Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Soklin kaivosalue sijaitsee Ylinuortin varressa, 9 kilometriä Värriön luonnonpuistosta luoteeseen. Kairan ilme yhtäkkiä muuttuu: tasainen männikkö muuttuu merkilliseksi kaksijaksoiseksi metsäksi. Alempi kerros on katajaa ja ylempi kerros koivua, ks. kuvaa 28.9.2005. Näkymä kuulunee Lapina sanastoon "kuolpuna".  Kaksijakoisuuden selityksenä pidetään fosforipitoista maaperää. Vai johtuuko se maaperän fosforin kumppaneista, radioaktiivisina säteilevistä sivumalmeista? Soklin malmio löytyi 1966. Sokliin suunniteltiin fosforikaivosta heti 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, aikana jolloin etenkin fosforipitoisten metsälannoitteiden tuleva menekki näytti aina vain kasvavalta. Metsälannoitus kuitenkin uupui 1970-luvun energiakriiseihin, eikä Soklin fosforikaivosta siksi avattu. 2000-luvulla Soklin kaivoshanke virisi uudelleen, mutta 2010-luvulla se lämpeni radioaktiivisen kuumaksi, seuraa lisää https://www.facebook.com/soklieramaana/?fref=ts


Sokli phosphorite area is situated 9 km north-west of Varrio nature reserve. In Sokli the Scots pine forest suddenly changes into strange two-layer forest: the upper layer is pure birch (Betula pubescens) and the lower layer is growing dense juniper (Juniper communis), see the photo from 28.9.2005. The explanation for this is thought to be the phosprorus-rich soil of Sokli. Or is it result from radioactive partner metals for phosprorus in the soil? Sokli phosprorite was found in 1966. The phosphorite mine was planned to be opened in Sokli already at the turn of 1960s to 1970s. This was the time when forest fertilization (which needed a lot of phosphorus) was in a steady rise in Finland. The forest fertilization, however, went drastically down after the 1970s energy crises. As a result, Sokli mine was not opened. In 2000s the Sokli mining plan was reopened but in 2010s the debate heatened as radioactive hot, follow more in https://www.facebook.com/soklieramaana/?fref=ts

Labels: Downy birch, hieskoivu, juniper, kataja, kuolpuna, sokli