Tuesday, July 10, 2007
Teeren jälkien kertomaa - Tracks of Black Grouse (Lyrurus tetrix) in Varrio
Myös Värriön luonnonpuiston teerikanta on hienoisessa nousussa pitkän lumilinjan jälkihavaintojen mukaan. Nouseva trendi ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Teeri vaeltelee talvisin luontaisesti metsoa enemmän ja siksi jälkihavainnoissakin on enemmän hajontaa. Poikkeuksellisen hyvä vuosi oli 1987 (kausi 1986/87), jolloin teeren jäljet laskettiin 421 kertaa. Vuonna 2007 (kaudellla 2006/07) ne laskettiin vain 14 kertaa.
Teeren havainnointi on metsoa ongelmallisempi. Silloin kun näköhavaintoa ei ole urosteeren ja koppelon jäljet voivat kooltaan sekoittua toisiinsa, samoin naarasteeren ja riekon jäljet. Riittävän pitkäaikaisissa sarjoissa nämä virheet kuitenkin tasoittuvat sarjoissa.
Also the Black Grouse (Lyrurus tetrix) population in Varrio Nature Reserve seems to be on a slight rising trend. The trend is, however, not statistically significant (F = 0.362). Black Grouses move (locally) in wintertime more than capercaillies, and consequently the variation between the yearly track numbers is bigger. Exceptionally good year was the season 1986/87 when altogether 421 tracks were counted. In the last season, 2006/07 the number of tracks was only 14.
Monitoring of Black Grouse, based on winter track counts is more difficult than is the case with Capercaillie. If no visual obervation of the bird is made the track of male Black Grouse and female Capercaillie can be mixed. The same may happen with female Black Grouse and male Willow Ptarmigan. When the observation series is long enough, the effect of this error variation gets smaller.
Teeren havainnointi on metsoa ongelmallisempi. Silloin kun näköhavaintoa ei ole urosteeren ja koppelon jäljet voivat kooltaan sekoittua toisiinsa, samoin naarasteeren ja riekon jäljet. Riittävän pitkäaikaisissa sarjoissa nämä virheet kuitenkin tasoittuvat sarjoissa.
Also the Black Grouse (Lyrurus tetrix) population in Varrio Nature Reserve seems to be on a slight rising trend. The trend is, however, not statistically significant (F = 0.362). Black Grouses move (locally) in wintertime more than capercaillies, and consequently the variation between the yearly track numbers is bigger. Exceptionally good year was the season 1986/87 when altogether 421 tracks were counted. In the last season, 2006/07 the number of tracks was only 14.
Monitoring of Black Grouse, based on winter track counts is more difficult than is the case with Capercaillie. If no visual obervation of the bird is made the track of male Black Grouse and female Capercaillie can be mixed. The same may happen with female Black Grouse and male Willow Ptarmigan. When the observation series is long enough, the effect of this error variation gets smaller.
// posted by Veli Pohjonen @ 11:53 
