Wednesday, July 12, 2006
Kuinka kovaa Värriön luonnonpuistossa tuulee - How fast is the wind blowing in Varrio Nature Reserve?
Värriö on verraten korkeaa Itä-Lapin vedenjakajaseutua, jossa tuulet ovat luontojaan kovempia kuin laaksomaissa . Itse tutkimusaseman tukikohta on 370 metrissä ja Värriötunturien lakimaat noin 500 metrissä.
Värriön Smear-asemalla tuulen nopeutta mitataan noin 415 metrissä, Kotovaaran laelle pystytetyn säähavaintotornin huipusta (kuvassa, etualalla männikköinen Kotovaara, säähavaintotornin taustalla Nuorttitunturi) .
Tuulen nopeutta mitataan kahdella menetelmällä. Vanhempi mittaus perustuu kolmihaaraiseen kuppianemometriin (ylempi kuva), joka pyörii sitä vinhemmin mitä kovempi on tuuli.
Uudempi mittaus perustuu ultraääneen. Ultraäänianemometri on nelihaarainen (alempi kuva). Siinä ei ole kuitenkaan liikkuvia osia. Ultraäänianemometrin toimintaa voisi verrata haarojen päissä oleviin avonaisiin pullonsuihin. Kun tuuli puhaltaa pullonsuuhun, syntyy viheltävä ääni. Ääni on sitä kuuluvampi, mitä kovempaa tuuli puhaltaa. Ultraäänianemotrin jokaisessa neljässä sakarassa on sekä tuulesta ja sen nopeudesta äänen synnyttävä ultraäänilähetin että mikrofoni, joka voi ottaa vastaan naapurisakarasta tulevan äänen.
Sakaroiden välillä, vaakatasossa sinkoilee koko ajan neljä tuulen nopeudesta johtuvaa ultraäänisignaalia. Yhdestä sakarasta lähtevän äänen sieppaa aina kolme vastaanottavaa sakaraa, eri suunnissa. Tästä signaalien joukosta voi laskea jatkuvasti sekä suunnan, mistä tuuli puhaltaa että nopeuden, millä se puhaltaa.
Ultraäänimittauksella on kuppianemometriin verrattuna kaksi etua. S antaa myös tuulen suunnan. Ja koska siinä ei ole liikkuvia osia, se on hyvin toimintavarma myös tunturin ankarissa talvioloissa. Huurteen muodostumisen voi ehkäistä pienillä laitetta lämmittävillä sähkövastuksilla.
Värriön Smear-mittausten tuulitiedot päivittyvät luontopäiväkirjaan siten, että edellisen päivän tuulihistorian (myös jpg-kuva) voi lukea seuraavan päivän ajan. Tuulen suunta (latauksen ylempi kuva) ilmaistaan kompassista mallinsa ottavassa tuuliruusussa siten, että lukemalla 360 (ja nolla) on pohjoistuuli. Itätuulella on on lukema 90, etelätuulella 180 ja länsituulella 270 astetta. Tuulen nopeus (latauksen alempi kuva) on yksikössä metriä sekunnissa.
Värriön tuuliolot ovat verraten tavanomaiset Suomen sisämaalle, missä tuuli puhaltaa keskimäärin 4.5 - 5.5 metriä sekunnissa. Koko maapallolla keskituulen nopeus (koko vuoden ajalta) 10 metrin korkeudessa on merten päällä 6,64 ja mannerten päällä 3,28 metriä sekunissa.
Värriön Smear-asemalla tuulen nopeutta mitataan noin 415 metrissä, Kotovaaran laelle pystytetyn säähavaintotornin huipusta (kuvassa, etualalla männikköinen Kotovaara, säähavaintotornin taustalla Nuorttitunturi) .
Tuulen nopeutta mitataan kahdella menetelmällä. Vanhempi mittaus perustuu kolmihaaraiseen kuppianemometriin (ylempi kuva), joka pyörii sitä vinhemmin mitä kovempi on tuuli.
Uudempi mittaus perustuu ultraääneen. Ultraäänianemometri on nelihaarainen (alempi kuva). Siinä ei ole kuitenkaan liikkuvia osia. Ultraäänianemometrin toimintaa voisi verrata haarojen päissä oleviin avonaisiin pullonsuihin. Kun tuuli puhaltaa pullonsuuhun, syntyy viheltävä ääni. Ääni on sitä kuuluvampi, mitä kovempaa tuuli puhaltaa. Ultraäänianemotrin jokaisessa neljässä sakarassa on sekä tuulesta ja sen nopeudesta äänen synnyttävä ultraäänilähetin että mikrofoni, joka voi ottaa vastaan naapurisakarasta tulevan äänen.
Sakaroiden välillä, vaakatasossa sinkoilee koko ajan neljä tuulen nopeudesta johtuvaa ultraäänisignaalia. Yhdestä sakarasta lähtevän äänen sieppaa aina kolme vastaanottavaa sakaraa, eri suunnissa. Tästä signaalien joukosta voi laskea jatkuvasti sekä suunnan, mistä tuuli puhaltaa että nopeuden, millä se puhaltaa.
Ultraäänimittauksella on kuppianemometriin verrattuna kaksi etua. S antaa myös tuulen suunnan. Ja koska siinä ei ole liikkuvia osia, se on hyvin toimintavarma myös tunturin ankarissa talvioloissa. Huurteen muodostumisen voi ehkäistä pienillä laitetta lämmittävillä sähkövastuksilla.
Värriön Smear-mittausten tuulitiedot päivittyvät luontopäiväkirjaan siten, että edellisen päivän tuulihistorian (myös jpg-kuva) voi lukea seuraavan päivän ajan. Tuulen suunta (latauksen ylempi kuva) ilmaistaan kompassista mallinsa ottavassa tuuliruusussa siten, että lukemalla 360 (ja nolla) on pohjoistuuli. Itätuulella on on lukema 90, etelätuulella 180 ja länsituulella 270 astetta. Tuulen nopeus (latauksen alempi kuva) on yksikössä metriä sekunnissa.
Värriön tuuliolot ovat verraten tavanomaiset Suomen sisämaalle, missä tuuli puhaltaa keskimäärin 4.5 - 5.5 metriä sekunnissa. Koko maapallolla keskituulen nopeus (koko vuoden ajalta) 10 metrin korkeudessa on merten päällä 6,64 ja mannerten päällä 3,28 metriä sekunissa.