Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Yön aikana lämpeni vähän, mutta riittävästi. Aamulla hieman satoi tihkua, mutta aurinkokin kajasti pilvien läpi. Lämpöasteita kertyi iltapäivällä neljän paikkeille.

Linnut reagoivat lämpiämiseen ja alkoivat laulaa. Kuulin kevään ensimmäisen Värriön punakylkirastaan laulun. Myös rautiaisen laulua kuului eka kertaa. Lauloivat myös kulorastas, peippo, järripeippo, viherpeippo, peukaloinen ja tiaiset, metsäviklokin.

Päivän kovin havainto tuli aamulla puoli kymmenen aikaan. Käydessäni ulkona kuulin juuri ja juuri ääntä, jonka määritin sinipyrstön lauluksi. Lintu kuitenkin hiljeni ja määritys jäi epävarmaksi. Tekniikka auttoi. Soitin jonkin aikaa sinipyrstön laulua soittimelta ja lopulta sain vastauksen. Vanha sinipyrstökoiras lirutteli vastaan ja sitten se tuli näkyviinkin.  Sain siitä kuviakin. Tämä on aikaisuusennätys Värriöllä, aikaisempi oli 14.5. Eilen oli Kuusamossa tavattu samanlainen vanha koiras, mikä on ilm. ensimmäinen sisämaahavainto Suomessa tänä keväänä.

Sinipyrstö ruokaili puron varrella, missä huomasin myös koppelon olevan. Samaan kuvaan en niitä saanut. Yleensähän näihin aikoihin alkaa koppeloita kertyä aseman pälville ruokailemaan.

Puhelinpylväiden purkajat kertoivat nähneensä kovasti kanalintuja, metsoja ja teeriä aamulla ajaessaan Sodankylästä Ainijärvelle. Näkivät jopa linnun, jota epäilivät korpikoppeloksi. 

Rajamiehet olivat nähneet karhun hirvenhaaskalla tien varrella lähiseudulla. Isohko, tumma karhu oli tappanut hirven tien varteen ja syönyt sitä monena päivänä. Muutkin olivat kontion nähneet haaskalla. Kaikkia se ei ollut karannut, vaan syöksyillyt jopa kohti pelotellakseen. TH

Labels: karhu, koppelo, punakylkirastas, rautiainen, sinipyrstö