Wednesday, January 12, 2022
Hankeyhteistyössä Kilpisjärven kanssa
Värriön tutkimusasema on mukana Kilpisjärven biologisen aseman Polkuja
tieteeseen - hankkeessa. Osallistumme kaksiosaisen hankkeen toiseen osaan,
jossa kehitetään Lapin ympäristötieteellisten tutkimusasemien tutkimus-,
kehitys- ja innovaatiopalveluita. Tavoitteena on saada asemien tuottamat
aineistot ja tutkimus paremmin sidosryhmien hyötykäyttöön. Tutkimusympäristöä –
ja erityisesti tiedon jakelukanavia – kehittämällä luodaan edellytyksiä
lappilaiselle innovaatiotoiminnalle ja valmistaudutaan tukemaan Lapin
osaamiskeskittymää bio-, ympäristö- ja ilmastotieteiden osalta.
Olemme alkaneet kerätä asemien tuotamaa aineistoa yhteiselle alustalle jotta pääsisimme
perille sekä omalla asemalla vuosien mittaan tehdystä tutkimuksesta että
löytäisimme mahdolliset yhtymäkohdat asemien tutkimustoiminnassa.
Henkilöstö asemilla on vuosien mittaan vaihtunut eikä kaikki kerätty aineisto ole aktiivisessa käytössä vaan se on säilöttynä johonkin vastaisuuden varalle. Joudumme siis itsekin tutustumaan kerättyyn materiaaliin, jotta tietäisimme mitä on olemassa ja missä.
Kilpisjärven
ja Värriön lisäksi aineistoa ovat omalta osaltaan kokoamassa myös muut Helsingin yliopiston
hallinnoimat tutkimusasemat Suomessa.
Värriön tutkimusasemalla on tehty sen olemassaolon aikana valtavasti erilaisia pitkäaikaisseurantoja ja
tutkimuskampanjoita ja asema on ollut mukana laajemmissa
tutkimuskokonaisuuksissa. Esimerkiksi lumilinjaseuranta, joka on alkanut jo
aseman ensimmäisenä talvena syksyllä 1967 on yksi merkittävimpiä aikasarjoja
jota Suomessa on kerätty. Aseman tuottama suurpetoaineisto puolestaan on
tieteellisesti ehkäpä merkittävin havaintosarja aseman historiassa.
Suurpetoaineistosta on tehty myös paljon julkaisuja, lähinnä Erkki Pulliaisen
toimesta.
Selvitämme mihin asemilla vuosikymmenten mittaan kerättyä fyysistä
aineistoa on sijoitettu, kaikkihan ei enää ole asemilla vaan niitä on varastoitu
muualle. Toisaalta selvitämme missä on tallenettuna asemien tuottama sähköisessä
muodossa oleva aineisto. Nykyään esimerkiksi SMEAR-aseman tuottama data menee
suoraan talteen yliopiston palvelimelle. Vanhempia aineistoja on onneksi
siirretty jo aiemmin sähköiseen muotoon erilaisiksi tiedostoiksi. Näitäkin on kuitenkin tallessa useassa eri paikassa ja usealla eri levyllä. Kaiken tämän tiedon kerääminen yhteen paikkaan helpottaa sekä sen hallintaa että mahdollistaa
aineistojen jakamisen niistä kiinnostuneille tutkijoille.
Fenologista aineisto on noin 2500 yksittäisen tiedon verran. Kuva Janne Mukkala. |
Labels: Värriön tutkimusasema