Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Päivä oli jo aamusta pilvinen ja iltapäivällä alkoi sataa vettä. Lämpöä oli 5-10 astetta.

Syväkurulla korpinpojat raakkuivat ruokaa ja emot sitä kantoivat. Jotain lihaa oli nokassa ja myöhemmin toinen etsiskeli marjoja tunturinrinteen pälviltä.

Kurulla vikisi kolme tuulihaukkaa. Korpin lentäessä ohi ne alkoivat ahdistaa sitä. Kuulosti siltä kuin niillä olisi ollut pesäpaikka aivan korpinpesän vieressä, mutta en alkanut selvittämään tilannetta. Mutta miksi haukkoja oli kolme?

Vanha koirashaukka lensi kurua pitkin myyrä kynsissä. Kuvasta tutkittuna saalis näyttää olevan harmaakuvemyyrä tai punamyyrä, tunturimaissa mieluummin edellinen. Haukat siis löytävät myyriä, vaikka minä en ole koko talvena nähnyt kuin yhden metsäsopulin.

Syväkurun yli lensi lapinsirkkuja, joita ei ole vielä tänä keväänä täällä tavattukaan, kuten ei myös tuulihaukkaa. Tuulihaukat ovat tulleet ehkä jo huhtikuun puolella, mutta ei vain ole sattunut kohdalle.
Myös hanhi lensi luoteeseen kurun yli. Se oli kaiken todennäköisyyden mukaan metsähanhi.

Iltapäivällä aseman pihaan lensi ruokailemaan kaksi koppeloa. ne viihtyivät erityisesti koirankoppien luona. Koiria ei muuten kopeilla enää ollut.

Pari päivää sitten Tarmo ja Oili näkivät Kemijärven lietteillä haikaran, joka kuvauksen perusteella määritettiin jalohaikaraksi. Jalohaikara on etelä-Euroopan lintu, joita kyllä on tänä keväänä tavattu Suomessa kymmeniä. Tämä on tälle vuodelle ensimmäinen Lapin havainto. Aikaisemmilta vuosiltä löytyy Lapista kymmenkunta havaintoa.

Alakuvassa jalohaikara kuvattuna Sveitsissä Neuchatel-järvellä. Jalohaikara on lähes laulujoutsenen kokoinen. TH