Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Aamulla ennen kuutta lensi aseman yli itään kevään ensimmäinen metsäviklo. Näihin aikoihin ne saapuvat, aloittaen komean lentolaulunsa puronvarsilla ja metsälampareilla. Rastaat ja muut olivat myös aamulla komeasti äänessä.

Kävin Hirvasjoen takana katsomassa, mitä kuuluu metsonsoitimelle. Kuusikossa oli soitu, mutta kymmenen maissa oli jo hiljaista. Löysin kaikkiaan 4 kukkoa lähiseudulta. Ne olivat etupäässä kuusten suojassa päivälevolla. Soidin näytti hiljaisemmalta kuin aikaisempina vuosina, syy on varmaan yleinen lintujen vähyys.

Takarajan soitimella ei näkynyt minkäänlaista elonmerkkiä. Ilmeisesti soidin on kokonaan loppunut tällä paikalla, liekö siirtynyt johonkin muualle. Tämä soidinpaikkahan on siitä erikoinen, että se on siirtynyt jo puolisentoista kilometriä siitä, missä se oli 80-luvun alkuvuosina.

Asemalla oli punahäntäorava ruokailemassa puolenpäivän maissa. Sillä näyttää olevan karva jo hieman vaihtumassa. Viherpeippoja ja järrejä oli aikamoinen liuta siemenautomaatin alla. TH

P.S. Rajan partio kävi aamulla asemalla. A. Pennanen kertoi kalamiehen nähneen toissayönä ison karhun kävelevän Ainijärven jäällä. Ilmeisesti se oli sama, jonka jäljet näin eilen Nuorttiaavan eteläpuolella.

AP oli itse nähnyt eilen yhdeksässä paikassa karhunjälkiä päivän aikana pohjoisen suunnalla. Vittaojan maastossa (UKK-puisto) löytyi ainakin 50 sammakkoa muutaman neliömetrin hetteestä keskellä avosuota. Mantoselässä oli pieni siniharmaa haukka (ilm. ampuhaukka) paennut roikottaen tappamaansa lintua mukanaan.