Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Tummaksi on vetänyt tunturin maan (kuva Varriötunturista 10.10.2005). Riekonmarjan hohtava punaoranssi on tyystin hävinnyt, pari mustaa marjaa on siellä täällä. Tunturikoivun lehdet lekottavat maassa kellanruskeina. Vihreänä näkyvät enää puolukka ja karhunsammal.


The soil surface in Varrio fell (photo of 10.10.2005) is quite dark now as compared to situation two weeks ago. Alpine bearberry (Arctostapylos alpina) leaves have lost all the read; her berries show as black. The leaves of Mountain birch (Betula pubescens ssp. czerepanovii) look in the soil as brownish-yellow. As green only Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea) and Haircap moss (Polytrichum sp.) show up.

Labels: Arctostaphylos alpina, haircap moss, karhunsammal, lingonberry, mountain birch, puolukka, riekonmarja, tunturikoivu

Riekonmarjan lehdet levittäytyvät syksyllä hohtavan punaisina mattoina tuntureiden rinteille ja Lapin kangasmetsien pohjille. Punavärin hiipuessa riekonmarjan lehdistä sen marjat muuttuvat viininpunaisista mustiksi. Ne ovat ruskan jälkeen kypsiä kerättäviksi, kuten tässä Värriötunturin kuvassa lokakuun alulta 2005.

Riekonmarjan satoa ei juuri hyödynnetä. Riekonmarjaa käytetään kuitenkin jonkin verran mehu- ja sosemarjana. Marjoja voi poimia ja syödä myös ylitalvisina. ­Maku on silloin hivenen happamampi kuin syksyllä.


Alpine bearberry (Arctosphylos alpina) leaves make the red bottom color for ruska in Lapland fells and smaller hills. When the red color vanishes from the leaves the berry color changes from red to clear black, like here in Varriotunturi fell in the beginning of October 2005.

The yield of Alpine bearberry is very little utilized. Bearberry can however be used in fruits and in sweet mashes. You can pick the berries also in spring, just after the snow. Then the taste is somewhat more acid than the taste just after ruska colors.

Labels: Arctostaphylos alpina, riekonmarja

Kun koivusta on jo ruskan huippu mennyt ohi, riekonmarja jatkaa vielä pari viikkoa. Tämä erottaa Lapin ruskan Keski-Suomen ruskasta. Kuva 22.9.2007 Värriötunturista.


When the birches are already after the peak of ruskacolors, Alpine bearberry (Arctostaphylos alpina) still continues for about two weeks. This separates Lapland ruskacolors from the colors on a bit more southern Finnish locations. Photo from Varriotunturi fell, 22.9.2007.

Labels: Arctostaphylos alpina, riekonmarja, ruska, ruskacolors

Rakitsa on laeltaan kivinen vaara Värriötuntureiden itäpuolella (taustalla Sauoiva). Ruskaa tulee riekonmarjalla kivienkin sekaan. Sana rakitsa juontunee sanasta rakka. Se on laajempaa kivikkoa yleensä mäntymetsässä, jos puuta ylipäänsä kivien välissä kasvaa. Kuva 15.9.2006.


Rakitsa is a stony hill east of Varriotunturi chain (Sauoiva fell in the horizon). Alpine bearberry (Arctostaphylos alpina) lives between the stones. Photo of 15.9.2006.

Labels: Arctostaphylos alpina, riekonmarja, ruska, ruskacolors

Ruskan värittävä riekonmarja tulee tunturivarvuistamme pisimmälle etelään – sitä löytyy aina eteläisintä tunturiamme, Pudasjärven Iso-Syötettä myöten. Metsäisten vaarojen lakiosissa se edustaa usein yksinään varsinaista tunturilajistoa. Pohjoisempana se vastaavasti tervehtii usein ensimmäisenä tunturikasvina huipulle nousevaa vaeltajaa, kuten tämä Värriö kakkosen ryväs syyskuun alkupuolella 2006.


Alpine bearberry (Arctostaphylos alpina) is arctic dwarf shrub in the heather family Ericaceae. Its occurrence follows the Finnish fells. The most southern growing sites are on top of most southern Finnish fell, Iso-Syöte in Pudasjärvi. North-east of that, on the tops of ordinary hills it is often the only representative of more northern arctic fell flora. In September, in North-eastern and Lapland fells, it regularly greets the tracker who is wandering to the top. These ones in Varrio (Varrio II) fells did so in early September 2006.

Labels: Arctostaphylos alpina, riekonmarja

Myös Värriössä on selvästi merkitty, missä rajavyöhyke menee. Se alkaa noin 5 kilometrin päässä itärajasta; rajavyöhykkeellä liikkuminen edellyttää erityislupaa. Kaira jatkuu keltaisten merkkien takana entisenään. Muutama kymmenen tai satakunta metriä ennen rajaa kulkee vahva poroaita, ja sen takana poronjäkälä rehottaa. Kuvassa (syyskuun alkupuolella 2006) sitä on vain hieman; jäkälää laiduntavat porot eivät rajavyöhykkeelle erityslupaa tarvitse. Ruskan ripauksen antaa jäkälältä hieman tilaa vallannut riekonmarja.


The (eastern) border zone is well marked also in Varrio Nature Reserve. The zone starts at about five kilometers distance from Russian border. To enter the zone you need a special permit. Before the border line there is another zone, no reindeer zone. It has been lined with a firm, solid reindeer fence, some 10 meters or 100 meters before the border line. Reindeer lichen is abundant behind the fence. In the photo (from early September 2006) you can see only some, low reindeer lichens. Alpine bearberry (Arctostaphylos alpina) has partly taken over.

Labels: Arctostaphylos alpina, riekonmarja, ruska