Wednesday, March 26, 2014
Uusia lintulajeja / New birds
Tänään kävin pitkän lumilinjan. Pommituskukkuloilla lauleli puukiipijä yhdentoista aikaan. Myös palokärki lensi puusta puuhun samaan aikaan. Urpiaisparin näin linjalla myös.
Aamulla kuulin urpiaisen ääntä asemalla ja iltapäivällä talitiaiskoiras oli saanut seurakseen toisen koiraan.
Lumilinjalta tullessani näin matkalla pyyn ja metson sekä kolme koppeloa samassa puussa. Riekkoparin näin myös. Kotovaarassa oli poikametso, ja koppelo hakoi pari sataa metriä asemasta.
Lunta lumilinjalla on keskim. reilut 70 cm.
Aurinko paisteli tänään osan päivää ja pientä pakkasta piteli. Yöllä oli reilut viisi astetta. Tuuli oli kova. Saman tapainen keli oli eilenkin.
Niin, MH:n Savukosken esimies Jari Kantia ilmoitti, että Mutsinlehtoa ei tulla hakkaamaan, vaikka sinne on tienreikä raivattukin jo vuosia sitten. Kysymys on jostain metsälappiratkaisusta. Mutsinlehto kyllä ehdottomasti ansaitsee säilyä luonnontilassa. On se niin hienoa aarniometsää, että vastaavaa saa hakea kaukaa. TH
Labels: hirvi, koppelo, metso, palokärki, puukiipijä, pyy, riekko, talitiainen, urpiainen
// posted by Värriön luontopäiväkirja @ 22:38 
Comments:
<< Home
Aivan mahtava asia, että Mutsinlehdosta jää mitä vielä jäljellä on.1990-luvun alussa pystyi sieltä ja Kuivahaaran vartta patikoimaan kuin kirkossa kulkien. Hienoa, pyhää metsää, aina ainijärven tielle asti.Kulutin tuohon matkaan pari päivää kierrellen ja kaarrellen. Mutta nikä on tämä metsälappiratkaisu ja liittyykö Sokliin ?
P.Erämies
P.Erämies
# posted by 
: 23:29
: 23:29
Niin, siinä on ilmeisesti luontojärjestöt takana. Kysymys on Lapin vanhojen metsien käytöstä, säilytetäänkö ne luonnontilassa vai valjastetaanko metsätalouskäyttöön. Olen ymmärtänyt, että neuvotteluja on käyty Metsähallituksen kanssa ja tultu tähän tulokseen. En tiedä, onko muiden metsänomistajien kanssa oltu yhteydessä. Soklin tulevaisuuteen ei tämä asia vaikuta.
1980-luvun alussa oli vielä Suurkovanselkä, Kuivahaaranselkä ja Petäjä-Saijanvaarakin lähes kokonaan luonnontilassa ja oli hienoa kulkea siellä metillä. Nyt ne on käsitelty, kuten lähes kaikki muukin metsäalue Savukosken pohjoisosissa lukunottamatta suojelualueita. Itäkaira supistuu.
Post a Comment
1980-luvun alussa oli vielä Suurkovanselkä, Kuivahaaranselkä ja Petäjä-Saijanvaarakin lähes kokonaan luonnontilassa ja oli hienoa kulkea siellä metillä. Nyt ne on käsitelty, kuten lähes kaikki muukin metsäalue Savukosken pohjoisosissa lukunottamatta suojelualueita. Itäkaira supistuu.
<< Home
