Thursday, January 09, 2020
Acid rains had an impact on forests - Happosateista harsuuntunutta metsää
Acid rains, resulting from excess sulphur oxides in the air, were a real threat in the 1980s for Finnish, or more widely for whole European forests. Starting in the 1990s the monitoring of sulphur oxides in Varrio research station were essential, actually, they were the original research topics in Varrio Smear research. In November 2004 we had a chance with Teuvo Hietajärvi to visit, from Varrio research station towards the east, the Montsegorsk area in Russia, and get acquainted with the problem. Excess sulphur oxides in the flue gases from metal industries had impacted heavily especially on Norway spruce (Picea abies). - In Finland in general, the excess sulphur oxides problems have fortunately been solved (see graph in https://ilmatieteenlaitos.fi/rikkidioksidi).
1980-luvulla metsiemme yllä, niin Etelä-Suomessa Salpausselällä kuin Sallassa itärajan läheisyydessä happosateiden uhka. Se oli peräisin teollisuudesta ja kivihiilestä ilmaan päässeestä liiallisesta rikkidioksidista. Metsät, etenkin kuusikot harsuuntuivat happosateissa. Marraskuussa 2004 teimme Teuvo Hietajärven kanssa vierailun Venäjän puoleiseen Lapin luonnonpuistoon. Matkalla meillä oli mahdollisuus tutustua happosateiden ongelmaan. Montsegorskin kaupungissa sijaitsevan metallisulaton ympärille oli syntynyt teollisuusaavikko. Savujen mukana tuleva rikkidioksidi oli tappanut kaikki metsän puut muutaman kilometrin säteellä tehtaan ympäristössä. Vielä 15 kilometrin päässä kuuset kituivat. Marraskuun valot olivat varsin ankeat, mutta niin olivat kuusikotkin. - Suomessa happosateiden uhka onneksi torjuttiin. Rikkidioksidin päästöjen onnistunut hillintä (https://ilmatieteenlaitos.fi/rikkidioksidi) on hyvä esimerkki ilmastokamppailuun: tulosta syntyy kunhan toimeen tartutaan.
(siirrän blogitekstin kuvineen myöhemmin vierailupäivälle 25.11.2004)
Labels: Acid rain, Norway spruce, smear, sulphur oxides, Teuvo Hietajärvi
Thursday, December 12, 2019
Teuvo ready for snow line counting - Teuvo lähdössä jälkilaskentaan
One of the most longlasting observation series in Varrio was done in the so-called 6-7 km long snow line. All the tracks in the snow, of mammals and birds, as well as observations of living birds, were counted one a week. Observations were done by skiing. Teuvo Hietajärvi took care of most of the counting days. His skills in identifying the tracks in the snow, grew into an amazing level. Here Teuvo is ready, in early December 2005, for driving with a snowmobile to the top of Varrio (No 1) fell, where the snow line starts.
Värriön tutkimusaseman pitkäaikaisimpia havaintosarjoja oli talvella kerran viikossa havainnoitu 6-7 km pitkä lumilinja. Linja havainnoitiin hiihtäen. Kaikki nisäkästen ja lintujen jäljet tunnistettiin ja kirjattiin. Teuvo Hietajärvi hiihti lumilinjan useimmiten. Hänen taitonsa tunnistaa jäljet lumessa sekä linnut puissa ja ilmassa, kasvoi hämmästyttävälle tasolle. Tässä Teuvo on valmiina, joulukuun alkupuolella 2005, ajamaan Värriö ykkösen laelle, siirtymään suksille, ja hiihtämään lumilinja Ainijärven suuntaan.
*****
About the snow lines: the observations are collected by skiing, not from the snowmobile. Snowmobile disturbs the animals and next data may also be disturbed.
Lumilinjan laskennasta: Havainnot tehdään hiihtämällä, ei moottorikelkasta. Moottorikelkka jälkineen häiritsee eläimiä, ja se voi häiritä seuraavan viikon havaintoja. Alkuperäiset kuvat vuodelta 1998 Värriön arkistosta; Teuvo itse ei taida olla siellä hiihtämässä.
Labels: bird observations, pitkä lumilinja, snowline, Teuvo Hietajärvi