Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Tänä aamuna Ojanperän Hannu mennessään ulos törmäsi pariskuntaan, joka lähti lentoon vartion pihalta. Heti hän näki, etteivät olleet kysymyksessä tavalliset hanhet ja kertoi tapauksesta ollessamme puhelinyhteydessä. Myöhemmin Tuovisen Hannu oli nähnyt hanhet autokatoksen luona, missä myös valkea kärppä oli ihmetellyt outoja lintuja.

Kymmenen jälkeen käydessäni tarkastamassa tilannetta, linnut olivat järven rantavedessä uimassa. Ne päästivät lähelle, ja ymmärsin, että ne ovat ennenkin nähneet ihmisiä. Liekö Helsingissä vai missä, mutta varmaan nämä hanhet ovat olleet kesyjen valkoposkihanhien seurassa kaupungin puistossa viettämässä talvea. Palatessaan muuttomatkalta (tosin aivan väärää reittiä, yleensä valkoposket menevät Suomen itä- tai länsipuolitse Jäämerelle) ne huomasivat kai puistoa muistuttavan paikan eli rajavartioaseman piha-alueen vihreine nurmikoineen, ja jäivät ruokailemaan (ruohoa syöden).

Nyt hanhet söivät vedessä parveilevia hyönteisiä (k oik.), joita kyllä Ainijärvessä riittää tähän aikaan. Saa nähdä, kauanko ne viettävät aikaa siellä. Ne ovat kyllä aivan oikeaan aikaan muutolla, mikä todistaa sen puolesta, että ne ovat nimenomaan Jäämeren asukkaita, eikä mitään kesyjen lintujen jälkeläisiä tai tarhakarkulaisia. (voihan ehkä toinen olla kesyä kantaa)

-----

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on hieman metsähanhea pienempi ja aivan eri värinen. Sen ääni muistuttaa hieman koiran haukkua. Luonnollisesti se asustaa Jäämeren tundra-alueitten kalliorinteillä (mm. Novaja Zemlja). Valkoposket muuttavat keväin syksyin isoina parvina Suomen itäpuolitse linjalla Suomenlahti-Laatokka-Vienan meri (nk. Arktika-muutto. Valkoposkia pesii myös Huippuvuorilla ja Grönlannissa, mutta ne linnut muuttavat yleensä kaukaa lännestä ohi Suomen). Ilmeisesti tarhakarkulaisista alkunsa saanut kanta on alkanut pesiä ainakin Tukholman ja Helsingin liepeillä, asustaen kaupunkien puistoissa. Näiden lintujen kanssa ovat sitten joutuneet tekemisiin villit linnut. Mielenkiintoista olisi tietää, mitä kaikkea siitä on seurannut.

-----

Ainoa ja edellinen havainto valkoposkihanhista lähiseudulta on 25.5.1995 rajamiesten näkemät 32 lintua Kyörteislammessa. Itä-Lapin alueelta havaintoja on useampia.

Ainijärvellä oli suhteellisen vähän muita vesilintuja. Iso mustalintuparvi ja pilkkasiivet olivat lähteneet jatkamaan muuttoaan, vain 6 mustalintua oli jäänyt. Muuten sitten oli vain tavallisia lajeja eikä niitäkään paljoa.

Aurinko alkoi paistella Ainijärvellä ollessani. Aamu olikin kolea, vain muutama aste lämmintä ja pilvistä. Iltapäivästä lämpötila kipusi Pouta-Pekan lupaamiin lukemiin (+12). TH