Thursday, November 27, 2014
Vaihteeksi auringonpaistetta / The sun was seen
Teeriä näkyi siellä täällä, 50 yks. ei riitä tälle päivälle. Viimeiset lensivät aseman luona etelän suuntaan. Myös pyitä näkyi parissa paikkaa. Riekon näin tunturissa, mutta metsot pysyivät piilossa.
Sotajoella näin pyrstötiaisparin matkalla tien yli SE. Metsässä oli ilm. lisää äänistä päätellen. Jokohan pyrstötiaiset palailevat takaisin etelän suuntiin?
Hiiripöllöjä ei näkynyt automatkan varrella, mutta kelkkamatkalla kyllä. Ainikuusikossa istui yksi kuusenlatvassa ja Ykkösen pohjoispuolella toinen.
Lunta muuten on vajaat kaksikymmentä senttiä.
Susia on kuulemma tapettu erikoisluvilla 5 Kemin-Sompion puolelta. TH
P.S. Eipä kannata aina luottaa kuulopuheisiin. Susia onkin tapettu vain 2, minkä verran on erikoislupiakin ollut. Korjaus tuli paikallisilta poromiehiltä. Pahoittelen virhettä.
Labels: hiiripöllö, pyrstötiainen, pyy, riekko, susi, teeri
Comments:
<< Home
Kysynpä viisaammiltani metsäkanalintujen pohjoisrajoista.
Omien havaintojeni mukaan pyytä on vielä Hammastunturin erämaassa ja Tsarmitunturin erämaassa. Pohjoisin havainto teerestä on Luirojärven itärannalta Saariselällä. Onko teertä pohjoisempana? Entä pyy, periaatteessa sopivaa korpea löytyy Lemmenjoen kansallispuiston erämaaosista ja vieläpä Muotkatunturin erämaastakin. Siellä on tullut käytyä, mutta pyytä tai papanoita ei ole sattunut silmään.
Metsoa taas tuntuu olevan kaikkialla, missä mäntyä riittää metsiköksi asti. Näin ainakin Enontekiön suunnalla tuntuu olevan. Mutta mistä teeren pohjoisraja johtuu? Vaatiiko onnistunut pesintä riittävän pitkän sulan maan kauden, vai miksi tunturikoivikoissa ei ole teeriä?
Kiitos hienosta blogista.
Post a Comment
Omien havaintojeni mukaan pyytä on vielä Hammastunturin erämaassa ja Tsarmitunturin erämaassa. Pohjoisin havainto teerestä on Luirojärven itärannalta Saariselällä. Onko teertä pohjoisempana? Entä pyy, periaatteessa sopivaa korpea löytyy Lemmenjoen kansallispuiston erämaaosista ja vieläpä Muotkatunturin erämaastakin. Siellä on tullut käytyä, mutta pyytä tai papanoita ei ole sattunut silmään.
Metsoa taas tuntuu olevan kaikkialla, missä mäntyä riittää metsiköksi asti. Näin ainakin Enontekiön suunnalla tuntuu olevan. Mutta mistä teeren pohjoisraja johtuu? Vaatiiko onnistunut pesintä riittävän pitkän sulan maan kauden, vai miksi tunturikoivikoissa ei ole teeriä?
Kiitos hienosta blogista.
<< Home