Kiertelin etelä-Sallassa Morottajan ympäristössä muutaman tunnin kelkalla 22.1. Päivä oli aika kirkas, pakkasta reilu 20 astetta. Lunta siellä on puolisen metriä, vähemmän kuin Värriöllä. Kelkkakeli oli hyvä.
Hietajärvenharjusta löytyi heti kummia. Ahma oli laukkonut pitkin harjua länttä kohti muutama päivä aikaisemmin. Seurailin toista kilometriä. Harjusta löytyi myös saukonjäljet, jotka johtivat järvelle. Ahma kääntyi sitten pohjoisen suuntaan. Sen myöhemmistä tekemisistä kuulin sitten vain, että edellisenä päivänä sen oli todettu tappaneen poron Keihäsvaarassa, reilun puolenkymmentä kilometriä lännempänä. Poroja ei Sallan palkisen alueella paljoa maastossa olekaan, mutta sieltä se ahma oli niitä löytänyt.
Kiertelin mäntyrämeillä katsellen, löytyisikö hakovia metsoja. Hiljaiselta tai tyhjältä näytti. Pirttipalossa oli muutaman yksilön koppeloporukka kiepitellyt ja hakoillut. En kuitenkaan nähnyt niitä. Vähän idempänä oli tuoreet ukkometson jäljet maassa ja puissa.
Aivan lähistöltä löysin ukkometson jäännökset, syöty kokonaan. Ilmeisesti kanahaukka oli iskenyt siihen muutama päivä sitten ja saanut tapettua heti. Pari viikkoa aikaisemmin näin nuoren kanahaukan pari kilometriä tuosta paikasta. Liekö se oli, vai sen vanhemmatko olivat asialla?
Viitostien eteläpuolelta löysin lopulta metson jängänlaidan männystä. Se oli vanha lintu ja varovainen. Ilta-auringon viime säteilyssä metso katseli aikansa ja heittäytyi lopulta siivilleen mäntykankaan suuntaan. TH
Labels: ahma, koppelo, metso, saukko
// posted by Värriön luontopäiväkirja @
20:47 
