Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Värriön tutkimusasemalla on useita vuosittain täydentyviä havaintosarjoja, joista saamme tietoa muun muassa metsokantojen vaihteluista. Pisimmät, jälkiin perustuvat lumilinjasarjat, viittaisivat siihen, että Värriön metsokanta on hienoisessa nousussa, ei ainakaan laskussa (ks. myös Luontopäiväkirjan merkintä 27.7.2006).

Entäpä syksyisin käveltävät kanalintureitit, tukevatko ne nousua? Kanalintureittejä on havainnoitu vuodesta 1985 lähtien. Reitit kävellään keskimäärin kolme kertaa vuodessa elokuun loppupuolen ja lokakuun alkupuolen välillä.

Värriön luonnonpuiston kanalintureitillä metsoja tavataan verraten vähän, keskimäärin noin kaksi yksilöä kutakin reittikävelyä kohti (graafi oikealla, klikkaa kuvaa isommaksi). Poikkeuksellinen vuosi oli 2003, jolloin reitillä tavattiin keskimäärin seitsemän lintua reittikävelyä kohti. Metsästäjät tuntevat vuoden koko Lapissa poikkeuksellisen hyvänä kanalintuvuotena.

Myös tämän, syyskesäisen kanalintulaskennan mukaan Värriön luonnonpuiston metsokanta näyttäisi olevan nousussa. Tälläkään nousulla ei ole kuitenkaan tilastotieteen antamaa merkitsevyyttä (nousun todennäköisyystaso jää alle 95 prosentin; se on 84 prosenttia). Ehkä merkittävin on kuitenkin havainto, että Värriön metsokanta ei ole kuitenkaan pitkäaikaisessa laskusuunnassa, niinkuin metson tilanne Suomessa on ollut jo pitemmän aikaa. - Lisää havaintoja saamme tähänkin tutkimussarjaan taas kohtapuolin.

There are several observation series in Varrio Research Station from which we get information for instance about population changes of Capercaillie. The longest observation series are done in winter, based on tracks. They indicate that the Capercaillie stock is in a slight rise (see Nature Diary post 27 July 2006).

How about the autumn series, do they support the rise? The autumn game bird counting has been done since 1985. The obervation lines are walked through on average three times a year between mid August and mis October.

On the autumn game counting routes capercaillies are seen rather few, on average twice per each walking time (the graph, click it for bigger view). The exceptional year was 2003, when seven birds on average were counted. The hunter know that year as an especially good fowl year in Finnish Lapland.

Also this autumn observation line indicates that the capercaillie stock might be in a slight rise. The trend, however, is not statistically significant (probability level is only 84 per cent against required 95 %). It is important to notice, however, that the capercaillie stock is not sinking, which has been the general case all over Finland during the past decades. - Soon we will again get additional information to this autumnly observation series.