Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Sain kuulla tunturihaukkahavainnosta naapurista Naruskalta, jonne on täältä n. 70 km. Haukka oli havaittu Naruskan retkeilymajan pihapiirissä jo 9.1., mutta tapaus ehti luontopäiväkirjaan vasta tänään.

Kari Santala oli havainnut pihapiiriinsä koivuihin laskeutuvan pari teertä lauantaina 9.1. yhdentoista aikoihin. Sitten kohta hän havaitsikin mylläkän hangella. Osoittautui, että siellä oli haukka teeren kimpussa. Kohta tuli paikalle kesy poro (Täplä) kello kaulassaan, ja sitä haukka lensi karkuun parikymmentä metriä kiven päälle. Siihen paikkaan Santala ehti valokuvaamaan haukkaa ikkunan läpi (kuvat ylh.). Poron tullessa vielä lähemmäs haukka häipyi johonkin ja Santala ei sitä enää nähnyt. Kuvista lintu kuitenkin tunnistettiin vanhaksi tunturihaukaksi. (tapauksesta voi lukea myös Naruskan retkeilymajan sivuilta http://www.naruska.com/)

Jos pesimäalueilla riittää ravintoa, niin haukat viihtyvät siellä ympäri vuoden. Nyt on kanalintukannat niin heikot, että ravintoa ei näköjään riitä tuntureilla. Meillä ei ole tältä talvelta ainoatakaan havaintoa tunturi- tai kanahaukasta Värriön seudulta. Eikä muuten lintututkijoiden tiedossa (http://www.tiira.fi/) ole niin ikään ainoatakaan havaintoa näistä lajeista viimeisimmän kuukauden ajalta Lapista, eikä myöskään Kuusamon alueelta, liekö koko talvelta (*havaintoja on, kts. 3.2.10!). Havaintoja on tosin varpushaukasta, joka on pienempi ja asustelee asutuskeskuksien piirissä pyytäen pikkulintuja.

Tunturihaukka ja kanahaukka ovatkin ainoat haukkalajit, joita voidaan täällä tunturialueella talvisaikaan tavata. Ne ovat suurin piirtein saman kokoisia, suunnilleen korpin kokoa. Värityskin on aika lähellä toisiaan, päältä sinertävän-ruskeanharmaita, vatsapuolelta vaaleita, vanhat linnut.

Tunturihaukan siivet ovat kuitenkin suorat ja terävät, melko pitkät. Kanahaukalla taas lyhyet siivet ovat pyöreämpikärkiset kaarrellessa ja räpyttäessä siivenkärjet ovat taipuneet hieman taakse. Siiven takareuna tekee s-tyyppisen mutkan, eikä ole suora tai keskeltä hieman kulmassa kuten tunturihaukalla. Tunturihaukan pyrstö on hieman lyhyempi kuin kanahaukan, ja yhdessä siipien pituuden kanssa lentokuvio on siten erilainen.

Tunturihaukan vatsapuolella on tummia pisteitä, kun taas kanahaukan vatsa on poikittaisviiruinen. Selkäpuoleltaan tunturihaukka on poikittaisviiruinen, kanahaukka taas yksivärisen harmaahko. Pyrstössä tunturihaukalla on kapeita raitoja, kanahaukalla muutama leveä. Tunturihaukalla on tumma viiksijuova nokasta alaviistoon, kun taas kanahaukalla on vaalea juova silmän yläpuolella. Lähempää nähtynä selvä ero on silmä: tunturihaukan silmä näyttää mustalta, mutta kanahaukan silmä on keltainen tai oranssi ja keskellä on musta piste. Kanahaukan ilme onkin selvästi vihaisemman näköinen kuin tunturihaukalla.

Nuoret linnut on molemmilla aika ruskeita, kirjavia ja kanahaukka on pitkittäisviiruinen. Sillä on vatsassa kellertävä värisävy. Tunturihaukan vatsan viirutus on epämääräisempää. Siipien ja pyrstön suhteet ovat molemmilla samat nuorillakin linnuilla ja silmä on myös hyvä tuntomerkki. Tosin nuorella kanahaukalla (k alh. vas.) silmän väri ei ole keltainen vaan vaalea. Ilme on kuitenkin kanahaukkamaisen vihainen.

Ohessa on muutamia kuvia tunturi- ja kanahaukoista. Vasemmalla on tunturihaukka, oikealla kanahaukka (paitsi nuori yksilö). Eroja siis on melko paljon, eikä erottaminen ole edes vaikeaa, jos tuntee lajit ja näkee hyvin. Mutta monesti näkee vain vilahduksia, ja niistäkin pitäisi osata tunnistaa. Se onkin sitten jo vaativampi juttu. (lisää kuvia löytyy netistä, esim. http://www.lintukuva.fi/) TH