Friday, December 21, 2007
Ilmasto lämpiää - miten käy pohjoisten lajien? / Climate is warming - what is the destiny of northern species?
Tänään satoi lunta suurimman osan valoisaa aikaa, jota usein kutsutaan päiväksi. Tämä aika oli nyt hämärää, ehkäpä vuoden pimein päivä lumisateesta ja päivän lyhyydestä johtuen. Kaamosta syvimmillään. Huomiseksi on luvattu kirkkaampaa säätä, mikä olisi hienoa näin lähestyvän täydenkuun aikaan. Tosin iltapäivällä lämpötila nousi plussalle, mutta jospa se siitä vielä pakastuu.
Pohjolan Sanomien toimittaja soitti kysellen, mitä tällainen lauha ja vähäluminen talvi vaikuttaa eläimiin. No, ainakin porojen kaivu vaikeutuu, koska lumi jäätyy kovaksi. Varmaankin vähän lumen takia hyönteisten ja pikkujyrsijöiden talvehtiminen muuttuu toisenlaiseksi. Ehkäpä sopulivaellus pohjoisesta jopa pysähtyy, jos niiden lisääntyminen ei onnistu lumen alla. Eteläisemmillä lajeilla ainakin on helpompaa, koska olosuhteet ovat niille sopivammat. Tosin tämä tuntuu selvemmin etelämpänä, missä lunta ei ole eikä tule. Täällähän lunta nyt kuitenkin jonkin verran on.
Yleisesti ilmaston lämpenemisestä seuraa pitemmän päälle se, että eläinlajit siirtyvät pohjoisemmaksi. Eteläiset lajit jopa syrjäyttävät pohjoisia lajeja, jos niiden ravinto ja elinalueet ovat samanlaiset. Lapin talvilintulaskennoissa ei syystalvella havaittu yhtään kuukkelia (kuva kesk.), mikä voi kertoa jo tästä. Syitä kuukkelien vähenemiseen on kyllä muitakin. Myös lapintiainen (kuva vas.) ja pohjantikka ovat vähenemässä, vaikka niitä juuri ja juuri havaittiinkin (Jorma Halosen artikkeli Lapin Kansassa). Värriön kairassa niitä vielä löytyy. Lisääntynyt on mm. eteläinen talitiainen (näkyy meillä esim. siten, että läpi kesän näkee talitinttejä erämaassa kaukana ihmisistä, mikä on uusi ilmiö).
Lintumaailmassa ilmaston lämpeneminen näkyy parhaiten siten, että pohjoiseen jää talvehtimaan sellaisia lajeja, jotka yleensä eivät ole jääneet. Tämä ei tosin täällä meillä näy karuista olosuhteista johtuen, mutta asutuskeskusten läheisyydessä on havaittavissa rastaiden, siemensyöjien ja vesilintujen muodossa. Talviruokinnan lisääntymisellä on kyllä myös oma merkityksensä.
Päivän havainnoista vielä sen verran, että kuulin punatulkun ääntä vielä klo 14.35, mikä on tähän vuodenaikaan todella myöhäistä. Tulkkuja oli toistakymmentä kpl ruokinnalla tänään. Punatulkkujen runsauden panisin kyllä koivun hyvän siemensadon piikkiin. Muina, huonompina koivuvuosina niitä ei ole näkynyt metsissä eikä ruokinnalla.
Illalla seitsemän aikaan kävi hiiripöllö istumassa muutaman minuutin aseman pihapuissa (pohjoinen laji sekin). Pitkästä aikaa pääsin kuvaamaankin (kuva oik.). Taivaskin alkoi seestyä ja kuutamo näkyä. TH