Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Tänään taitaa olla kesän mukavin sää. Lämpöä oli enimmillään 20-21 astetta ja tuuli mukavasti pyöritellen. Taivas on pilvetön eikä sääsketkään pahemmin haitanneet. Saattoi istahtaa kurun laidalle katselemaan ja kuuntelemaan rauhassa. Tosin pienellä metsäaukealla kulleroissa ja metsäkurjenpolvissa kävi monenlaista pörriäistä.

Kankailla kävellessä kuului tai näkyi pari lintulajia, mutta kurun äärellä lajeja löytyi kymmenkunta. Niin se maasto vaikuttaa ja vaihtelee.
 

Vielä kuuluu pajulinnun laulua, jopa kahdenkin, mutta muut ovat jo aika hiljaisia. Joskus punakylkirastas vetää säettään, samoin metsäkirvinen. Muut enempi ääntelevät muita ääniään, kuuluu myös poikasten kerjäysääniä. Leppälintu pysähtyy männyn oksalle ruokaa nokassaan. Kuulinpa vielä käenkin kukkuvan.

Kotovaaran itäpuolella koppelo johdatti kahta poikastaan. Lähistöllä näin tuuman mittaisen ruskean perhostoukan ryömivän polulla. Toukalla oli kiire päästä piiloon. Koppelonpojat kasvavat paljolti toukkaravinnolla ja myös kaikenlaista pientä höntiäistä nokitaan.

Kuutsjärven taimenet kasvavat myös hyönteisravinnolla. Tänään oli hyönteistä vedenpinnassa ja kaloilla syötävää. Niitä näkyi olevan kymmeniä. Ovat taas lisääntyneet. Pienimmät olivat pienen tammukan kokoisia ja suurimmat toisella kilolla.
 

Kävin marjakoealoilla. Yhdellä neliömetrin ruudulla oli jopa 37 hillan raakiletta, toisella nolla. Muut siltä väliltä. Näyttää siltä, että paikoin tulee, mutta tyhjääkin on.

Mustikalla näyttäisi menevän paremmin, jopa 300 raakiletta neliöllä. Sitten taas vain muutamaa kymmentä. TH