Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun on hanki kantava alla, kun taivas kirkasna kaareutuu ...

Lintuhavaintoja tammikuun alun hiihtäjälle tulee lyhyenä päivinä silti vain niukasti.

Pirunkurun eteläpäässä (kuva oikealla) ylitse lensi yksinäinen korppi. Jatkoin Värriö I:n pohjoisrinteelle ja siitä suoraan itää Rakitsan laelle, sopivasti puolen päivän auringon tarkastukseen.

Ikään kuin näyttäisi sille (keskimmäinen kuva), että aurinko on eiliseen verrattuna hivenen ylempänä, jopa kokonaan horisontin yläpuolella.

Jatkoin tuulen suojassa Rakitsan itärinnettä etelään. Huomio kiinnittyi isoon petolintuun. Se lensi korkealla kaarrellen reittiä Rakitsa - Haaskakumpu - Värriötunturin syväkuru ja jatkoi korkeutta pudottaen länteen. Sain linnun kuvatuksi kaukaa lennosta. Kuvasarjan (alla) perusteella päättelimme linnun Teuvo Hietajärven kanssa maakotkaksi. Käännyin sittemmin takaisin pohjoiseen päin, ja hivenen alarinteen puolelta edestäni lähti vielä yksinäinen riekko.

(Havainnot Helsingin yliopiston Hatikka -havaintopäiväkirjassa)

Sunday the 6th was sunny and cold again. It was good to ski, but bird observations this time of the year are very few. A lonesome Common Raven (Corvus corax) flew over the Devil´s canyon (first picture).

I continued to Rakitsa hill, checked if the sun keeps rising (second picture), like it did yesterday. Yes, it does, and it looks like the whole disc is now above the horizon.

On the eastern slope of Rakitsa hill I noticed a big predator high in the sky. I managed to take a few pictures on the birds, and examination of the birds confirmed the bird to be Golden Eagle (Aquila chrysaetos).

A little bit later a lonesome willow ptarmigan (Lagopus lagopus) jumped in front of me and flew upwards the Rakitsa hill slope.