Wednesday, January 12, 2022

Hankeyhteistyössä Kilpisjärven kanssa

Värriön tutkimusasema on mukana Kilpisjärven biologisen aseman Polkuja tieteeseen - hankkeessa. Osallistumme kaksiosaisen hankkeen toiseen osaan, jossa kehitetään Lapin ympäristötieteellisten tutkimusasemien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluita. Tavoitteena on saada asemien tuottamat aineistot ja tutkimus paremmin sidosryhmien hyötykäyttöön. Tutkimusympäristöä – ja erityisesti tiedon jakelukanavia – kehittämällä luodaan edellytyksiä lappilaiselle innovaatiotoiminnalle ja valmistaudutaan tukemaan Lapin osaamiskeskittymää bio-, ympäristö- ja ilmastotieteiden osalta. 

 Olemme alkaneet kerätä asemien tuotamaa aineistoa yhteiselle alustalle jotta pääsisimme perille sekä omalla asemalla vuosien mittaan tehdystä tutkimuksesta että löytäisimme mahdolliset yhtymäkohdat asemien tutkimustoiminnassa. 

 Henkilöstö asemilla on vuosien mittaan vaihtunut eikä kaikki kerätty aineisto ole aktiivisessa käytössä vaan se on säilöttynä johonkin vastaisuuden varalle. Joudumme siis itsekin tutustumaan kerättyyn materiaaliin, jotta tietäisimme mitä on olemassa ja missä.
 
Kilpisjärven ja Värriön lisäksi aineistoa ovat omalta osaltaan kokoamassa myös muut Helsingin yliopiston hallinnoimat tutkimusasemat Suomessa. 

 Värriön tutkimusasemalla on tehty sen olemassaolon aikana valtavasti erilaisia pitkäaikaisseurantoja ja tutkimuskampanjoita ja asema on ollut mukana laajemmissa tutkimuskokonaisuuksissa. Esimerkiksi lumilinjaseuranta, joka on alkanut jo aseman ensimmäisenä talvena syksyllä 1967 on yksi merkittävimpiä aikasarjoja jota Suomessa on kerätty. Aseman tuottama suurpetoaineisto puolestaan on tieteellisesti ehkäpä merkittävin havaintosarja aseman historiassa. Suurpetoaineistosta on tehty myös paljon julkaisuja, lähinnä Erkki Pulliaisen toimesta. 

 Selvitämme mihin asemilla vuosikymmenten mittaan kerättyä fyysistä aineistoa on sijoitettu, kaikkihan ei enää ole asemilla vaan niitä on varastoitu muualle. Toisaalta selvitämme missä on tallenettuna asemien tuottama sähköisessä muodossa oleva aineisto. Nykyään esimerkiksi SMEAR-aseman tuottama data menee suoraan talteen yliopiston palvelimelle. Vanhempia aineistoja on onneksi siirretty jo aiemmin sähköiseen muotoon erilaisiksi tiedostoiksi. Näitäkin on kuitenkin tallessa useassa eri paikassa ja usealla eri levyllä. Kaiken tämän tiedon kerääminen yhteen paikkaan helpottaa sekä sen hallintaa että mahdollistaa aineistojen jakamisen niistä kiinnostuneille tutkijoille.

Fenologista aineisto on noin 2500 yksittäisen tiedon verran. Kuva Janne Mukkala.


Labels:


Comments: Post a Comment

<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?