja palokärjet samoilla seuduin. Kanalintuja näkyi vähän, vain metso ja koppelo.
Kävin illalla Kemihaaralla valvontatuvalla Petrin vieraana, ja palatessa kuuntelin pöllöjä kuutamokelissä. Kuuntelumatkaa tuli lähes reilu viisikymmentä kilometriä ja kuuntelukertoja n. 20. Yksi puputtava helmipöllö kuului Kyörtesselän eteläkulmalla, joten ei niitä pöllöjä näissä kairoissa mitenkään haitaksi asti ole.
Pakkasta muuten oli illalla Nuortin mittarissa 23 astetta.TH
Tuesday, March 18, 2008
Yön linnut / Birds of night
Aivan tyyntä, kuu loisti hieman häkkäräisen ilman läpi, pakkasta vajaat kymmenen astetta.
Seitsemän jälkeen kuulinkin heti puputusta idästä päin lähtiessäni matkaan. Reilun puolen kilometrin päästä löysin helmipöllöparin kisailemassa kelon luona.
Kuntaskurun takaa vyöhykkeeltä löytyi myös puputtava helmipöllö. Arvioin suurin piirtein sen olinpaikan, mutta en lähestynyt enempää.
Kävin Kynsikurulla asti, sekä Pirunkurulla asemalta länteen, mutta muita ääntelijöitä en kuullut. Matkaa tuli edestakaisin 17 km, joka vei reilut 2 tuntia.
Aamulla oli ruokintapaikalla viherpeippokoiras, ja iltapäivällä peippoja oli jo kaksi. Ilmeisesti tulevina päivinä niitä on odotettavissa lisää. TH
Monday, March 17, 2008
Tulta päin - Against the rival
Häirikkönä soiva metso löytyi taas Värriön luonnonpuiston länsiosasta ("Pommituskukkuloiden" maastosta). Saavuimme Teuvo Hietajärven kanssa paikalle kaksistaan, jotta toinen voi keskittyä kuvaamiseen ja toinen puolustautumiseen.
Metso oli soidinvireessä, naksautteli ja päästi myös "röhkiviä" ääniä, mutta ei juurikaan "hionut". Se kävi muhkean nokkansa turvin kimppuun sellaisella tarmolla, että hiihtäjä sai pitää varansa. Toki moottorikelkkahaalari ja talvikinttaat antoivat riittävän suojan.
Aikansa ärhenneltyään metso poistui siipiään vetäen länteen päin ja hyppäsi sitten siivilleen. Teuvo löysi sen vielä kuusen alta, mutta soidinvire oli toistaiseksi poissa.
Urosmetson häiriökäyttäytyminen sen alkuperäisessä luonnossa on hämmentävää. Tällainen käytös tunnetaan muun muassa Varsinais-Suomessa, jossa metsoja on niin vähän, että paikoitellen yksinäinen uros ei löydä toista urosta kilpakumppanikseen, eikä naaraitakaan soidinkatsomoonsa. Yksinäisyyden on tulkittu johtavan häiriintyneeseen soidinkäyttäytymiseen.
Tästä ei Värriön metson osalta ole kyse. Sekä uroksia että naaraita on Värriön luonnonpuistossa tälle sankarille yllin kyllin kumppaniksi.
Strangely behaving capercaillie (Tetrao urogallus) was found in the western part of Varrio Nature Reserve. It displays abnormally, attacks people like they were threatening rivals. The same capercaillie was found also last year. This year it also started displaying abnormally early, already in March.
This kind of behaviour has been observed in Southern Finland in the outer zones of its distribution. In the conditions where the male capercaillie does not find male rivals or female audience, similar behaviour has been seen. This is not the case in Varrio Nature Reserve. The reserve is known for its abundant stock of capercaillies, both males and females.
Observations on this strange bird continue ...
Metso oli soidinvireessä, naksautteli ja päästi myös "röhkiviä" ääniä, mutta ei juurikaan "hionut". Se kävi muhkean nokkansa turvin kimppuun sellaisella tarmolla, että hiihtäjä sai pitää varansa. Toki moottorikelkkahaalari ja talvikinttaat antoivat riittävän suojan.
Aikansa ärhenneltyään metso poistui siipiään vetäen länteen päin ja hyppäsi sitten siivilleen. Teuvo löysi sen vielä kuusen alta, mutta soidinvire oli toistaiseksi poissa.
Urosmetson häiriökäyttäytyminen sen alkuperäisessä luonnossa on hämmentävää. Tällainen käytös tunnetaan muun muassa Varsinais-Suomessa, jossa metsoja on niin vähän, että paikoitellen yksinäinen uros ei löydä toista urosta kilpakumppanikseen, eikä naaraitakaan soidinkatsomoonsa. Yksinäisyyden on tulkittu johtavan häiriintyneeseen soidinkäyttäytymiseen.
Tästä ei Värriön metson osalta ole kyse. Sekä uroksia että naaraita on Värriön luonnonpuistossa tälle sankarille yllin kyllin kumppaniksi.
Strangely behaving capercaillie (Tetrao urogallus) was found in the western part of Varrio Nature Reserve. It displays abnormally, attacks people like they were threatening rivals. The same capercaillie was found also last year. This year it also started displaying abnormally early, already in March.
This kind of behaviour has been observed in Southern Finland in the outer zones of its distribution. In the conditions where the male capercaillie does not find male rivals or female audience, similar behaviour has been seen. This is not the case in Varrio Nature Reserve. The reserve is known for its abundant stock of capercaillies, both males and females.
Observations on this strange bird continue ...
Labels: Capercaillie, metso, Tetrao urogallus
Kotieläimiä / Domestic animals
Aseman pihapiirissä on ollut viime aikoina kovasti poroja. Ne ovat kaivaneet lumihangen aika koloille, niin että kaivualueella on vaikea liikkua suksella ja kelkalla. Poroja on ollut erityisen paljon kankaalla asemalta itään.
Aurinkoinen pakkassää jatkuu. Viime yönä satoi hieman lunta, mutta päivällä kirkastui. Yöllä pakkasta oli kymmenen ja päivällä kolme astetta. Yleisesti ottaen hiihtokelit ovat mitä parhaimmat.
Svärdin Janne muuten lähti torstaina Jaurin suuntaan vaeltamaan. Sattui pikkusen hyvät kelit hiihdellä. Mitenhän siellä lie menee!? TH
Sunday, March 16, 2008
Aurinkoinen Palmusunnuntai Värriötunturissa - Bright Palm Sunday on Varrio fells
Värriötunturin palmusunnuntai oli täynnä aurinkoa ja kiloa. Tunturin palmut ovat tosin tavallisia mäntyjä. Ne vapautuvat jo kovaa kyytiä huurteesta ja tykystä. Kuva Värriö kolmoselta, horisontissa Värriö nelonen.
The Palm Sunday in Varrio Fells was full of bright spring sunlight. The palms though, are just ordinary Scots pines. They start to get free from heavy snow. The photo is taken south of Varrio III. In the horizon Varrio IV is seen.
The Palm Sunday in Varrio Fells was full of bright spring sunlight. The palms though, are just ordinary Scots pines. They start to get free from heavy snow. The photo is taken south of Varrio III. In the horizon Varrio IV is seen.
Puiden koristeita / Decorations of trees
Metsojen kohtaamista näissä maisemissa ei voi estää. Aamulla ennen seitentä käydessäni ulkorakennuksen päässä, katseeni kiinnittyi n. 300 m päässä männyn latvassa olevaan möykkyyn. Vasta kaukoputkella sain määritettyä möykyn poikametsoksi. Vielä ennen yhdeksää metso istuskeli siellä, nyt kääntyneenä jo sivuttain (kuva). Veli kävi kuvaamassa lintua lähempääkin.
Aamun puolipilvinen muuttui iltapäivällä kirkkaaksi auringonpaisteeksi. Paisteessa pakkanen joutui antamaan lähes kokonaan periksi, miinusta jäi toista astetta varjossa.
Puissa on vielä lunta, joka sulaessaan muodostaa paikoin hienoja koristeita ikimetsän puille. Kuvat länsipuolelta.
Kuntaskurun aamumetso - Early Capercaillie behind Kuntaskuru
Heti seitsemän aikoihin aamulla oli nuori urosmetso hakomassa Kuntaskurun takana männyssä. Se näkyi miltei tutkimusaseman portaille. Metso viihtyi tyvenessä aamusäässä pari tuntia. Tuskinpa se niin pitkäksi aikaa hakoja sai samoilta kyntyssijoiltaan.
Panin klo 9 sukset jalkaan ja lähdin lähestymään metsoa Kuutsjärven jäältä. Metso oli verraten kesy, ja kun hitaasti lintua lähestyin naakimalla, pääsin 100 metrin päähän. Toki se lopulta hyppäsi siivilleen. Ja lensi Rakitsan vaaraan.
Etäisyys ja kuvakulma olivat taskukameralle haastavat.
At seven o'clock a young male Capercaillie was sitting on the top of Scots pine tree behind Kuntaskuru valley. We could see the almost from the stairs of the research station. The bird was eating slowly the needles from the top of the pine. It stayed on the same branch (top) for about two hours.
At 9 o'clock I skiid towards the bird and managed to approach it to distance of 100 meters. Finally it jumped to flight and flew towards Rakitsa hill.
Distance and photographing angle were rather challenging for pocket camera.
Panin klo 9 sukset jalkaan ja lähdin lähestymään metsoa Kuutsjärven jäältä. Metso oli verraten kesy, ja kun hitaasti lintua lähestyin naakimalla, pääsin 100 metrin päähän. Toki se lopulta hyppäsi siivilleen. Ja lensi Rakitsan vaaraan.
Etäisyys ja kuvakulma olivat taskukameralle haastavat.
At seven o'clock a young male Capercaillie was sitting on the top of Scots pine tree behind Kuntaskuru valley. We could see the almost from the stairs of the research station. The bird was eating slowly the needles from the top of the pine. It stayed on the same branch (top) for about two hours.
At 9 o'clock I skiid towards the bird and managed to approach it to distance of 100 meters. Finally it jumped to flight and flew towards Rakitsa hill.
Distance and photographing angle were rather challenging for pocket camera.
Saturday, March 15, 2008
Kynsivaaran kynsi maaliskuussa - Claw of Kynsivaara hill in March
Nuorttitunturi hohtaa Nuorttiaavan takana valkolakisen (valkopäisenä, siitä tunturien lakien nimitys "Pää")
Nuorttitunturin oikealla puolella hohtaa pienempi valkoinen kyhmy. Kyseessä on Kynsivaaran kynsi. Kallioinen kynsi on on peittynyt kauttaaltaan maaliskuun lumeen.
Nuortti fell shines as whitish behind the winterly Nuortti aapa mire. On the right side there is a smaller white spot. It is the claw of Kynsivaara hill. In the middle of March the rocky claw is totally covered by snow.
Nuorttitunturin oikealla puolella hohtaa pienempi valkoinen kyhmy. Kyseessä on Kynsivaaran kynsi. Kallioinen kynsi on on peittynyt kauttaaltaan maaliskuun lumeen.
Nuortti fell shines as whitish behind the winterly Nuortti aapa mire. On the right side there is a smaller white spot. It is the claw of Kynsivaara hill. In the middle of March the rocky claw is totally covered by snow.
Kevättä rinnassa / Spring in the breast
Eilen iltapäivällä sää kirkastui ja tämän päivän iltaan asti on ollut pilvetöntä. Yöllä oli pari-kolmekymmentä astetta pakkasta, mutta päivällä aurinko lämmitti ilman - 7 asteeseen. Kuvissa Sauoivan kuruja ja Nuorttitunturi.
Metso-häirikkö oli edelleen lähellä eilistä paikkaa, ja soidinvireessä. Pari muuta metsoa tapasin itäpuolella päivän aikana, toinen kiepissä ja toinen hakomassa vielä puolen päivän jälkeen. Yleensä metsot eivät tykkää auringosta, vaan menevät piiloon. Toinen metso olikin hakomassa männyn pimeällä puolella.
Friday, March 14, 2008
Tarmon metto / Capercaillie of Tarmo
Käydessäni tänään eräällä lumenmittauslinjalla tuli vastaan räyhäävä metso. Paikka on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin täällä oli myös hullu metso. Silloin sen löysi Tarmo. Kaikesta päätellen lintu on sama, nyt vain vuoden vanhempi. Se on selvinnyt kotkista ja kanahaukoista ym. muista pedoista. Aikaisin vain on tullut soidinvireeseen, viime vuonna eka havainto oli huhtikuulta.
Parin sadan metrin päästä lähti toinen metso karkuun, joten aivan yksin tämän ei tarvitse hullutella. Mäntyjen alla oli aika paljon hakomajälkiä.
Illalla oli helmipöllö taas äänessä asemalta itään. TH
Thursday, March 13, 2008
Alkukevään meininkiä / The spring beginning
Hieman kylmeni, pakkasta iltapäivän puolesta asteesta kolmeen illalla. Jonkin verran tuuleskeli idästä.
Viime päivien melko lämmin sää oli pudottanut lumikuorman linnunpöntön päältä.
Tunturin pohjoisrinteen yli länteen lensi isokäpylintu 11 jälkeen. Edellinen havainto on syksyltä.
Pohjoisrinteen alla esittäytyi varhainen riekkopari. Selvästi paritsalla oli meininki pitää yhtä. Vaikka varsinainen soidin ei ole vielä alkanutkaan, lintujen käyttäytyminen viittasi tulevaan soitimeen. Naaraan lähellä koiraan silmäkulmat alkoivat punertaa.
PP ilmoitti 4 hiiripöllöä Vintilänkairasta, varmaankin kaikkierillisiä yksilöitä. Poromiehiltä kuulin kesyn metson istuneen yksinäisessä pikku männyssä Tuntsan latva-aavalla. Illalla kuului taas helmipöllö luoden tunnelmaa kuunsirpin valaisemaan iltaan. TH
Viime päivien melko lämmin sää oli pudottanut lumikuorman linnunpöntön päältä.
Tunturin pohjoisrinteen yli länteen lensi isokäpylintu 11 jälkeen. Edellinen havainto on syksyltä.
Pohjoisrinteen alla esittäytyi varhainen riekkopari. Selvästi paritsalla oli meininki pitää yhtä. Vaikka varsinainen soidin ei ole vielä alkanutkaan, lintujen käyttäytyminen viittasi tulevaan soitimeen. Naaraan lähellä koiraan silmäkulmat alkoivat punertaa.
PP ilmoitti 4 hiiripöllöä Vintilänkairasta, varmaankin kaikkierillisiä yksilöitä. Poromiehiltä kuulin kesyn metson istuneen yksinäisessä pikku männyssä Tuntsan latva-aavalla. Illalla kuului taas helmipöllö luoden tunnelmaa kuunsirpin valaisemaan iltaan. TH