Värriön luontopäiväkirja - Varrio nature diary

Värriön tutkimusaseman ympäristössä on yhteensä 300 tutkimuspönttöä. Ne on aseteltu kuuteen osa-alueeseen, kuhunkin niistä verratain tiiviinä rypäinä. Tutkimuspöntöissä on seurattu lintujen pesintää tarkoin havainnoin vuodesta 1971.

Yleisin pöntössä pesivä laji ei ole lapintiainen, kuten Värriöön saapuva vieras usein arvelee. Yleisin pesijä on Suomessa tuiki tavallinen pönttölintu, kirjosieppo (Fidecula hypoleuca).

Kirjosiepon laulu on pesimäaikana yleisimpiä pönttöalueiden lähellä kuuluvia ääniä. Kirjosieppo on itse asiassa yleisempi Värriössä kuin muualla Itä-Lapin vanhoissa metsissä, mihin pönttöjä ei ole tässä määrin asetettu.

Kirjosieppo on - ehkä juuri pönttöjen ansiosta - Värriössä runsastumaan päin. Tarkin tieto kirjosiepostakin saadaan lintujen pistelaskentareiteiltä, joissa kaikki lintulajit havainnoidaan vuosittain samaan aikaan ennen juhannusta, täsmälleen samoilla paikoilla ja täsmälleen samoin menetelmin. Kolmen reitin pistelaskenta alkoi vuonna 1985.

Kuluneen 21 aikana kirjosieppohavainnot ovat nousseet keskimäärin yhdestä kuuteen havaintoon näillä reiteillä. Vaikka vuosien välinen vaihtelu on melkoinen, jo tämän aikasarjan osoittama kirjosiepon runsastuminen on tilastotieteen puolestakin merkitsevä.

Perustavaa laatua oleva kysymys on: kuuluvatko linnunpöntöt luonnonpuistoon? Eiväthän ne kuulu, sillä ne muokkaavat lintukantoja ihmisen haluamaan suuntaan. Värriön osalta on tehty kuitenkin harkittu poikkeus. Linnunpöntöt aseteltiin maastoon jo 10 vuotta ennen kuin luonnonpuisto perusteettiin. Linnunpönttöihin liittyvän tutkimussarjan jatkaminen katsottiin luonnonpuiston perustamisen aikoihin (1981) tärkeämmäksi kuin tutkimussarjan päättäminen.

*****

There are 300 nesting boxes in the surroundings of Varrio Research Station. They have been positioned as clusters in six sub areas, into each of them as quite nearby position. Nesting has been followed in the boxes since 1971.

The most common bird that nests in the boxes is Pied flycatcher, which is common all over Finland as box nest bird. Pied flycatcher is so common in the neighborhood of the box nests that the stock must have been affected by the boxes. The stock of Pied flycaytcher is on a rising trend, and this may be consequence of the many box nests. The rise in the trend of the graph is also statistically significant.

It is a fundamental question whether the box nests belong to the nature reserve at all. Well, they do not, as they arbitrarily increase the stocks of box nesting birds. In the Varrio case we made an exception. The birds have been put in thei place already in 1971, well before the nature reserve was established (1981). We thought that follow-up of the box nesting research is scientifically important to continue in the box nests which are already there. However, we have not increased the number of box nests after establishment of the nature reserve.