Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Viime yön ja aamun aikana tullut lämpöaalto sai lumet sulamaan, vettä tuli katoilta jopa virtanaan. Asemalla lämpöä oli 14 astetta, aurinko paistoi ja tuuli oli heikkoa. Huhtikuun viimeinen päivä oli kevään hienoin.

Muuttolintuja tuli ja kuului. Aamuseittemältä lauloi jo kevään ensimmäinen kulorastas Kotovaarassa, kuului myös rautiaisen hilitys.



Nuorttiaavalla kierteli yksinäinen metsähanhi etsien sulapaikkaa puoli yhdeksältä. Myös västäräkin, räkättirastaan ja punakylkirastaan ääniä kuului. Ainikuusikon puolella oli pajusirkku.



Yli-Nuortin maantiesillan kohdalla oli isokoskelopari. Kyörteslammella lensi joutsenpari koilliseen puoli kymmeneltä.



Tulppiossa Yli-Nuortin sillan alla lauleli koskikara. Se katseli sillan alta siihen malliin, että varmaankin pesintätouhut on alkamassa.

Lapinharakka lähti puhelinlangalta Tulppiossa. Toinen lapinharakka lensi laajan hakkuuaukean yli pohjoiseen Lomperovaarassa.




Sitä ennen näin Marjavuotsolla 5 yks. hanhiparven lennossa itäkaakkoon ja parin pohjoiseen sekä Sotajoella telkkäparin ja kuulin järripeipon.


Kemihaaran itäpuolella lensi 3 yks. hanhiparvi etelään Uura-aapaa kohti.



Kemihaaralla oli keltasirkku klo 11.30., viherpeippojen ja peippojen seurassa. Joki oli vielä lähes kokonaan jäässä.


Vanha kanahaukkakoiras istuskeli kelon latvassa Lomperovaarassa. Se lensi sitten kannolle, jossa näki jotain mielenkiintoista, mutta ei kuitenkaan löytänyt mitään.









Jänisojalla oli pari korppia ja niiden seurassa olin näkevinäni maakotkan klo 12.30. Vähän myöhemmin piekana yritti maasta saalista läheisestä Pultoselän länsirinteestä, mutta kuten kanahaukkakin, jäi ilman. Sitten se nousi kuusen latvaan. Niittykirvinenkin kuului Jänisojalla.


Sotajoella lauleli vielä punarinta, Ainikuusikossa kuului päivän toinen rautiainen puoli kahden maissa. Ainijärven vartolla lauleli keltasirkku iltapäivän puolella.

Peipon ääntä kuului vähän joka puolella päivän mittaan. Aseman ruokintapaikalla niitä oli kolme koirasta. Kanalintuja ei näkynyt tien varrella, mikä on hieman erikoista.

Tarmo ja Kari näkivät 5 yks. hanhiparven lentävän koilliseen Pommituskukkulain yli. Aamulla vielä arvailimme, vieläköhän tänään näkyisi hanhia. Tulikin suorastaan enätyksellinen hanhipäivä - 16 yks. TH

P.S. Petri kuuli viime yönä vielä helmipöllön puputtavan Jaurin latvoilla. Myös ampuhaukka löytyi samoilta seuduin. Eräältä Saariselän eteläpuolen haukanpesältä oli löytynyt tunturisopulin raato, joten SOPULIT TAITAVAT OLLA TULOSSA. Myös pohjoisempana sopulit ovat liikkeellä.

Värriön luontopäiväkirjan lukukertojen määrä ylitti tänään 100,000:n merkkipaalun (100,099 lukukertaa). Luontopäiväkirja avattiin 1.7.2005. Eniten lukukertoja (517) sattuu päivämäärälle 12.2.2007. Mahdollinen lukukiinnostuksen kohde oli pari päivää aikaisemmin (10.2.2005) Rakitsan laaksossa sattunut porohaaveri.

Kiitokset ahkerille Luontopäiväkirjan lukijoille.

On luppoaika. Metsässä on lunta noin 70 cm ja teräshanki, kuvien tapauksessa uuden lumen alla. Porot eivät jaksa tai halua enää kaivaa kovan hangen alta. Sen sijaan ne alkavat hamuta luppoa mäntyjen oksilta. Ja mikäpä on hamutessa mahdollisimman korkealta, kun kova hanki on niin kova että poron sorkka ei siitä enää kurkotellessakaan läpi mene.

Porot ovat Kotovaarassa kiertäneet luppoisia mäntyjä. Kaarnanpalat puiden tyvellä kertovat porojen lounastamisesta. Menu'ssa on laji mustaluppo (Bryoria fuscescens).

It is the time of late spring when there is plenty of snow and the old, partly melted and again frozen snow is hard, almost as steel (in the photos the new snow has covered the hard crust).

Reindeers are in trouble to dig the Cladonia lichens through the snow. Or they would be in trouble if the Bryoria fuscescens lichen would not be growing on the branches of Scots pine. And as the snow of about 70 cm deep is hard, reindeers can reach up with their lips and tongue.

Only pieces of Scots pine bark under the trees of Kotovaara hill tell that the reindeers have already had their lunch.

Maanantaina ilma kirkastui, mutta auringonpaisteen väliin tuli sakeasti lunta idästä. Sieltä päin tulevat keväiset lumikuurot ovat Värriössä harvinainen säätyyppi. Kuva Värriö kakkosen rinteeltä klo 13.




On Monday morning the weather cleared up, but occasionally strong snow showers were coming with the eastern wind. This type of weather is rather exceptional in Varrio Nature Reserve. The photo was taken on the slope of Varrio II, at 1 pm.

Jo lupaavasti alkanut kevät, kairan tummanvihreinä hohtavine metsineen muuttui takaisin talveksi, kun kaakosta tullut lumisade pyrytti yhtä kyytiä puolitoista vuorokautta. Kotovaaran länsikyljen männikkökin (Pirunkurun laita) sai alkutalven värisävyt.


Spring was well on the way in Varrio Nature Reserve. Then a strong low pressure approached from south east. It brought a snow storm which lasted one and half day. Kotovaara Scots pines got again the white midwinter color.

Rakitsan kurussa kasvaa puumainen paju, jonka olen määrittänyt aikaisemmin outapajuksi (Salix borealis Nasarov). Tämä yksilö ei ole erityisen puumainen, koska se on vaipunut lumitaakan alle (vasen kuva).

Outapajun oksien, kuoren ja silmujen pitäisi sisältää niin paljon kitkeriä fenolisia glukosideja, että jänis ei sitä syö.

Mutta on se syönyt kumminkin, kuten oikean puoleisesta kuvasta näkyy. Lieneekö laji puhdas outapaju? Vai lieneekö jänis ollut äärimmäisessä nälässä?

Kaakosta alkoi puhaltaa ja hiljalleen pyryttää. Kaksi yllättävää lintuhavaintoa oli silti aivan tutkimusaseman ympäristössä.

Kuntasjoen (Kuntashaaran) vähäisissä sulapaikoissa, heti Kuutsjärven luusuan alapuolella pyrähteli koskikara. Kuntasjoki samoin kuin Hirvasjoki (johon Kuntasjoki laskee) on koskikaran vakinaisia pesimäjokia. Kuntaskuru on edelleen paksun hangen peittämä, ja joen sulapaikat ovat vielä varsin vähäiset. Sulaa oli kuitenkin koskikaralle jo riittävästi.

Koskikara havainnoidaan vuosittain Kuntashaaran sarkalaskentareitillä. Vuosina 1989-2007 (18 laskentaa) koskikara on havaittu yhteensä 18 kertaa. Koskikaran esiintymistiheys näyttäisi olevan hienoisessa laskussa. Aleneva suunta ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.

Tutkimusaseman pihalle pelmahti yllättäen yksinäinen harakka. Harakka on harvinainen tapaus Värriön luonnonpuistossa. Edellinen havainto on vuodelta 2004.

An early White-throated Dipper (Cinclus cinclus) was flying among snowy and scarcely ice-free water in Kuntashaara river.

Dipper is observed regularly at Kuntashaara block counting. The block has been monitored 18 times during 1989-2007. Dipper has been observed altogether 18 times. It looks like there is a sinking trend in the observation frequency. The sinking trend, however, is not statistically significant.

Another interesting observation was Common Magpie (Pica pica) on the yard of Varrio research station. Magpie is very rarely seen in the remote forests of Varrio. The previous observation is from 2004.

Ylinuortti on vapautumassa jäistään, kevään merkki sekin. Kuva talvisillalta illan suussa.




River Ylinuortti is getting free from ice. It is another sign of the approaching spring.

Teuvo Hietajärvi matkusti tänään aamupäivällä Värriön tutkimusasemalta Savukoskelle, Soklihankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Hän viestitti nähneensä kevään ensimmäisen variksen Ainijärvellä - varishan on ylipäänsä verraten harvinainen vieras näin pohjoisessa, näin syrjässä asutuksesta. Lattunassa oli pyörinyt tien varressa kanahaukka (kuva), lieneekö ollut jo pesimispuuhissa.

Teuvo Hietajärvi saw Carrion Crow (Corvus corone) in Ainijärvi and Northern Goshawk (Accipiter gentilis) in Lattuna by the Kemi river.

Huhtikuu alkoi suojasäässä. Lämmintä oli muutama aste ja lumi täyttä sosetta. Iltapäivällä alkoi paistaa aurinko, ja iltaa kohti hieman pakastui.

Viherpeipot ovat lisääntyneet. Laskin niitä parikymmentä yksilöä. Punatulkut käyvät edelleen ruokinnalla ja myös tiaiset. Lapintintit eivät ole ainakaan vielä häipyneet, käyvät entiseen malliin. Talitintit, kuukkelit, ja kettukin joskus, mutta oravia ei ole viime päivinä näkynyt. Sen sijaan korpit ovat pyörineet aseman yläpuolella, koska laitoin jäniksenraadon hankeen kettua varten.

Tarmo aloitti tänään työt asemalla, ja matkalla hän näki ison pöllön (lapinpöllö, viirupöllö?) lentävän tien yli Kelloselän jälkeen. Pultoselässä oli pulmusparvi toistakymmentä yks. tien varrella. TH