Monday, May 30, 2011
Myyränpyynnissä / Catching voles
Aloitin eilen kevään myyränpyynnin. Kuntasjoen pönttöalueelle laittaessani pyydyksiä tuli lapintiainen viereeni ääntelemään kuin tervehtien. Lähistöllä oli lapintiaisen pesä pöntössä ja ilmeisesti tämä oli pesän linnuista toinen. Kaivoin pussista myyrille tarkoitettuja leivänpalasia ja nostin kädelläni niitä ylös samalla kutsuen tinttiä. Se tulikin lähelle kuusen oksalle killistelemään ja yhden hieman pelästyneen yrityksen jälkeen pääsikin kädelleni istumaan. Ensin se nokki sormeani, mutta todettuaan sen sopimattomaksi otti leivänpalasen ja häipyi sen kanssa äännellen metsään. Toista kertaa se ei heti tullut, enkä jäänyt odottelemaan.
Tänään sama toistui lähistöllä. Tintti kävi nyt toisenkin kerran, mutta toisen tiaisen tultua osingolle, se häipyi varoitellen metsään. Sinne se jäi pitemmäksi aikaa.
Näin siis aseman ruokinnalla käyneet tiaiset pesivät lähialueella (n. 1 km asemalta) ja muistavat, miten voi saada ruokaa. Vaikka en niitä enää loppukeväästä samoin ruokkinutkaan, niillä on säilynyt asia muistissa.
Koin myyränpyydykset ensimmäisen kerran tänään ja totesin saalista tulleen ennätysmäisesti, 53 myyrää ja 2 metsäsopulia. Yksi myyristä oli erikoisen näköinen, melkein musta ja sillä oli vaalea, osaksi kellertävä alapuoli. Kellertävää väriä oli myös tumman turkin seassa. Myyrä tuli mäntykankaalta ja luulen sen olleen punamyyrän värimuunnos. Lähetin kuitenkin kuvia asiantuntijalle ja toivon mukaan asia selviää.
Ohessa kuvia "mustamyyrästä" ja vertailuksi laitan kuvat myös punamyyrästä ja harmaakuvemyyrästä. Kuvista näkee, kuinka punamyyrän (oik.) ja harmaakuvemyyrän (vas.) kuonot eroavat toisistaan. Näillä lajeilla on selvästi erilainen ilme, vaikka ne nopeasti nähtynä ovat aika samannäköisiä. Harmaakuvemyyrän kuono on harmaa ja tylppä, kun taas punamyyrällä kuonossa on enemmän punertavaa ja se on aika terävä. Metsämyyrä taas on jotenkin siltä väliltä, mutta sillä on pitkähkö häntä, mitä em. lajeilla ei ole. TH
Tänään sama toistui lähistöllä. Tintti kävi nyt toisenkin kerran, mutta toisen tiaisen tultua osingolle, se häipyi varoitellen metsään. Sinne se jäi pitemmäksi aikaa.
Näin siis aseman ruokinnalla käyneet tiaiset pesivät lähialueella (n. 1 km asemalta) ja muistavat, miten voi saada ruokaa. Vaikka en niitä enää loppukeväästä samoin ruokkinutkaan, niillä on säilynyt asia muistissa.
Koin myyränpyydykset ensimmäisen kerran tänään ja totesin saalista tulleen ennätysmäisesti, 53 myyrää ja 2 metsäsopulia. Yksi myyristä oli erikoisen näköinen, melkein musta ja sillä oli vaalea, osaksi kellertävä alapuoli. Kellertävää väriä oli myös tumman turkin seassa. Myyrä tuli mäntykankaalta ja luulen sen olleen punamyyrän värimuunnos. Lähetin kuitenkin kuvia asiantuntijalle ja toivon mukaan asia selviää.
Ohessa kuvia "mustamyyrästä" ja vertailuksi laitan kuvat myös punamyyrästä ja harmaakuvemyyrästä. Kuvista näkee, kuinka punamyyrän (oik.) ja harmaakuvemyyrän (vas.) kuonot eroavat toisistaan. Näillä lajeilla on selvästi erilainen ilme, vaikka ne nopeasti nähtynä ovat aika samannäköisiä. Harmaakuvemyyrän kuono on harmaa ja tylppä, kun taas punamyyrällä kuonossa on enemmän punertavaa ja se on aika terävä. Metsämyyrä taas on jotenkin siltä väliltä, mutta sillä on pitkähkö häntä, mitä em. lajeilla ei ole. TH
Labels: harmaakuvemyyrä, lapintiainen, punamyyrä
// posted by TH @ 18:08 
