Monday, October 25, 2010
Myyränpyyntiä päiväsyvännä / Catching voles in the afternoon
Kärppä oli saalistamassa Sauojan muristalla iltapäivällä kahden aikaan. Laukkoessaan se haistoi tai kuuli myyrän lähistöllä, ja heitti käännöksen toista sataa astetta sivulle. Siellä oli myyrän kolo, mutta myyrää sieltä ei löytynyt, vaikka kärppä kiersi kolon ympärillä (k vas.). Jotain vihiä se kuitenkin sai ja hypähti pari nopeaa loikkaa toiselle reiälle ja alkoi kaivaa nopeasti. Sieltä (k) sen onnistui napata lihava metsämyyrä, tai harmaakuvemyyrä.
Kärppä lähti laukkomaan myyrä matkassaan. Reilun viidenkymmenen metrin päässä se meni kivenkoloon, mutta tulikin sieltä pois kuullessaan askelia. Se vilkaisi kolon suulta ja näki kumman kävelijän tulevan kohti. Kärppä lähti pinkomaan pakoon toista koloa kohti. Kymmenen metrin päässä oleva kolo ei kuitenkaan kelvannut ja kärppä vilkaisi tulijaa., joka olikin alkanut äkisti hiippailla ja raksuttaa.
- Mitä se oikein hiippailee ja raksuttaa, muutama...
Kärppä jätti saaliin hangelle ja meni kauemmas koloon piiloon. Sieltä se kuitenkin tuli katselemaan tilannetta. Raksutus ei tuntunut vaaralliselta, ja pikku hiljaa kärppä lähestyi myyrää. Ei sitä passannut jättää, moneksi päiväksi syömistä. Lopulta kärppä uskaltautui saaliin vierelle, nappasi niskasta kiinni ja lähti pinkomaan.
Nyt se ei jäänyt enää suunnittelemaan, vaan laukkoi yhtä soittoa kalliokurulle toista sataa metriä. Vaikutti kuin myyrä ei olisi hidastanut vauhtia ollenkaan. Kärppä hävisi johonkin louhikkoon, eikä tullut enää katselemaan. Oli aterian aika. TH
Labels: kärppä
// posted by TH @ 19:14 
