Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Värriön tutkimusaseman Smear-tornissa, Kotovaaran laella, mitataan paitsi auringon kokonaissaäteilyä ja fotosynteesivaloa (PAR-säteilyä - katso luontopäiväkirjan merkintä 5.7.2006), myös ultraviolettisäteilyä (UV-säteilyä). Ultraviolettisäteily ei osallistu varsinaisesti puiden kasvuun, mutta sillä lienee puiden ilmaan päästämien hiukkasten myöhemmissä vaiheissa. Aurinkoisina päivinä keskikesällä (ja myös hiihtokauden aikaan keväällä) ultravioletti valo voi olla ihmiselle vaarallisen voimakasta.

Ultraviolettivaloa mitataan säähavaintotornin laelta, 16 metrin korkeudelta, samasta tasosta missä muun muassa ylimmät tuulimittarit ovat.

Ultraviolettivalo on lyhytaaltoisessa päässä näkyvän valon kirjoa. Energiana mitaten (wattia meliömetrille) ultraviolettia valoa saadaan vain noin viisi prosenttia kokonaissäteilystä.

Ultravioletti säteily jaetaan lisäksi kahteen osaan, A- ja B-osaan. UVA-säteily tunkeutuu ihon syvimpiin kerroksiin ja ruskettaa ihossa olevaa pigmenttiä sekä aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista. UVB-säteily taas polttaa ihoa. Se uppoaa ihon pintaosiin ja sen vaikutuksesta iho paksuuntuu ja ruskettuu. Paksuuntunut ihokerros suojaa kudoksia UV-säteilyn haittavaikutuksilta yhdessä ruskettumisen eli pigmentin lisääntymisen kanssa.

Maahan auringosta tulevasta ultraviolettisäteilystä 95 prosenttia UVA-säteilyä. Sen päivittäinen vaihtelu noudattaa muodoltaan verraten hyvin auringon kokonaissäteilyä (GLOB W/m2), mutta säteilyn teho on alempi.

Esimerkkikuva Värriön UVA-säteilystä on keskikesän päivältä 15.7.2006. Kuvassa näkyy pilvetön aamu noin klo 9 asti, sitten poutapilvien rikkoma keskipäivä, ja taas kirkas ilta klo 18 lähtien.

Värriön Smear-asemalla mitattu UV-säteilyn historia (myös jpg-kuva) on nähtävissä luontopäiväkirjan sivuilta siten, että edellisen päivä UVA- ja UVB-säteilyn kulku on nähtävillä aina seuraavan päivän ajan.