Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Aamuvarhaisella olin kuulevinani kirjosiepon laulua kauniissa auringonpaisteessa. Pari säettä vain kuului, ja ehdin jo epäillä, että oliko se edes sieppo. Iltapäivällä pääsin sitten näkemään etelärinteen pönttöalueella koirassiepon yrittävän pönttöön ja sillä selvä.

Ainijärven pönttöalueilla ei sieppoja vielä näkynyt, mutta kuulin lapinsirkun ja keltavästäräkin ääntä ja västin näinkin. Nämä siis kevään ensihavainnot täältä. Ainijärven ympäristössä oli myös pikkukuovi, liro, punarinta, hippiäisiä, rautiainen ja kaksi harakkaa.

-----

Harakat ovat ilmeisesti selvinneet jotenkin talvesta, koska niitä aina silloin tällöin on näkynyt. Nyt ne lähtivät rantakämpän pihalta nousten koivuihin. Olikohan kalamiehillä jäänyt jotain ruoanjätteitä?

-----

Vartion ampumaradan läheisyydessä oli ison karhun jälkiä. Rajamiehet olivat kaivaneet hirventaljoja ym. roipetta maahan, mutta kontio ei ollut ollut tyytyväinen työhön ja oli kaivanut roippeet ylös. Sitten se oli levitellyt ne ympäriinsä, niin kuin armeijassa joskus tehtiin, jos punkat ja pinkat eivät olleet tarpeeksi siististi laitettu. Kuri se pitää olla rajasotilaillekin.

-----

Kävin vilkaisemassa, olisiko häirikkömetso tänään paikalla. Ja siellähän se oli, vaikka ei ihan heti näyttäytynytkään, eikä tykännyt vieraista. Muita metsoja ei näkynyt eikä juuri jälkiäkään, joten ei varmaankaan voi sanoa, että paikalle olisi muodostunut soidin. Tietysti voisi käydä joku yö selvittämässä tilannetta tarkemmin, jos vain ehtisi.

-----

Iltapäivällä oli pilvisempää, ja tuli sadekuuroja. Tyypillistä kevättä. Lämmintä saman verran kuin edellisinä päivinä (max. +10), ja viimeiset lumet hupenivat edelleen silmissä. (kuvassa tulvatilannetta Yli-Nuortilla) TH