Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Tarkkaillessani elokuun vähäisiä lintuja Värriön luonnonpuiston länsiosassa, vanhassa kuusikossa ns. Pommituskukkulan maastossa, huomasin yhtäkkiä edessäni sojottavan hirven sarven. Uroshirvi tarkkaili puolestaan minua.

Hirvi on Värriön luonnonpuiston vakinainen asukki (ks. Luontopäiväkirjan merkintä 21. heinäkuuta 2006). Hirvikin on ollut täysrauhoitettu luonnonpuistossa vuodesta 1995 lähtien. Sen ainoat viholliset kaksi vähälukuista suurpetoamme, susi ja karhu. Värriön hirvet pelkäävät ihmistä silmin nähden vähemmän kuin hirvet luonnonpuiston ulkopuolella.

Tarkkailtuaan minua tovin, hirvi siirtyi aukkoon ja käänsi toisenkin kylkensä valokuvattavaksi. Lähemmästä kuvasta näkyy, että tämä uros on jo kasvattanut sarvensa syyskokoon, mutta sarvia peittää vielä nahka. Se ei ollut vielä alkanut keloa sarviaan. Lisää kelomisesta, sarvista ym. hirvestä: katso täältä.

While I was birding in an old spruce forest in the western part of Varrio Nature Reserve, I suddenly noticed half of the horn crown of moose between the trees. While I was watching the birds, the moose was watching at me.

Moose (Alces alces) is permanent resident in Varrio Nature Reserve (see Nature diary post of 21 July 2006). As the hunting has now been completely eliminated in the reserve, the mooses are pretty tame. Man is not their enemy. The only enemies are the wolves and brown bears, which are very few in the reserve. The mooses in the reserve seem to trust that cameraman makes no harm.

After observing me for a while behind the Norway spruce, the moose turned its other side for fotographing. As moose drops its horns in the winter, and new horn grows in the spring, the horn is still covered by skin in the beginning of August. This is actually the time of the summer, when mooses start to scrub the skin of the new horns to small trees in the forest.