Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Kävin myös tänään tunturissa. Siellä huurre oli muuttanut muotoaan, eikä ollut enää niin kaunista piikkihuurretta. Sumu oli kuitenkin vahvistanut huurrepeitettä.

Oliko tuuli kääntynyt hieman niin, että huurre muutti muotoaan? Jotenkin voisi ymmärtää piikkihuurteen syntymisen, mutta miten hilehuurre muodostuu? Siinä erilaisia palasia jäähileitä on sikin sokin. Tai miten kuurankukat ja lumikiteet saavat muotonsa? Miten Suuri Taiteilija ne muotoilee?

Tunturin etelärinteellä hiihdellessäni näin myyrän vilahtavan koloonsa 11. aikaan. Koska alueella oli paljon myyränjälkiä, ajattelin sen olleen liikkeellä enempikin siihen aikaan. Jäin odottelemaan muutaman metrin päähän.

Ehkä 5 minuutin päästä myyrä ilmestyikin näkyviin. Se alkoi syödä puolukan marjoja ja varpuja. Ei se pelännyt edes kameran räpsettä. Muutaman minuutin syötyään, ja käytyään suksenjäjilläni, se meni toiseen koloon eikä enää tullut näkyviin. Määritin myyrän nuoreksi metsämyyräksi.

Hangella näin myös pienen toukan (k ylh.), ja aikuisia hyönteisiä piipersi hangella ja lensi ilmassa. Ilma olikin tänään lämpimän puolella vajaan asteen verran. Tunturikoivikossa lenteli kaksi tilheä.

Iltapäivällä selvisi eilisiltaisen ratinan aiheuttaja Kuutsjärven eteläpuolella. Viimeöiset näädänjäljet laskeutuivat jyrkkää rinnettä lammen taakse ja jatkoivat itään pajukon läpi. Paikalla oli myös kärpän jäljet, mutta ei se ääntä aiheuttanut. Miten sitten näätä aiheutti äänen, en jäänyt tutkimaan. Keli oli kuitenkin sen verran karkea, että ääni saattoi johtua jyrkässä rinteessä laskeutumisesta tai pajukossa liikkumisesta, tai jostain muusta. Mitään isompia jälkiä siellä ei ollut. Niin, että joillekin onnistuu luulla jopa näätää hirveksi!

Viime aikoina ovat muutamat ekspertit arvioineet syyskuun lopussa ottamaani kuvaa leppälinnusta. Heidän mielestään kuvassa on todennäköisesti nuori mustaleppälintu. Joku oli jopa varma asiasta. Muutamat jutut (oleminen rakennusten luona, myöhäisyys) hieman vielä mielestäni tukevat tätä määritystä. Joten jospa uskaltaisimme lisätä mustaleppälinnun Värriön luonnonpuistossa tavattujen lintulajien joukkoon. Mustaleppälintu on harvinainen pesijä etelä-Suomessa.

Rajamiesten kertomaa: Hirvenpyytäjä oli nähnyt joskus viime viikolla ahman pohjoisen suunnalla, ja myös muutaman suden jäljet olivat tulleet häntä vastaan. Erauspojan kokoinen karhu oli tullut lähes kaksi viikkoa sitten Rouvoivan tien ja myöhemmin Isonselän tien yli etelää kohti. Saman kokoinen karhu oli Tapanin mukaan liikkunut Ainikuusikossa itään päin. Tarkastin jäljet tänään, ja päättelin karhun samaksi, joka meni aseman kautta Hirvasjoelle ja kääntyi sieltä pohjoiseen. Jäljet ovat vain toista viikon kuluessa levenneet erilaisissa sääolosuhteissa huomattavasti isommiksi. (Tarmo löysi seismografitaulukoista selvää liikettä 11.10. klo 1. aikaan yöllä, joten on mahdollista, että karhu on silloin kulkenut järistyskopin vierestä. Tapani havaitsi jäljet Ainikuusikossa 11.10. päivällä ja rajamiehet viikonloppuna)

Pohjoisen suunnalla Ainijärven partio oli havainnut myös 10 yksilön urosteeriparven. TH

P.S. Myyrä on harmaakuvemyyrä eikä metsämyyrä.