Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Auringosta pesäisin olevan PAR-säteilyn (ylin kuvaaja, ks. myös Luontopäiväkirjan merkintä 5.7.2006) , ilman lämpötilan (alin kuvaaja) ja mäntyjen fotosynteesin eli hiidioksidin aineenvahdunnan ("hiilidioksidin sieppauksen") välillä on vahva yhteys. Kun aurinko paistaa ja on riittävän lämmintä, kuten kuvan päivänä 22.5.2006, männyt sieppaavat ilmakehästä hiilidioksidia, muuntavat sen sokereiksi ja lopulta puuaineeksi Kotovaaran metsikköön.

Hiilidioksidin aineenvaihduntaa mitataan yksiköissä grammaa hiilidioksidia sekunnissa neulaspinta-alan neliömetriä kohti. Täystiheässä mäntymetsässä neulaspinta-alaa on yhdellä neliömetrillä vähintään sama yksi neliömetri, usein noin 3 neliömetriä (ks. esimerkiksi mittauksia Englannissa, Kiinassa tai Serbiassa).

Positiiviset arvot kertovat (valtaosa päivää), että puut sieppaavat ilmasta hiilidioksidia. Negatiiviset arvot (varhain aamulla ja myöhään illalla) kertovat, että puut hengittävät hiilidioksidia ilmaan enemmän kuin fotosynteesi kykenee sieppaamaan. Vaaka-akselilla päivä on jaettu 180 (keinotekoiseen) mittaushetkeen.

Jo useiden vuosien ajan jatkuneissa Smear-tutkimuksissa PAR-säteilyn ja ilman lämpötilan vaikuytus männyn hiilidioksidin aineenvaihduntaan on jo selvitetty verraten tarkasti. Hiilidioksidin sieppaukselle on laadittu matemaattinen malli (tietokonemalli), jolla hiilidioksidin sitoutuminen voidaan päivittäin laskea. Mallin tarkentamiseksi hiilidioksidin laskettua ja todellisuudessa kyvetillä mitattua hiilidiksidin sieppausta verrataan päivittäin toisiinsa. Tämä vertailu on nähtävillä luontopäiväkirjassa siten, että edellisen päivän mäntyjen hiilidioksidin sieppauksen kulku (myös jpg-kuva) on nähtävillä aina vuorokauden ajan. Kuvassa vihreä väri tarkoittaa Smear-aseman kyvetissä mitattua tilannetta; sininen väri tarkoittaa tietokonemallinnuksella laskettua tilannetta.